Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa Unicefin myöntämän lapsiystävällinen kunta –tunnuksen joulukuussa 2013. 

Tunnustus uusittiin joulukuussa 2015. UNICEFin tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista.

Tunnuksen kriteerit Suomen Unicef laati yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Työ aloitettiin vuoden 2013 alussa ja oli luonteva jatko vuoden 2012 Unicef-kumppanuusvuodelle.

Kysymyksiä ja vastauksia lapsiystävällisestä kunnasta (pdf)

Mitä Hämeenlinnassa on tehty?

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on Hämeenlinnassa satsattu mm. vahvistamalla osallisuutta ja vaikuttamista erilaisin toimenpitein.

Vuoden 2011 alusta on otettu käyttöön ”Vaikuttamisen polku”, jonka tarkoituksena on antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä. Lapset ja nuoret tuottavat ja toteuttavat itse mahdollisimman paljon Vaikuttamisen polun sisällöstä.

Päivähoidosta lähtien

Päiväkodit ovat ottaneet käyttöön Satakieli-pedagogiikan, jonka mukaan lapsella on sata tapaa pohtia, leikkiä ja puhua. Työmenetelmänä on pedagoginen dokumentointi ja teematyöskentely.

Perusopetuksen laatukriteereissä osallisuus ja vaikuttaminen näkyvät mm. oppilaskuntatoiminnassa ja vertaissovittelussa. Hämeenlinnassa kaikilla ala- ja yläkouluilla on oppilaskunnat ja toisella asteella opiskelijakunnat. Oppilaskuntatapaamisia järjestetään vuosittain.

Kerhotoimintaa

Kerhotoiminnan kautta saadaan jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. UNICEF-kaupunkivuoden aikana päiväkodit ja koulut olivat aktiivisesti mukana tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapsen oikeuksia tehtiin tunnetuksi ja Ortelan ja Seminaarin koulut valittiin UNICEF-kouluiksi.

Nuorten Vaikuttajaryhmät toimivat Hauholla, Kalvolassa, Lammi-Tuulos-alueella ja kantakaupungissa. Ryhmät keräävät ideoita nuorten keskuudesta ja toteuttavat niitä mahdollisuuksien mukaan.

Nuorten ideoista ovat lähteneet mm. Hauhon Skateparkki, Hukarin nuorisotalon kunnostus ja nuorten nettisivujen uudistaminen. Myös lasten ja nuorten vaikuttajaraadin toiminta on käynnistynyt vuoden 2013 alusta.

Monia tapoja kuulla nuorta

Erilaisia kuulemismenetelmiä on kokeiltu ja kehitetty edelleen. ”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä järjestetään vuosittain 8. luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille.

Lasten, nuorten ja päättäjien kohtaamispaikkoja on järjestetty niin V-päivänä kuin erilaisissa foorumeissa, lautakuntaseminaareissa ja valtuuston iltakouluissa. Nuva-ryhmät ovat saaneet myös omat kummivaltuutetut. Lasten ja nuorten lautakuntaan on saatu kaksi nuorten edustajaa.

Tietotekniikka on käytetty hyväksi monella tapaa mm. päiväkirjahuonetta ja iPhone-haastatteluja kokeiltiin Kylä kaupungissa –hankkeessa.

Yhteistyötä seurojen kanssa

Urheiluseurojen, nuorisojärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä.

Vuoden 2014 alusta lasten ja nuorten palvelut ovat yksi palvelualue, johon kuuluvat

  • varhaiskasvatuspalvelut,
  • opetuspalvelut,
  • lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut,
  • nuorisopalvelut,
  • lastenkulttuuripalvelut sekä
  • taiteen perusopetus.

Palvelujen kehittämisessä otetaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi, jolla tarkastellaan lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena.

Lapsiystävällisen kunnan toimenpiteitä 

Viimeksi muokattu: 14.12.2015