Kanta-Hämeenlinna kaupunginhallituksen päätöksellä 17.3.1997

  • Pikkusinisiipi (Cupido minimus)
    Lentoaika huhtikuusta toukokuuhun. Siipien väli vaihtelee 16-24 millimetriin. Nimensä mukaisesti pikkusinisiipi on pieni, ja se on siipien yläpinnalta lähes täysin ruskea. Alapinnoiltaan siivet ovat harmaat-siniharmaat ja siipiripset ovat tasaisen vaaleat. Siipien alapinnoilla on ainoastaan pieniä mustia valkokehyksisiä pisteitä.
  • Sinivuokko (Hepatica nobilis)
    Laajimmat esiintymisalueet ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa. Lisääntyy siemensyntyisesti, juuristo on lyhyt. Kolmilapaiset lehdet ovat vihreitä yli talven ja lakastuvat sitten hiljalleen. Kukinta alkaa heti kun kasvusijat vapautuvat lumipeitteestä.
  • Naakka (Corvus monedula)
    Harmaaniskainen, varista selvästi pienempi lintu. Asustaa mielellään torneissa, kivilinnoissa, raunioissa ja autiotaloissa. Pesivät enimmäkseen yhdyskunnittain. Naakka on kaikkiruokainen. Naakka puuttuu kokonaan Lapista ja suurimmassa osassa Itä- ja Keski-Suomea se esiintyy hyvin säästeliäästi.
  • Siili (Erinaceus europaeus)
    Siili on hyvin vanha laji, sen tiedetään elelleen maanpinnalla jo ainakin 40 miljoonan vuoden ajan saman näköisenä. Siili kuuluu hyönteissyöjien lahkoon, se syö kovakuoriaisia, toukkia, matoja ja se tyhjentää myös pikkujyrsijöiden ja lintujen pesät niiden osuessa siilin reitille. Talven siili viettää horroksessa.

Hauhon kaupunginosa kunnanhallituksen päätöksellä 7.4.1997

  • Orava (Sciurus vulgaris)
    Orava on väritykseltään kesäisin ruskea-, ja talvella harmaaselkäinen. Pääravintonaan orava käyttää kuusen siemeniä, lisäksi se syö muita kasveja ja kesäisin myös eläinravintoa.
    Valintaperusteet: Hauhon kunnan vaakunaeläin.
  • Keltavuokko (Anemone ranunculoides)
    Keltavuokko on melko vaatelias ja elää eteläisillä, savipohjaisilla lehdoilla. Sen pienet keltaiset kukat ovat usein pareittain.
    Valintaperusteet: Esiintyy Hauholla vain muutamilla paikoilla läikittäin. Uhanalainen, sijaintikarttoja ei ole olemassa.
  • Järvitaimen (Salmo trutta m. Lacustris)
    Taimenen vartalo on tukevahko, pyrstönvarsi on tanakka ja pyrstöevä on usein loveton. Kyljessä on runsaasti mustia täpliä myös kylkiviivan alapuolella. Järvitaimen suosii kirkkaita ja puhtaita vesiä. Se käyttää ravintona pohjaeläimiä ja pikkukaloja. Järvitaimenta tavataan koko Suomessa.
    Paino: 0,5-4,0 kg (enintään 15-18 kg)
    Pituus: 40-70 cm (enintään 100-110 cm)
    Valintaperusteet: Kanta ollut heikko, mutta nyt istutettu Hauholle uudestaan. Koskia ja sopivia elinpaikkoja löytyy. Lajin toivotaan yleistyvän.

Kalvolan kaupunginosa, ei päätöstä

  • Ilves (Lynx lynx)
    Ilves on Pohjois-Euroopan ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Ilveksellä on tupsukorvat, töpöhäntä, pitkät jalat ja vaihtelevasti täplikäs turkki. Ilves viihtyy pinnanmuodoiltaan vaihtelevilla alueilla. Talvisin pääravintona ovat etupäässä jänikset kesäaikana myös pikkunisäkkäät. Ilvekset elävät luonnossa korkeintaan 14-vuotiaiksi.
    Pituus: 85-165 cm
    Paino: 7-25 kg
  • Kataja (Juniperus communis)
    Kataja on yleinen kaikkialla Suomessa. Se on kova, sitkeän taipuisa, hitaasti lahoava ja tuoksuva puu, joka voi kasvaa jopa 10 metriä korkeaksi. Katajanmarjojen kypsymiseen kuluu kolme vuotta. Katajakedot ovat rauhoitettuja.

Rengon kaupunginosa, kunnanvaltuuston päätöksellä 12.12.1996

  • Lumme (Nymphaea candida)
    Lumpeet ovat seisovien, pehmeäpohjaisten ja makeiden vesien kasveja. Lumme kukkii kesä-elokuussa ja se on yleinen koko Suomessa Inarinlappia lukuunottamatta. Teriöt ovat tavallisesti vaaleat. Lehdet ovat alta punertavat. Verholehdet ovat melkein terien pituiset ja vihreät. Emiön luotti on punatähtinen, tavallisesti 8-12-säteinen.
    Valintaperusteet: Rengossa on runsaasti pieniä lampia, joissa lumpeita esiintyy. Lummetta voi käyttää piha-altaissa, koristeena, se sopii tunnukseksi kirjekuoriin, tuotepakkauksiin ym.

Lammin ja Tuuloksen kaupunginosat, nimikkolajeja ei ole valittu

Viimeksi muokattu: 7.4.2015