Anu-Rohima Mylläri: Nuoruus on silta lapsuudesta aikuisuuteen

Kohti uutta ­- Nuorten ohjauksellinen toimintamalli yhdenvertaisen osallisuuden edistämiseksi (NUPA) – hanke on alkanut Hämeenlinnassa. Hanke kestää vuoteen 2025 ja hankkeen projektipäällikkönä on aloittanut Anu-Rohima Mylläri.

Hämeenlinna on lapsiystävällinen kaupunki, Unicefin tunnustuksen mukaisestikin. Hyvinvoivat lapset ja lapsiperheet luovat pohjaa nuoruuden ja tulevaisuuden haasteisiin.

”Siitähän Suomen kansallisessa lapsistrategiassa on kysymys, että teemme töitä kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien eteen Suomessa. Nuorten asiat Hämeenlinnassa ovat yhtä tärkeä asia kuten lastenkin,” tuumii Anu-Rohima Mylläri.

Hankkeessa erityistä huomiota kiinnitetään kaikkien haavoittuvassa asemassa olevien nuorten – mukaan lukien maahanmuuttajataustaisten – tavoittamiseen ja kuulemiseen. Tämän lisäksi lisätään Hämeenlinnassa toimivien eri alojen ammattilaisten tietoja ja taitoja.

Nuoruus luonnollinen jatkumo lapsuuteen

Lapsuuden jälkeen siirrymme nuoruuteen josta meillä kaikilla aikuisilla on siitä jonkinlainen muisto. Sanotaan, että nuoruus on kuin silta lapsuudesta aikuisuuteen. Tiedämme, että nuoruuteen saattaa liittyy monenlaisia haasteita, vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi Suomessa hyvin.

Nuorten elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat silti jatkuvasti kasvava trendi. Yksi tärkeä havainto on, että mikäli nuoren kokemat haasteet ylittävät hänen sen hetkisen kehitysvaiheen yksilölliset kyvyt ja voimavarat, sillä on seurauksensa jotka eivät useinkaan ole positiivisia.

Kuka on haavoittuva?

Nuoret tarvitsevat meitä kaikkia aikuisia ja toimivia palvelupolkuja, koska nuorten elämään liittyy paljon erilaisia siirtymävaiheita. Tällaiset vaiheet toimivat riskeinä uupumukselle, kuten arjessa ja haastavissa sosiaalisissa suhteissa nousevat pulmat. Myös erilaisten koulutuspolkujen puute tai armeijaan meno, työelämään siirtyminen ja lapsuudenkodista poismuuttaminen luovat paineita pärjäämiseen.

Meillä on myös nuoria, joilla ei ole suhteita perheeseensä, heillä saattaa olla kielellisiä tai muuhun identiteettiin liittyviä vaateita. Monet näistä siirtymistä tapahtuvat yhtäaikaisesti, jolloin nuorelta vaaditaan monenlaisia kykyjä ja voimavaroja päästä eteenpäin. Ihan kuten me aikuiset, nuoretkin toimivat elämässä koetuissa haasteissa oman osaamisen ja saatavilla olevien resurssien mukaan.

Toiset meistä saattavat olla vuorovaikutustaidoiltaan lahjakkaampia kuin toiset. Naapurilla voi olla paremmat sosiaaliset verkostot kuin itsellä. Sama logiikka pätee myös nuoriin. Olemme jokainen varusteltu erilaisin ominaisuuksin ja tietotaidoin, joilla pitäisi elämässä pärjätä.

Eli hämeenlinnalaisten yhteinen työ jatkuu, koska kyse ei ole vain kaupungin tulevaisuudesta vaan myös ihmisiä koskevasta elämästä ja tulevaisuudesta.

”Siksi on tärkeää muistaa  – tulevaisuus ei synny, vaan se tehdään. Ja mielellään yhdessä, koska yhdessä tekemisessä on vaikuttavuutta ja voimaa. Yhdessä tekemisessä syntyy me – henki ja siitähän on kysymys, kun ollaan Hämeenlinnan väkeä,” toteaa Anu-Rohima Mylläri.

Lisätietoja:

Anu-Rohima Mylläri
Projektipäällikkö
Kohti uutta- Nuorten ohjauksellinen toimintamalli yhdenvertaisen osallisuuden edistämiseksi (NUPA) Hanke kestää 30.4.2025 asti.
040 653 2330
anu-rohima.myllari@hameenlinna.fi

Kohti uutta -hanke on vuosina 2023-2025 toteutettava (ESR+) -hanke, joka toteuttaa Kestävän kasvun Häme 2022-2025 ohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus.