Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1865. Jannen perheeseen kuuluivat isä, kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius, äiti Maria Charlotta Borg ja sisar Linda. Myöhemmin syntyi Jannen pikkuveli Christian.

Jannen isä kuoli pojan ollessa kaksi ja puolivuotias, jolloin perheen täytyi luopua asunnostaan ja muuttaa Jannen isoäidin, ruustinna Catharina Borgin luokse. Leskeksi jäänyt Catharina Borg asui Hämeenlinnassa naimattomaksi jääneiden tyttäriensä kanssa.

Vaikka perhe joutuikin muuttamaan Jannen isoäidin luokse, eikä isältä jäänyt perintöä, oli Jannen lapsuus huoleton ja turvattu. Lapsuuskodista Sibelius on kertonut muistavansa isänsä sikarinpolton, jolla hän selitti myös omaa poltteluaan. Tuoksu toi hänelle mieleen lapsuusmuistoja.

Janne aloitti koulunkäynnin seitsemänvuotiaana Ewa Sawoniuksen ruotsinkielisessä lastenkoulussa. Kahdeksanvuotiaana Janne laitettiin suomenkieliseen valmistavaan kouluun ja yksitoistavuotiaana Hämeenlinnan Normaalilyseoon. 

Lyseo oli perustettu vain kolme vuotta aikaisemmin, vuonna 1873 nykyisen Sibeliuksenkadun ja Lukiokadun kulmaan. Rakennuksesta puhuttiin tuttavallisemmin nimellä ”kivikoulu”. Jannen rehtori lyseossa oli Gabriel Geitlin ja musiikinopettajana Emil Genetz. Niin Jannesta kuin monesta hänen luokkatoveristaan tuli Suomen kansallisia merkkimiehiä.

Auttamaton haaveilija

Jannen koulunkäynti ei sujunut mutkattomasti, sillä hän jäi luokalleen viidennellä. Opettajien mukaan niinkään Jannen taidoissa ei ollut vikaa, vaan siinä, että poika oli auttamaton haaveilija. Nousevan suomalaisuuden tukikohdaksi perustettu lyseo loi hengellään pohjaa sille suomalaisuudelle, joka myöhemmin vaikutti säveltäjän musiikkiin.

Jannen kotona puhuttiin ruotsia, sillä siihen aikaan se oli yleisesti käytetty kieli sivistyneissä porvarisperheissä. Koulussa Janne kuitenkin sai lukea Kalevalaa suomeksi, ja sen hahmot jäivät hänen mieleensä. Jo koulussa Janne tutustui siis Kullervon tarinaan, joka myöhemmin innoitti häntä musiikillisesti.

Kuva Palanderin talon herrainhuoneesta.
Lehtori Edvard Palander oli Normaalilyseossa
yksi Sibeliuksen opettajista.

Lyseon kirjasto tarjosi Jannelle luettavaksi kirjoja musiikin teoriasta. Kotonaan hän sai vaikutteita uudesta suomalaisesta kirjallisuudesta, kuten Vänrikki Stoolin tarinoista, Topeliuksen saduista ja Välskärin kertomuksista.

Julia-tätinsä johdolla Janne alkoi jo seitsemänvuotiaana opiskella pianonsoittoa. Pari vuotta aiemmin hän oli jo harjoitellut soittamista omin avuin. Kymmenvuotiaana Janne sävelsi ensimmäisen kappaleensa nimeltä Vattendroppar, vesipisaroita. Aiemmin Janne oli jo harjoitellut säveltämistä, muttei ollut tallettanut tuotoksiaan paperille. Sisarustriossa esiintyminen kannusti Jannea kirjoittamaan lisää pieniä sävellyksiä.

Keväällä 1880 Janne sai ruveta opiskelemaan viulunsoittoa kapellimestari Gustaf Levanderin johdolla.  Levanderia pidettiin tuolloin Hämeenlinnan parhaana viulupedagogina, ja viulun innoittamana Jannen kaikki muut harrastukset saivat jäädä.

Ensimmäiset esiintymiset


Musiikinopiskelu sujui Jannelta hyvin ja hän edistyi nopeasti. Koulun juhlissa ja säätyläiskodeissa hän teki ensimmäiset esiintymisensä, joita tuleva säveltäjämestari jännitti aina kovasti. Kodin ulkopuolella Janne esiintyi myös kvartetti-illoissa, joihin hänet kutsuttiin sitä useammin, mitä taitavammaksi soittajaksi hän kehittyi.

Opiskeltuaan viulunsoittoa yli kymmenen vuotta, Janne huomasi ettei hänen taitonsa riittäneet viuluvirtuoosiksi asti. Myöskään esiintyminen ei ollut mieleisintä puuhaa, sillä hänen hermonsa eivät kestäneet esiintymistä.

Vuonna 1885 Janne kirjoitti lyseosta ylioppilaaksi. Ylioppilastodistuksen arvosanat olivat hieman päästötodistuksen kuutosia ja seiskoja parempia. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Janne muutti Helsinkiin asumaan.

Sibelius kuoli vuonna 1957 kodissaan Ainolassa.

Sibeliuksen Hämeenlinna

Lyseon juhlasalissa on maalattu muotokuva Sibeliuksesta vuodelta 1930.
Sibelius valittiin Hämeenlinnan kunniaporvariksi 1939. Sibelius-arkisto syntyi 1930-luvulla ja lisäksi Hämeenlinnalla on oma Sibelius-seura.

Vuonna 1955 Sibeliuksen mukaan nimettiin katu Hämeenlinnan keskustasta ja Sibeliuksen syntymäkoti avattiin 1965. Musiikkia Sibeliuksen syntymäkaupungissa-konserttisarja on pyörinyt jo toistakymmentä vuotta. Janne-viulukilpailukin on järjestetty.

Sibelius-patsas pystytettiin Sibeliuspuistoon vuotta ennen Sibeliuksen 100-vuotisjuhlaa. Patsaan pystytyksestä puhuttiin jo säveltäjämestarin elinaikana, mutta tämä kielsi sen ehdottomasti.

”Ei patsaita, ei muistomerkkejä, soittakaa minun musiikkiani.”  

Lähde: Hämeenlinnalaisia 1693-1989 (Hämeenlinnan kaupunki)

 

Asiasanat: Sibelius
Viimeksi muokattu: 27.1.2014