Moottoritien katteen ympäristön kuvaus dronella

Moottoritien katteen eli Goodmanin ympäristöä kuvattiin DJI Mavic 2 Pro -dronella syksyllä 2020. Kuvia hyödynnetään esimerkiksi pohjakartan tekemiseen, mutta myös moneen muuhun.

Dronella kuvataan mm. vaikeasti saavutettavissa paikoissa, joissa ei pysty kuvaamaan turvallisesti esimerkiksi vilkkaan liikenteen takia.

Kuvaukset toteutettiin kaupunkirakenteen tontti- ja mittauspalveluiden toimesta.

Juha Peltola, työnjohtaja, kaupunkirakenne, maankäyttö ja suunnittelu, tontti- ja mittauspalvelut, maastomittaus.

Kuvausten lähtökohta

Kuvaukset toteutettiin, koska tarvittiin ajantasainen pohjakartta mm. asemakaavoituksen tarpeisiin. Moottoritien päällä sijaitseva kohde on järjestelyjen vuoksi vaativa, sillä sinne tulee saada ihmisiä tekemään mittauksia kävellen. Kun kohde on maasta päin vaikeasti saavutettava turvallisesti, niin silloin drone on hyvä kartoitustyössä.

Kuvausmenetelmät

Kuvaukset toteutettiin ns. hybridikartoituksella eli osa kuvattiin dronella ja osa perinteisellä takymetrimittauksella. Osa kohteista oli maasta käsin kartoitettavia, sillä niiden ilmakuvaus ei ollut mahdollista. Dronea käytettiin kohteissa, joita olisi ollut vaarallista kartoittaa perinteisillä menetelmillä, esimerkiksi vilkasliikenteiset paikat. Drone-kuvauksissa esimerkiksi sääolosuhteet voivat siirtää kuvauksia. Varsinkin silloin kun karttaa tehdään vilkasliikenteisellä paikalla, pitää miettiä ajankohta, jolloin häiriötekijöitä eli mm. liikennettä olisi mahdollisimman vähän. Liikenne ei häiritse lennätystä, mutta kaikki ylimääräinen vaikuttaa kuvausten lopputulokseen. Lopputuotteeseen eli pohjakarttaan vaikuttaa, jos maanpinnan tasolla on häiriötekijöitä.

Kuvausten onnistuminen

Kuvaukset tehtiin syksyllä 2020, aamulla noin klo 6, jolloin liikennettä oli mahdollisimman vähän. Kuvauksia edelsi maanmittaukseen liittyvät alkuvalmistelut. Ensin mitattiin tietyt kontrollipisteet, signaalit, joiden avulla dronelennon kuvat saadaan asemoitua Hämeenlinnan kaupungin käyttämään koordinaattijärjestelmään. Kuvaussäänä kirkas ja pilvinen on parempi kuin suora auringonpaiste. Sateella ja kovalla tuulella kuvaukset eivät onnistu. Mahdolliset lentokieltoalueet on myös huomioitava, esim. vanhan keskussairaalan ympäristö.

Tässä tapauksessa dronelennon lopputuote (vektorimuotoinen kartta, kuva yllä) ei näytä kovin eksoottiselta. Kuvausten perusteella on luotu georeferoitu ortokuva, josta on piirretty/digitoitu pohjakarttaa Hämeenlinnan kaupungin käyttämään paikkatietojärjestelmään. Tämä vektoriaineisto on koottu noin 400:sta dronella otetusta kuvasta, jotka on prosessoitu siihen soveltuvalla ohjelmistolla, ja siitä on tehty ortomosaiikkikuva.

Ilmakuvasta on puolestaan tehty pistepilvi (kuva yllä), josta muodostuu eräänlainen 3D-tietomalli, joka on täysin koordinaatistossa. Pistepilven avulla on toteutettu korkeusmalli, jotta karttaviivoille on saatu myös korkeus.

Dronekuvaus vs. perinteinen kuvaus

Perinteisellä tavalla tuotettu kartta vaatii enemmän työaikaa maastossa kuin toimistossa. Dronella tai laserkeilauksella tehty kartta vie puolestaan maastossa vähemmän työaikaa, toimistossa enemmän. Dronea voidaan hyödyntää kartan tekemiseen mm. alueilla, joissa on erittäin hankalaa tai vaarallista liikkua jalkaisin. Jos kyseessä on vain lyhyt kadunpätkä, jonne on helppo jalkautua, niin kartoittajan kannattaa tehdä työ takymetrillä tai RTK-GNSS -mittauksella. Silloin työ on nopeammin valmiina karttana.

Dronekuvausten monet mahdollisuudet

Dronekuvien avulla on tehty mm. inventointeja pysäköintipaikkojen käytöstä tiettyyn aikaan päivästä. Syksyllä 2020 lennetyistä kuvista voidaan ottaa paljon asioita, joita ei ole vielä hyödynnetty.

Kuvamateriaalia ei hyödynnetä ainoastaan pohjakarttaan, vaan paljon muutakin pystytään tarkastelemaan. Pohjakarttaan pystytään lisäämään paljon kaikkea jälkikäteen ja hyödyntämään tiettyjä juttuja, koska alue on dokumentoitu kokonaisvaltaisesti. Siinä mielessä se on erilaista kuin perinteinen kartoittaminen maanpinnalta.

Dronekuvauksista voidaan tuottaa myös 3D-mallinnus, jonka avulla voidaan dokumentoida esim. purettava rakennus. Myös työmaadokumentointia voi tehdä dronella ottamalla esimerkiksi kerran viikossa kuva työmaasta samasta kohtaa. Tällä tavalla saadaan diaesitys, josta nähdään, miten työmaa on edennyt.