Kaupunginpuisto eli Parkki sijaitsee Hämeen linnan pohjoispuolella, noin kilometrin päässä keskustasta. Se on osa kansallista kaupunkipuistoa ja suosituimpia ulkoilualueita kaupungissa.

Se on osa Aulangon, Sairion rantareitin ja Linnanpuiston muodostamaa, keskustasta alkavaa Vanajaveden ympäri kiertävää yhtenäistä rantoja kiertelevää reitistöä.

Pinta-alaltaan puisto on noin 18 hehtaaria ja sen alueella on noin 5,4 km rakennettua käytäväverkostoa. 

Parkin syntyaikoja ovat 1840-luvun loppu ja 1850-luku. Ajatus entisenä Pyövelinmäkenä tunnetun kivikkoisen kukkulan muokkaamisesta puistoksi oli Hämeen läänin kuvernöörinä vuosien 1841- 1863 aikana toimineen Otto Carl Rehbinderin. 

Rehbinder ryhtyi muokkaamaan Pyövelinmäkeä maisemapuutarhaksi ja sai luvan käyttää työvoimana linnan vankeja. Lue lisää puiston vaiheista.

Rehbinderin kierros kaupunginpuistossa

  1. Syreenimajalle nousevaa polkua reunustavan muurin jokaisella kivellä on varmasti oma tarinansa kerrottavanaan, ovathan ne linnan vankien siihen työllä ja tuskalla asentamia. Laskeuduttaessa rinnettä alas rantaa kohti saa jonkinlaisen kuvan siitä miten hankalia pengerrystyöt ovat olleet rinteen jyrkkyyden takia.
  2. Puistokomitean puutarha kuuluu puiston varhaisimpiin luomuksiin. Ennenvanhaan penkereille oli istutettu kukkia. Huvimajasta aukeaa kaunis näkymä kohti linnaa, kaupunkia ja Vanajanselkää kohti.
  3. Laivalaiturin luona on siro itämaistyylinen odotusmaja laivamatkustajien suojaksi. Teiden risteyksessä voi keväisin ihailla alppiruusujen kukintaa. Vanhan tervamiilun ohi ylöspäin mentäessä maasto alkaa taas muuttua kuivemmaksi ja maisema avartua. Puistokomitean puutarhan vieressä on kiveen sijoitettuna Emil Vikströmin tekemä Rehbinderin muistolaatta.
  4. Juhlakentällä pidettiin aikoinaan monenlaisia juhlia ja tilaisuuksia, mm. laulujuhlat vuonna 1911. Soittolavalla orkesterit viihdyttivät Puistoravintolan vieraita. Nykyään kentän laidalla toimii kesäteatteri, ja kentällä järjestetään mm. rock-konsertteja.
  5. Rauniot on rakennettu käytävien ja huvimajojen tieltä raivatuista kivistä. Raunioita ja luolia käytettiin puutarhan elementteinä jo renesanssikaudella italialaisissa puutarhoissa. Uudelleen rauniorakennelmat tulivat muotiin romantiikan aikakaudella, Suomesta niitä ei kuitenkaan useita löydy.
  6. Puistoon on siirretty myös rakennus, jota pidetiin aiemmin hämeenlinnalaisen runoilijan Larin Kyöstin kotitalona. Larin Kyösti syntyi kuitenkin 5.6.1873 Parkin puutarhurin mökissä puiston portin vieressä, joka on tuhoutunut.
  7. Kuusikulmainen katos on puiston varhaisimpia, se näkyy jo Johan Knutsonin maalauksessa 1850-luvulta.

Asiasanat: puistot
Viimeksi muokattu: 7.7.2015