Omatoimikirjastot – Hämeenlinna pioneerina Suomessa

Suomen ensimmäinen omatoimikirjasto perustettiin vuonna 2012 Hämeenlinnan Jukolan kirjastoon. Ruotsalaisen Veberödin lähikirjasto Lundissa sekä Tanskan omatoimikirjastot toimivat esikuvina. Vuonna 2018 Jukolan kirjasto suljettiin ja toimintaa jatkettiin Nummen kirjastossa. Hauhon kirjastossa omatoimiaika otettiin käyttöön vuonna 2014 ja pääkirjastossa 2020.

Miten se toimii?

Asiakas voi käyttää omatoimikirjastoa kirjaston palveluaikojen ulkopuolella, omatoimisesti. Asiointi tapahtuu täysin itsepalveluna, ilman varsinaista tieto- ja asiakaspalvelua, ilman paikallaolevaa henkilökuntaa.

Omatoimikirjastossa asioimiseen asiakas tarvitsee henkilökohtaisen kirjastokortin ja tunnusluvun. Tulostaminen ja kopiointi ei onnistu omatoimikirjastossa. Kaikkea muuta asiakas voi tehdä itsenäisesti, kuten lukea lehtiä, käyttää tietokonetta sekä tietenkin lainata ja palauttaa. Lisäksi pääkirjastossa on omatoimiaikana käytössä myös varattavat urban office -tilat, ryhmätyötilat ja soittohuone. Tiloihin varataan aika kirjaston Varaamo-palvelun kautta.

Kirjaston aukioloajat laajenivat

Ajatus omatoimikirjastosta lähti liikkeelle muista Pohjoismaista. Hämeenlinnasta käytiin opintomatkalla Tanskassa ja Ruotsissa katsomassa, miten kirjastot toimivat. Jukolan kirjasto oli ensimmäinen Suomen kirjasto, jossa omatoimiaika otettiin käyttöön vuonna 2012. Jukolassa käytettiin Hämeenlinnan kaupungin jo käytössä olevaa Esmikko-kulunvalvontajärjestelmää.

Samalla kokoonpanolla omatoimikirjastojärjestelmä laajeni myös Hauholle vuonna 2014. Kun pääkirjaston peruskorjaus valmistui vuonna 2020, sinne otettiin käyttöön kirjastoihin suunniteltu Open+ -omatoimikirjastojärjestelmä. Oli edistyksellistä ja rohkeaa ajattelua, että voitiin avata keskeinen, iso pääkirjasto niin laajoilla aukioloajoilla: iso tila asiakkaiden käytössä kello 6-22 joka päivä.

Tilanne nyt

Vanhaan, perinteiseen kulunvalvontaan liittyvää järjestelmää korvataan parhaillaan varsinaisella omatoimikirjastojärjestelmällä. Uusi järjestelmä on otettu jo käyttöön Hauhon ja Nummen kirjastoissa. Kalvolan kirjaston omatoimikirjastojärjestelmä asennetaan vielä ennen juhannusta. Ensi vuonna omatoimiaika on tarkoitus ottaa käyttöön muissakin lähikirjastoissa eli Tuuloksessa, Rengossa ja Lammilla. Sen jälkeen asiakkailla on kaikissa Hämeenlinnan kirjastoissa omatoimiasiointimahdollisuus.

Turvallisuus ja toimintavarmuus

Kirjastoissa on käytössä valvontakamerat, ja myös kirjautumisesta näkee, kuka on käynyt kirjastossa. Mitään isompia ongelmia ei ole ollut. Lainaus- ja palautusautomaatit ovat pääsääntöisesti toimineet hyvin.

Järjestelmästä ja käyttöönotosta

Omatoimikirjaston käyttöönotto on sujunut oikein hyvin alusta saakka.

Kun asiakas kirjautuu omatoimikirjastoon kirjastokortillaan, järjestelmä tarkistaa kirjaston asiakasrekisteristä, että kirjastokortin numero ja pin-koodi täsmäävät. Kaikilla yli 15-vuotiailla, joilla on Vanamo-kirjastojen kirjastokortti ja siihen pin-koodi, on automaattisesti oikeus käyttää omatoimikirjastoa. Jos alle 15-vuotias haluaa käyttää omatoimikirjastoa, siihen vaaditaan huoltajan allekirjoittama sopimus. Jos omasta kortistaan haluaa jostain syystä estää omatoimikirjaston käytön, sitä on mahdollista pyytää.

Järjestelmällä voidaan hallita myös esimerkiksi valaistusta, kuulutuksia ja murtohälytysjärjestelmää.

Mitä etua on omatoimiajasta?

Hyvänä etuna on, että asiakkailla on laajat aukioloajat käytettävissään. Nykyään monet asiakkaat ovat tottuneet varaamaan paljon aineistoa. Varaukset voi hakea minä tahansa viikonpäivänä kello 6-22. Opiskelijoille, jotka käyttävät työskentely- ja ryhmätyötiloja, aukioloajat ovat hyvin laajat. Kirjastossa voi työskennellä tai pitää kokouksia myös viikonloppuisin.

Niissä lähikirjastoissa, joissa henkilökuntaa on vähän, loma-ajat on paljon helpompi järjestää, kun kirjasto voi olla avoinna omatoimisesti. Muuten jouduttaisiin supistamaan aukioloaikoja. Äkillisessä tilanteessa eli henkilökunnan yhtäkkisessä puutteessa voidaan pitää kirjasto asiakkaille auki, vaikkei saataisi siinä hetkessä järjestettyä sijaista paikalle. Toki henkilökuntaa tarvitaan edelleen kirjastoissa säännöllisesti, koska esimerkiksi palautuksia pitää käsitellä ja hyllyttää, varauksia hakea ja järjestää muuta toimintaa, kuten koululuokkien vierailuja ja tapahtumia.

Ajatellaan vaikka Hauhoa, jossa on paljon kesäasukkaita. Asiakas voi halutessaan tilata lomalukemista mökkipaikkakunnan kirjastoon ja käydä vaikka viikonloppuna hakemassa kirjan. Tai jos ei ole tietokonetta, niin tarvittaessa sellainen löytyy kirjastosta.

Kehitettävää?

Järjestelmää voi aina jollain tavalla kehittää, mutta tällä hetkellä ei ole mitään akuuttia tarvetta, joka vaikuttaisi asiakkaan toimintaan. Joitakin ylläpitoon liittyviä kehittämistoiveita on jo välitetty järjestelmäntoimittajalle.

Lisätietoa: Omatoimikirjastot | Vanamo-kirjastot (finna.fi)