Lyseon vieressä sijaitseva puisto tunnetaan nykyisin Sibeliuksenpuistona.

1860-luvulta 1960-luvulle puistoa kutsuttiin Tähtipuistoksi, mutta puistoalueen juuret ulottuvat aina 1700-luvun lopulle kuvernööri Rehbinderin ylläpitämän taimitarhan ja sen pohjalta muodostetun residenssipuutarhan multiin.

Tähtipuisto oli kukoistuskausinaan kaupunkilaisten suosittu seurustelupaikka puistoravintoloineen ja paviljonkeineen.

Tapperin patsas vuodelta 1964

Vuonna 1964 puistoon sijoitettiin Kain Tapperin nuorta Sibeliusta esittävä patsas ja puistoa alettiin kutsua Sibeliuksenpuistoksi.

Puistossa on myös Hattulan Ihalemmiltä sinne siirretty vainajainpalvontaan liittyvä kuppi- eli uhrikivi.

Puisto on peruskorjattu 2014. 

Puiston penkit soivat Sibeliuksen Puusarjan säveliä

Puistoon avattiin Suomen ensimmäinen soiva puisto Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.2014.

Tietyt puiston penkit aktivoituvat liiketunnistimesta ja alkavat soittaa Sibeliuksen puusarjan pianosävellyksiä. Samalla syttyy kyseiseen puuhun kohdistettu valaistus.

Puusarjan tunnetuin kappale on Kuusi, joka on viiden sarjan viimeinen teos. Muut puistossa kuultavat kappaleet on tehty pihlajalle, männylle ja koivulle.

Puiston penkit ovat toisistaan erillään. Vaikka penkit soivat eri säveliä, etäisyys on sen verran iso, että puistoon ei synny musiikkikakofoniaa.

Puistoshakkia

Tiesitkö, että voit pelata Sibeliuspuistossa shakkia? Suuret nappulat ovat puistossa laatikossa, johon avaimen saat lainattua kirjastokortilla Hämeenlinnan pääkirjaston infosta.

Lisätietoja

Puisto on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa

Asiasanat: Sibelius
Viimeksi muokattu: 16.9.2016