Meikä asuu missä haluu: Mitä kunta voi tehdä ryhmärakennuttamisen ja asunto-osuuskuntien edistämiseksi?

Kävin Hämeenlinnan kaupungin pyynnöstä pitämässä koulutuksen ryhmärakennuttamisesta ja asunto-osuuskunnista. Sain sen jälkeen hankkeen koordinaattorilta Katariina Välikankaalta kysymyksen, miten kunta voi omalla toiminnallaan edesauttaa ryhmärakennuttamis- ja osuuskuntahankkeita.

Miksi kunta tukisi tällaisia hankkeita, on aiheellinen kysymys. Niillä voidaan monipuolistaa paikkakunnan asuntotarjontaa ja lisätä elinvoimaisuutta. Ryhmärakennuttamishankkeet ovat myös hyvä keino aktivoida asukkaita ja tukea heidän oma-aloitteisuuttaan kaupungin kehittämiseksi. Yksi keskeinen este ryhmärakennuttamiselle on osaamisen ja tiedon puute. Tässä kaupungin apu voisi olla kaikista konkreettisinta.

1. Jakaa tietoa

Kaupungilla on olemassa erilaista osaamista, tiloja ja informaatiokanavia. Kaikkia niitä voidaan ilman merkittäviä lisäkustannuksia käyttää ryhmärakennuttamista koskevan tiedon levittämiseen. Kaupunki voi järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta samalla tavalla kuin Hämeenlinna on tehnyt. Omissa uutis- ja infokirjeissä kaupunki voi nostaa esille muiden kuntien ja kaupunkien hyviä esimerkkejä. Niistä voi syntyä idea tai inspiraatio omasta hankkeesta.

2. Luovuttaa tontteja

Kaikkein konkreetein tukimuoto on tietysti kaupunkien tontinluovutus. Ehkä tärkein rakentamisen resurssi on rakennuspaikka. Kaupunkien kannattaisi miettiä, millaisin ehdoin ne ovat valmiita varaamaan tontteja ryhmärakentajille. Hankkeen alkuvaiheessa rahoitusta on vaikeaa saada ja pienikin lisäkustannus voi merkitä hankkeen kariutumista. Kaupunkien kannattaa miettiä, voisiko ryhmärakennuttajien osalta luopua tontinvuokran perimisestä hankkeen valmistelun aikana.

3. Kunta voi toimia rakennuttajana

Rakennuttaminen vaatii varsin paljon ammattitaitoa. Sen saaminen on merkittävä lisäkustannus hankkeelle. Kuluttajaryhmällä ei ole suunnitelma B:tä. Siksi toteutumatta jäävän hankkeen kustannukset jäävät osallistujien maksettavaksi.

Kaupunkien kannattaisi miettiä, voisiko niiden organisaatiot ottaa ainakin osan rakennuttamistehtävistä hoitaakseen. Mitään laillista tai periaatteellista estettä sille ei ole. Muun muassa Helsingin kaupungilla on oma asuntotuotantotoimisto, joka kaupungin vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen lisäksi rakennuttaa vuosittain pienen määrän myyntiin meneviä omistusasuntoja. Siksi estettä ei ole myöskään sille, että kaupunki toimisi ryhmärakennuttamiskonsulttina.

4. Kaupungin tai sen vuokrataloyhtiön osallistuminen hankkeeseen ’perälautarooli’

Hankekehitysriskin ja rakennuttamisen edellyttämän ammattitaidon lisäksi kolmas merkittävä pullonkaula on varaamatta jäävät asunnot. Toisin kuin gryndihankkeessa, ryhmärakennuttamishankkeessa hankkeen käynnistyminen edellyttää sitä, että kaikki asunnot on varattuina. Hankkeen aloittamisesta muuttoon on kuitenkin aikaa puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Sinä aikana yksittäisen kuluttajan tilanne voi muuttua dramaattisestikin. Toisaalta alkuvaiheessa merkitsemättä olevia asuntoja on kyllä aikaa ”myydä” eteenpäin. Lisäksi kuluttajien on helpompi sitoutua hankkeeseen myöhemmin, kun se on konkretisoitunut.

Valtion takaukset osuuskuntahankkeille myöntää ARA. Monissa hankkeissa takauksen saaminen on todellinen kynnysehto hankkeen käynnistymiselle. ARA:n toimintaa ohjataan vuosittain vahvistettavassa käyttösuunnitelmassa. Siellä asunto-osuuskunnista sanotaan seuraavasti: ” Osuuskunta-hankkeen lainoitukselta edellytetään sellaista toteutusmallia, joka turvaa hankkeen taloutta kestävällä tavalla eikä kasvata valtion riskejä. Riskien pienentämiseksi voidaan edellyttää muun muassa sijaintikunnan, kunnan vuokrataloyhtiön tai vakavaraisen ARA-yhteisön mukana oloa hankkeen toteutuksessa.” Käytännössä uusien osuuskuntahankkeiden liikkeelle saaminen edellyttää siis sitä, että hankkeessa on jollain tavalla mukana ammattimainen vuokra-asuntotoimija.

Selvitämme parasta-aikaa muissa käynnissä olevissa kehityshankkeissa, millainen toimija hankkeissa pitäisi olla mukana ja millaista roolia siltä edellytetään.

5. Organisoida kehityshankkeen

Kaupungilla on mahdollisuus organisoida erillinen kehityshanke, jolla tuetaan ryhmärakennuttamista kaupungissa. Kehittämisrahaa ei voi käyttää investointeihin. Sillä voidaan kuitenkin ideoida hanketta, kehittää sopimusmalleja, selvittää erilaisia rahoituksen vaihtoehtoja ja markkinoida ideaa ryhmärakennuttamisesta asukkaille.

Kaupungilla on siis monta hyvää työkalua pakissa, joilla se voi edistää uusien ryhmärakennuttamishankkeiden tai asunto-osuuskuntien syntymistä.

Kirjoittaja on Samuel Kopperoinen. Pelarconin perustajalla, varatuomari Samuel Kopperoisella on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus asuntohankkeiden kehittämisestä ja asuntojen rakennuttamisesta sekä hallinnoinnista. (samuel.kopperoinen@pelarcon.fi)

Meikä asuu missä haluu –hankkeen blogi-sarjassa esittelemme erilaisia Hämeenlinnassa toteutettuja tai toteutumassa olevia ikääntyvien omaehtoisia asumisratkaisuja. Ilmianna lisää ikäihmislähtöisiä asumisratkaisuja sekä hyvän asumisen ja elämisen malleja, joko suunnitteluasteella olevia tai jo valmiita. Työstetään yhdessä hämeenlinnalaisten tulevaisuuden asumista!