Konenäkö tuo uusia mahdollisuuksia torialueen liikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen
Hämeenlinnan kauppatorin ja Raatihuoneenkadun liikennettä tutkittiin kesän 2021 ajan automaattisella konenäköön perustuvalla kamerajärjestelmällä. Tekoälyn avulla tunnistettiin ja eroteltiin kävelijät, pyöräilijät ja autot sekä kohteiden käyttämät reitit. Torin osalta tutkittiin esimerkiksi kävijöiden viipymisaikaa torilla sekä torin suosituimpia kohteita alueittain.
Konenäköpilotti oli käytössä Hämeenlinnan torialueella. Toria kuvattiin Raatihuoneen katolle asennetulla 4K-kameralla. Torilla liikkumista havaittiin yhtenä kokonaisuutena. Konenäön avulla kerätyt tiedot lähetettiin 5G:n avulla reaaliaikaisesti nähtäviksi pilvialustoille. Torilla kulkijoista ei kerätty yksilöiviä henkilötietoja, ja kaikki tiedonsiirto tehtiin tietoturvallisesti ja henkilötietosuojaa noudattaen.
Konenäkö pystyy tunnistamaan videokuvan perusteella satoja objekteja samanaikaisesti. Sen avulla torialueelta saadaan mitattua lukematon määrä ihmisiä ilman, että se vaatii kymmeniä, jopa satoja sensoreita torialueelle.
Konenäön avulla pystytään näkemään, miten liikennemäärä muuttuu torilla esimerkiksi sadepäivänä tai tapahtuman johdosta. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää liikenteen suunnittelussa ja torin kehittämisessä.
Konenäköpilotti simuloi erilaisia vaihtoehtoja
Hankkeella pystytään simuloimaan ja miettimään erilaisia vaihtoehtoja kaupunkisuunnittelua ajatellen. Tällaiset hankkeet ovat erittäin kiinnostavia; ne avaavat erilaisia näkökulmia myös kaupunkisuunnitteluun.
Pilotoinnin kokemusten perusteella mahdollisuudet ovat rajattomat: ne riippuvat vain siitä, mihin konenäköä muovataan ja mitä sille opetetaan.
Liikenne on aina kokonaisuutena erilaisten toimijoiden yhteispeliä. Tämän hankkeen avulla pääsee kurkkaamaan, mihin liikenne on menossa, mihin tulevaisuus on menossa.
”Konenäköprojekti on tärkeä, ja automaattista tiedonkeruuta ja analysointia kannattaa kehittää edelleen”, toteaa Hämeenlinnan kaupungin liikennesuunnittelija Minna Aakkula.
Pilotin toteutti MarshallAI yhteistyössä HAMK Smart -tutkimusyksikön, kaupunkikeskustayhdistyksen ja kaupunkirakennepalveluiden kanssa.
Voit lukea täältä lisää hankkeesta.