Palveluverkkoselvitys
Hämeenlinnan kaupunki on aloittanut vuonna 2022 palveluverkkoselvityksen, jonka tavoitteena on arvioida varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso- ja kirjastopalveluja alueellisesti mm. suhteessa väestörakenteen muutokseen ja kaupungin talouden tasapainotukseen. Palveluverkkoselvitys valmistuu syksyllä 2023. Päätökset palveluverkosta tehdään kaupunginvaltuustossa.
Selvityksessä arvioidaan mm. lasten määrän kehitystä alueellisesti, käytössä olevien kiinteistöjen kuntoa ja peruskorjaustarvetta sekä mahdollisuuksia yhdistää palveluja samoihin kiinteistöihin.
Ehdotukset on julkaistu avoimeen keskusteluun 8.8.2023. Tavoitteena on aktiivinen vuoropuhelu mm. asukkaiden, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistysten ja henkilöstön kanssa.
Alustava ehdotus palveluverkoksi (pdf)
Info esityksestä 14.9.2023
Avoin infotilaisuus sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle annettavista palveluverkon muutosesityksistä pidettiin torstaina 14.9.2023 kello 17-19.
Tilaisuudessa esiteltiin sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle esitettävät palveluverkon muutosesitykset. Asiaa olivat esittelemässä kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko. Lisäksi mukana olivat kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri, opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä, vs. varhaiskasvatusjohtaja Sari Vartiainen sekä kulttuuripäällikkö Janne Nieminen.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle annettava esitys palveluverkosta 14.9.2023 (pdf)
Päätöksenteon vaiheet
Selvityksen aloittamisesta päätettiin osana vuoden 2022 talousarviota. Tuolloin katse oli erityisesti oppilasmäärän ennustetun alenemisen vuoksi alakoulujen palveluverkossa. Kaupunginhallitus päätti asiasta kesäkuussa 2022 osana talouden tasapainotuksen viitekehystä. Tällöin mukaan tuli myös kirjastoverkkoselvitys.
Lokakuussa 2022 sivistys ja- ja hyvinvointilautakunta päätti alakouluja koskevan palveluverkkoselvityksen periaatteista ja tavoitteista, ja joulukuussa 2022 osallisuus- ja viestintäsuunnitelmasta.
Valmistelu on jatkunut viranhaltijatyönä, jossa pääpaino on ollut taustamateriaalin kokoamisessa alueellisten palveluverkkovaihtoehtojen laatimiseksi. Kaikki taustamateriaali on esillä tällä verkkosivulla.
Toukokuussa 2023 pidettiin tilaisuudet luottamushenkilöille, jonka jälkeen viranhaltijat valmistelivat ehdotuksia tulevaksi palveluverkoksi. Ehdotukset julkaistiin avoimeen keskusteluun elokuun alussa. Tavoitteena on aktiivinen vuoropuhelu mm. asukkaiden, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistysten ja henkilöstön kanssa. Ehdotuksista pystyi antamaan palautetta ja lausuntoja, jotka saatettiin päättäjien tietoon.
Elokuussa tehtiin lapsivaikutusten arviointia niiden alueiden osalta, joihin esitetään merkittäviä muutoksia.
Lautakuntaan päätösesitys tulee 19.9.2023 ja valtuustoon 13.11.2023 osana talousarvioprosessia.
Valmistelua johtaa kaupunginjohtaja.
Tausta-aineistoja
- Muuttuva väestö – väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen
(ITLA Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, väliraportti, 20132, pdf) - Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksessa ja peruskoulujen lakkautusten vaikutukset alueiden elinvoimaan
(Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2023, pdf) - Päätöksentekomenettely kouluverkon muutoksissa (Kuntaliitto, 2020, pdf)
- Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa (Valtioneuvoston kanslia, 2022, pdf)
- Valtioneuvoston koulutus-poliittinen selonteko (Valtioneuvoston kanslia, 2021, pdf)
- Perusopetuksen ja kouluverkon tulevaisuuden näkymiä (Opetushallitus)
Aiemmat päätökset:
- KH 3/2018, Palveluverkkopäätös (pdf)
- KV 11/2020, Talousarvioesitys 2021 (pdf)
- KV 11/2020 Varhaiskasvatuksen rakenteellisten paikkojen tarve ja palveluverkon suunnittelu
(pdf) - KV 10/2020 Talouden tasapainottamisohjelma, keskustan alakoulujen palveluverkko (pdf)
Tätä selvitystä koskevat päätökset:
- Hämeenlinnan kiinteistöselvitys ja kuntoluokitukset (pdf)
Kiinteistöselvityksen kuntoluokka perustuu huoltokirjajärjestelmän käyttöönottoa varten laadittuihin PTS-tietoihin. Kyseiset PTS-tiedot on saatu arvioimalla rakennusten ja järjestelmien teoreettisia teknisiä käyttöikiä, eikä niiden laatimisessa ole tehty tarkempia kohdekäyntejä tai tutkimuksia. - Palveluyksiköt kartalla,(vie karttapalveluun)
- Luolaja, Miemala, Ortela (pdf)
Korjaushistoriat, tulevat kunnossapidon toimenpiteet sekä peruskorjauksen hinta-arviot - Ylläpito ja peruskorjaus kustannusarviot (pdf)
- Aluetarkastelu, Hauho (pdf)
- Aluetarkastelu, itäinen (pdf)
- Aluetarkastelu, keskusta (pdf)
- Aluetarkastelu, läntinen (pdf)
- Hämeenlinnan väestöennuste 2021 (MDI Public Oy, verkkosivu)
- Lasten määrän kehitys Hämeenlinnassa (pdf)
- Lasten määrän kehitys ja oppilasennuste 2023 (pdf)
Alvettulan koulun henkilökunnan lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Alvettulan koulun tuki ry:n lausunto alustavaan palveluverkkoehdotukseen (pdf)
Elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Eläkeliiton Kalvolan yhdistys ry:n lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Eteläisten koulun vanhempainyhdistyksen kannanotto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Hauho-Seura ry:n kannanotto Alvettulan koulun ja päiväkodin säilymisen puolesta (pdf)
Hämeenlinnan nuorisovaltuuston lausunto palveluverkosta (pdf)
Hämeenlinnan Rauhanyhdistys ry:n kannanotto palveluverkkoselvitykseen Siirin päiväkodista (pdf)
Hämeenlinnan seudun vanhempainyhdistys ry:n lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Hämeenlinnan vammaisneuvoston lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Hämeenlinnan vanhusneuvoston kannanotto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Iittalan yhtenäiskoulun ja nuorisopalvelujen lausunto Hukarin nuorisotalosta (pdf)
Kirkonkulman koulun henkilökunnan lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Luolajan koulun vanhempainyhdistyksen lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Miemalan koulun vanhempainyhdistyksen lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Myllymäen vanhempainyhdistyksen kannanotto palveluverkkoesitykseen (pdf)
Ortelan koulun vanhempaintoimikunnan ja Hämeenlinnan yhteiskoulun vanhempainyhdistyksen lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Ruununmyllyn koulun henkilöstön lausunto palveluverkkoselvitykseen (pdf)
Yhteenveto palautteista, Alvettulan koulu (pdf)
Yhteenveto palautteista, Alvettulan päiväkoti (pdf)
Yhteenveto palautteista, Kalvolan kylätalo, Hukarin nuorisotalo (pdf)
Yhteenveto palautteista, Kaupunginmuseo (pdf)
Yhteenveto palautteista, Luolajan koulu (pdf)
Yhteenveto palautteista, Miemalan koulu (pdf)
Yhteenveto palautteista, Ortelan koulu (pdf)
Yhteenveto palautteista, Rengon kirjasto (pdf)
Yhteenveto palautteista, Siirin päiväkoti (pdf)
Yhteenveto palautteista, Tarvasmäen koulu- ja esiopetusyksikkö (pdf)
Yhteenveto palautteista, Tuuloksen koulu ja päiväkoti (pdf)
Palveluverkkoselvityksestä on järjestetty asukastapaamisia:
-
- ma 14.8.2023 klo 17.00 Tuuloksen koulu ja päiväkoti
-
- ti 15.8. 2023 klo 17.00 Alvettulan koulu ja päiväkoti
-
- ke 16.8. 2023 klo 17.00 Siirin päiväkoti
-
- ke 16.8. 2023 klo 17.00 Miemalan koulu
-
- to 17.8. 2023 klo 18.00 Ortelan koulu
-
- ma 21.8. 2023 klo 17.00 Luolajan koulu
-
- to 24.8. 2023 klo 17.00 Tarvasmäen päiväkoti, esiopetus ja koulu
-
- pe 25.8.2023 klo 16.30-18.30 keskusteluilta kaupunginmuseon tulevaisuudesta osana Taiteiden yötä.
-
- ti 29.8.2023 Asukasilta Rengossa kirjaston esitetystä muutoksesta
-
- ti 29.8. klo 17-19 yleisötilaisuus Iittalan kylätalon ja Hukarin nuorisotilan suunnittelun aloittamisesta
Asukasilta kirjaston palveluverkkoesityksestä (pdf)
Asukastilaisuus Kaupunginmuseo (pdf)
Asukastilaisuuksien koonnit (pdf)
• Lapsivaikutusten arviointi, Alvettulan koulun lakkauttaminen (pdf)
• Lapsivaikutusten arviointi, Alvettulan päiväkodin lakkauttaminen (pdf)
• Lapsivaikutusten arviointi, Luolajan koulu (pdf)
• Lapsivaikutusten arviointi, Miemalan koulun lakkauttaminen (pdf)
• Lapsivaikutusten arviointi, Ortelan koulun lakkauttaminen (pdf)
• Lapsivaikutusten arviointi, Tuuloksen päiväkodin siirtäminen Tuuloksen koululle 2026 (pdf)
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Koostamme usein kysytyimmistä kysymyksistä vastauksia verkkosivuille, joten voit löytää jo alta vastauksen.
Palveluverkkoselvitys on suunnitelma siitä mitä palveluja kaupunki järjestää milläkin alueella ja missä laajuudessa. Selvityksessä arvioidaan tarpeita, väestön kehitystä ja taloudellista tilannetta eri tilastoihin ja tietoon pohjautuen
Tiedotamme palveluverkkoselvityksen etenemisestä aktiivisesti eri kanavissamme:
- www-sivuillamme,
- sosiaalisessa mediassa Facebook ja Twitter ja Instagram
- palautejärjestelmässä, jossa näkyy vastaukset esitettyihin kysymyksiin.
Kannattaa itse seurata myös päätöksentekoa, johon voi tutustua esityslistat ja päätökset.
Kiinteistö-liitteessä (pdf) on kuvattu palveluverkkoselvitykseen kuuluvat kaupungin kiinteistöt. Kiinteistöselvityksen kuntoluokka perustuu huoltokirjajärjestelmän käyttöönottoa varten laadittuihin PTS-tietoihin. Kyseiset PTS-tiedot on saatu arvioimalla rakennusten ja järjestelmien teoreettisia teknisiä käyttöikiä, eikä niiden laatimisessa ole tehty tarkempia kohdekäyntejä tai tutkimuksia.
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti sivistys- ja hyvinvointilautakunnan alainen palveluverkko suunnitellaan lasten ja nuorten määrän alueellisen ennusteen mukaisesti vastaamaan kunkin alueen tarpeisiin. Jos oppilasmäärä alueella on laskeva, tehdään esityksiä palvelujen kokoamisesta samoihin kiinteistöihin, mikä voi tarkoittaa esityksiä koulujen, päiväkotien tai kirjastojen lakkauttamisesta tai siirtämisestä.
Alakouluikäisten osalta tiedetään aika hyvin 6 vuotta eteenpäin ensimmäiselle luokalle tulevien lasten määrä syntyneiden määrästä. Ennuste on tehty vuoden 2020 ennakkotietojen ja aiempien vuosien vahvistettujen tilastojen perusteella, jolloin ennusteessa on aika hyvin tiedossa vuonna 2027 alakouluun tulevien lasten määrä. Vaikka syntyvyydessä tulisi vaihtelua, se ei muuta jo syntyneiden ikäluokkien määriä. Vuonna 2020 syntyneet menevät 6. luokalle vuonna 2032. Alakouluikäisten lasten määrä kokonaisuutena muuttuisi siis hitaasti, vaikka syntyvyys kasvaisikin. Jotta aiempi 4200-4300 alakoululaisen taso voitaisiin saavuttaa, tulisi ikäluokkien olla keskimäärin yli 700 lasta nykyisen reilu 500 sijaan.
Syntyvyyden ennustaminen on hankalampaa eikä valtakunnallisestikaan ole pystytty täysin selvittämään syitä syntyvyyden ja hedelmällisyyden alenemiseen. Syntyvyyteen vaikuttaa kokonaishedelmällisyyden ohella 20-44-vuotiaiden määrä, mutta eniten lapsia syntyy 25-34-vuotiaille. Väestöennusteen skenaariot perustuvat kolmeen erilaiseen jaksoon ennustetta edeltävältä ajalta, joiden kaikkien perusteella näiden ikäluokkien määrät eivät Hämeenlinnassa ainakaan kasva. Kasvavassa skenaariossakin suunta on loivasti alaspäin, joten aiemman syntyvyyden saavuttaminen vaatisi hedelmällisyyslukuihin merkittävää kasvua. Vuosien 2021-22 osalta hedelmällisyys on kuitenkin ollut ennustetta matalampi, joten alakouluikäisten osalta ennuste voi olla myös yläkanttiin. Koska ennuste ei ole minimitaso, voi ennuste näyttää myös liian suuria väestömääriä.
Ennusteissa on jo valmiiksi huomioitu maahanmuutosta vuosien 2010-2020 keskimääräinen taso, mikä tarkoittaisi keskimäärin 50 lasta muuttovoittoa 0-14-vuotiaissa. Mahdollinen kasvava maahanmuutto vaikuttaisi vähitellen lasten määrän kehittymiseen sekä lisääntyvänä lasten muuttona että korkeampana syntyvyytenä. Muuttotilastoissa ainoastaan isoimmat kaupunkiseudut saavat maan sisäistä muuttovoittoa vieraskielisistä. Maahanmuuttajien pysyminen kaupungissa ei siten ole varmaa.
Ennusteet on myös tehty sillä oletuksella, että Hämeenlinnassa on enemmän tontti- ja asuntotarjontaa kuin ehtii tulla kysyntää. Väestön jakautuminen niin vanhoille kuin uusillekin alueille on tehty peilaten aiempaa kehitystä. Ennusteeseen liittyy väistämättä epävarmuus siitä, millaiset alueet ovat tulevaisuudessa kysyttyjä. Ennusteen skenaarioissa väestö jakautuu myös alueittain hieman eri tavalla. Hämeenlinnan tavoitteelliseksi skenaarioksi valittu kasvava skenaario jakaa väestönkasvua tasaisemmin kaupungin alueille kuin skenaariot välimuoto ja supistuva. Ennuste on koko kaupungin tasolla luotettavampi kuin yksittäisten alueiden tasolla ja toteutuva väestönkehitys kytkeytyy ratkaisuihin palveluverkossa ja aluekehittämisessä.
Lapsivaikutusten arvioinnit toteutettiin osana palveluverkkoselvitystä niissä kohteissa, joita esitetyt päätösvaihtoehdot koskivat. Arvioinnit toteutti moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Lapsivaikutusten arviointiin kuuluu kuulla niitä lapsia, joita muutosesitykset koskevat sekä arvioida muutoksesta aiheutuvia vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Arviointien yhteydessä kuultiin yhteensä 108 alakoululaista sekä 17 päiväkoti-ikäistä lasta. Lasten kuulemiset toteutettiin kouluissa koulupäivän aikana ja varhaiskasvatuksessa osana päiväkotipäivää. Lisäksi lapsivaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty asiantuntijaryhmän näkemystä ja koulujen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia keväältä 2023.
Alakoulujen kuulemistilaisuudet
Kouluissa kuulemisen alkuun pidettiin lyhyt alustus, jossa kerrottiin, mitä palveluverkkoselvitys tarkoittaa ja esiteltiin koulua koskeva päätösesitys. Alustuksen jälkeen oppilailta kysyttiin muutama kysymys nykyiseen kouluun ja koulumatkaan liittyen sekä mahdolliseen uuteen kouluun liittyen. Sen jälkeen oppilaat saivat pohtia, mitä mahdollisia vaikutuksia koulun lakkauttamisella voisi olla verrattuna nykytilaan. Vaikutuksia pohdittiin viiden hyvinvoinnin osa-alueen (oppiminen, ihmissuhteet, terveys, osallisuus, turvallisuus) näkökulmista.
Päiväkoti-ikäisten lasten kuuleminen
Päiväkodeissa kuulemiset tehtiin haastattelemalla lapsia. Haastattelukysymykset rakentuvat samojen viiden hyvinvoinnin osa-alueen (oppiminen, ihmissuhteet, turvallisuus, terveys, osallisuus) kautta, kuten peruskoulun oppilaillekin. Haastattelumenetelminä toimivat pienryhmissä keskustelu ja/tai piirtäminen, yksilöhaastattelu sekä osan lasten kanssa menetelmänä käytettiin Mitä pidät päiväkodista? -peliä. Pelissä lapsi asettaa pelialustalle – joko aurinkopuolelle tai sadepuolelle kuvia. Aurinkopuolelle tulevat ne kuvat, jotka kuvaavat lapsen arvostamia/pitämiä/tärkeitä asioita ja sadepuolelle puolestaan päinvastoin ne asiat, joista lapsi ei pidä. Muutosta/muuttoa kuvaavia ajatuksia kartoitettiin lapsilta ”Unelmien Majan”- piirtämistehtävän kautta.
Kuulemisten tulokset
Lasten kuulemisten tulokset koottiin SWOT-taulukon mukaisesti vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä mahdollisuuksiin ja uhkiin. Lasten kuulemisissa nousi esiin se, että ehdotettu muutos jännitti ja harmitti monia. Alakoululaisilla oli huolta siitä, että lisääntyykö kiusaaminen isommissa kouluissa ja onko opettajalla aikaa huomioida tasapuolisesti kaikkia. Toisaalta muutoksessa nähtiin hyvänä puolena se, että kaverivaihtoehtoja olisi enemmän.
Pienemmiltä lapsilta nousi esiin huoli siitä, että uudessa päiväkodissa ei saa apua eikä siellä ole tuttuja. Toisaalta lasten vastauksissa nousi esille myös niitä asioita, jotka ovat heille varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä tärkeitä eli kaverit, leikkiminen, päiväkodin kasvattajat ja pihaleikit.
Lapsen etu
Lapsivaikutusten arvioinnin tavoitteena on selvittää, mikä päätösvaihtoehdoista on lapsen edun kannalta parhain ja tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa mahdollisia päätöksestä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja heidän perheisiinsä. Lapsen edun arviointi vaatiikin monen suuntaista punnintaa. Se, mitä lapsen etu milloinkin on, on tulkinnanvaraista.
Lapsivaikutusten arviointi pohjautuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen, joka velvoittaa lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottamiseen sekä lasten näkemysten kunnioittamiseen (artiklat 3 ja 12). Tämä sopimus otetaan huomioon myös kansallisessa lapsistrategiassa, Hämeenlinnan kaupunkistrategiassa ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelma).
YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa myös UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -toimintamallia. UNICEF on myöntänyt Hämeenlinnalle Lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen neljä kertaa, vuosina 2013, 2015, 2017 ja 2021. Tunnustus edellyttää sitoutumista kestävään kehittämistyöhön lasten ja nuorten parhaaksi. Toiminnan tavoitteiden kantavana teemana ovat yhdenvertaisuus ja osallisuus. UNICEF seuraa ja arvioi säännöllisesti Hämeenlinnan lapsiystävällinen kunta työtä.