Iittalan puulajipuisto Puuttala

• Tuntomerkit: Haavan runko on vihertävä ja sileä, sekä sitä peittävä kaarna on harmaa. Vanhojen puiden runko on kaarnainen sekä sammaloitunut. Latvus on kapeahko. Lehdet ovat pitkien lehtiruotien päässä.
• Puulajiryhmä: haapa on lehtipuu, joka on pajukasvien heimoon ja poppeleiden (Populus) sukuun kuuluva nopeakasvuinen puu.
• Kasvupaikka: haapa viihtyy valoisissa, kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, lehdoissa, rehevissä korvissa, kulo- ja hakkuualueilla, kallioilla sekä metsän- ja pellonlaiteilla.
• Yleisyys: Haapa on yksi maailman laajimmin levinneistä puista. Metsähaapaa tavataan suuressa osassa Eurooppaa, Vähä-, Keski-, Pohjois- ja Itä-Aasiassa. Haapaa tavataan kaikkialla Suomessa.
• Taloudellinen merkitys: haapa on ns. säästöpuu, jolla tarkoitetaan elävää puuta, jonka maanomistaja säästää pysyvästi antaen sen kasvaa, kuolla ja lahota metsään.
• Merkitys luonnossa: haapa tarjoaa elinympäristön lukuisille lajeille, kuten sammalille, jäkälille, sienille, hyönteisille ja muille selkärangattomille sekä linnuille ja nisäkkäille.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: haapa hyötynee ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoja ja kuvia haavasta.

• Tuntomerkit: Halavan lehdet ovat pitkiä, soikean mallisia sekä kummaltakin puolelta paljaita ja vihreitä. Puun korkeus vaihtelee kahdesta metristä viiteentoista metriin.
• Puulajiryhmä: lehtipuut ja pajut
• Kasvupaikka: kosteat lehdot, rannat, märät niittyojat
• Yleisyys: halava on yleinen suurimmassa osassa maata, mutta Lapissa se on harvinainen
• Taloudellinen merkitys: halavaa käytetään energiapuuna ja punontatöiden raaka-aineena
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: halava hyötyy ilmastonmuutoksesta ja tätä myötä myös lisääntyy

Lisätietoja ja kuvia halavasta.

• Tuntomerkit: harmaaleppä voi kasvaa 15-20 metriä korkeaksi, joskus se saattaa kasvaa myös pensasmaisena. Sen lehdet ovat soikeita. Lehti on päältä vihreä ja alta harmahtava.
• Puulajiryhmä: harmaaleppä on lehtipuu.
• Kasvupaikka: Harmaaleppä kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla, kuten rannoilla, metsän laidoissa ja vanhoilla laidunalueilla. Se pystyy kasvamaan myös kuivemmilla alueilla.
• Yleisyys: harmaaleppä on varsin tavallinen puu Suomessa, sitä tavataan melkein koko maassa.
• Taloudellinen merkitys: Harmaalepästä valmistetaan soittimia, erilaisia puusepän tuotteita sekä sisustuspaneeleja. Siitä tehdään myös huonekaluja saunan lauteita.
• Merkitys luonnossa: Lepät pudottavat lehtensä vihreinä. Niillä on varaa tehdä niin, koska niiden juurinystyröissä on typensitojabakteereita, jotka sitovat ilmakehän typpeä. Vihreänä putoavat lepän lehdet ovat oivallinen typpilannoite maaperälle.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: sateiden runsastuminen ja metsäpalojen yleistyminen saattavat heikentää metsien tilaa, vaikka lehtipuuna harmaaleppä sinänsä hyötynee ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoja ja kuvia harmaalepästä.

• Tuntomerkit: voi avoimella paikalla kasvaa 15 m korkeaksi ja noin 10m leveäksi, lehdessä 5-7 lehdykkää, valkoinen kukinto, kukkii kesäkuun alussa, hevoskastanjalla on myös hedelmä, jossa on piikkinen kuori.
• Alkuperä: kotoisin Balkanilta, ei kestä kovin hyvin kuumia kesiä.
• Puulajiryhmä: lehtipuu, saippuamarjakasvi.
• Kasvupaikka: aurinkoinen ja suojainen kasvupaikka, ravinteikas maaperä.
• Yleisyys: Suomessa lähinnä puutarha- ja puistokasvina.
• Taloudellinen merkitys: ei suurempaa taloudellista merkitystä, puuaineksesta voidaan tehdä keltaista ja ruskeaa väriainetta.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna hevoskastanjan voisi olettaa hyötyvän ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoja ja kuvia hevoskastanjasta.

Lahjoittajan tarina

Tarja Tuulia Metsälä lahjoitti Iittalan tulevaan puulajipuistoon hevoskastanjan. Tässä hänen terveisensä:

”Hevoskastanja, sitkeyden ja rakkauden puu. Kaksi sukua, joiden juuret ovat syvällä Kalvolan historiassa; Hakala ja Suominen. Isovanhempani Siiri ja Väinö Hakala, Väinö-vaari oli töissä Iittalan Meijerillä koneenhoitajana Ja toiset isovanhempani Elsa ja KJ Suominen, ukki tuli kauppiaaksi Skogsterin Iittalan rautakauppaan v.1926.

Siitä alkoi kolmen sukupolven kauppiasura Iittalassa. Suvut yhdistyivät, kun Hakalan Jaakko-poika alkoi ottaa ruotsintunteja Suomisen tyttäreltä. Hevoskastanjan taimi on tuotu lapsuudenkotiini tähän kylän keskelle 50 vuotta sitten Hakalan mummun pihasta Unostenmäestä, ja joka kevät se palkitsee meidät sadoin upein kynttiläkukkasin ja syksyisin kaunispintaisin kastanjoin. Puu kuvaa niin hienosti niitä juuria, jatkuvuutta ja rakkautta mitä suvullamme on tämän kylän osana. On hienoa näin saada pysyvä muisto siitä. Ja vielä pisteeksi I:n päälle, huomasin olevani hevoskastanja puuhoroskoopissa!”

• Tuntomerkit: hieskoivu on yleinen lehtipuu, jonka oksat kasvavat yläviistoon ja sen lehdet ovat pyöreän malliset.
•  Puulajiryhmä: hieskoivu kuuluu lehtipuihin.
• Kasvupaikka: hieskoivu kasvaa hyvin kosteilla paikoilla (tuoreet ravinteiset metsät, suot, ojat ja teiden reunat).
• Yleisyys: hieskoivu on yleinen Suomessa, puulajeista noin 6 % on hieskoivuja.
• Taloudellinen merkitys: Hieskoivua käytetään vaneri-, rakennus- ja levyteollisuudessa. Se on myös yleinen raaka-aine huonekaluissa ja sorvaamoissa.
• Merkitys luonnossa: Tunturimittarit ja äkämäpunkit syövät sen lehtiä. Monet nisäkkäät syövät sen oksia. Niitä ovat hirvi, poro, metsäjänis, rusakko ja myyrät. Hieskoivuissa usein nähtävät tuulenpesät ovat Taphrina betulina -tuulenpesäsienen aiheuttamia ja vaarattomia.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: ilmastonmuutoksen takia sateet lisääntyvät ja tämä parantaa hieskoivujen kasvua.

Lisätietoja ja kuvia hieskoivusta.

Lahjoittajan tarina

Puulajiarvonnassa onnetar antoi meille hieskoivun. Koivu sopii hyvin, koska meidän mökkirannassa on aina ollut koivuja. Kiitos isovanhempiemme, olemme saaneet olla Iittalan kesäasukkaita jo 1960 luvulta lähtien. Iittalalla, lähiympäristöllä ja kylän ystävillä on paikka sydämissämme, näin ollen haluamme osallistua ja tukea puulajipuistoa. Puulajipuisto on hieno idea!

Lahjoittajat: Suvirannan kesäasukkaat

Tunnetaan myös nimellä hopeasalava.

• Tuntomerkit: nopeakasvuinen ja leveälatvuksinen puu, lehdet ovat kapeat, 6-10 cm pitkät sekä molemmin puolin siniharmaan silkinkiiltävät karvan peitossa.
• Puulajiryhmä: pajukasvit
• Kasvupaikka: puu viihtyy kosteassa tai märässä maassa vesistöjen läheisyydessä.
• Yleisyys: suurimmaksi osaksi niitä on Etelä-Suomessa.
• Taloudellinen merkitys: ei erityistä merkitystä.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: hopeapajun kasvu vähenee ja levinneisyys supistuu ilmaston lämmetessä.

Lisätietoja ja kuvia hopeasalavasta.

• Tuntomerkit: Kasvaa jopa 25 metriä pitkäksi puuksi. Jalavan lehvästö kohoaa ylöspäin leveäksi ja tuuheaksi. Sen runko on yleensä lyhyt ja jalava kestää hyvin myrskyjä. Sen lehdet ovat päältä sileät ja alta karvaiset.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: Viihtyy parhaiten ravinteikkailla ja kosteilla lehtomailla. Sen kasvupaikkoja ovat rehevät puronvarret ja lämpimät lehtirinteet.
• Yleisyys: jalava elää Keski-Euroopassa Suomessa se on melko harvinainen, jalavaa on kahta lajia.
• Taloudellinen merkitys: jalavaa käytetään parketteihin, portaisiin ja huonekaluihin.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: Lehtipuuna jalava hyötyy ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoja ja kuvia jalavasta.

• Tuntomerkit: Japaninpihdan neulasmaiset lehdet ovat 10-25 mm pitkiä ja 2 mm leveitä. Ne siirottavat sivuille ja ylös. Alapinnaltaan neulaset ovat hohtavanvalkoisia. Käpy on
  tavallisesti tylppäkärkinen.
• Puulajiryhmä: havupuu.
• Kasvupaikka: sietää voimakastakin varjostusta ja viihtyy hyvin samoilla kasvupaikoilla kuin kotimainen kuusi.
• Taloudellinen merkitys: kauniin kartiomaisen kasvutapansa ja tuuheiden neulastensa johdosta japaninpihta on yksi koristeellisimpia havupuitamme, sitä käytetään joskus myös joulukuusena.

Lisätietoja ja kuvia japaninpihdasta.

• Tuntomerkit: Kataja on 0,5-6 metriä korkea pensasmainen puu. Neulaset ovat sinivihreät, teräväkärkiset ja niitä on yleensä 3 samassa kiehkurassa. Kukat ovat pienet ja vaatimattomat, kellertävät ja kaksikotiset.
• Puulajiryhmä: kataja kuuluu havupuihin.
• Kasvupaikka: kataja kasvaa yleensä valoisilla ja avoimilla rinteillä, joissa se kasvaa usein pylväsmäisenä.
• Yleisyys: Suomessa kataja on erittäin yleinen puulaji.
• Puulajin taloudellinen merkitys: Katajasta valmistetaan astioita ja koriste-esineitä. Katajan havuja ja puuta käytetään kalansavustuksessa antamassa aromia, ja katajan marjoja käytetään mausteena juomissa ja riistaruoissa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna kataja kärsii ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoja ja kuvia katajasta.

Lahjoittajan tarina

Ansa-Katariina Lönnholtz on yksi ensimmäisistä puulajipuiston perustajiin liittyneistä puiden ystävistä. Tässä hänen kotipihansa muistoihin liittyvä tarinansa:

”Äidinäiti oli ainut isovanhemmistani, kuka on samaan aikaan kanssani elossa ollut. Ensimmäisenä taloon sisälle mentäessä tuli vastaan iso ja upea kataja. Niitä oli pihassa kyllä useita muitakin. Isoäitini kuoli, kun olin 6-vuotias, jonka jälkeen muutimme hänen taloonsa. Siellä asuessani, eli noin 13 vuotta, kävelin kyseisen upean katajan ohi monesti päivässä sitä ihaillen.

Kataja on paikallaan vielä tänä päivänäkin. Voi vain kuvitella, mitä kaikkea se onkaan nähnyt elämänsä aikana. Verivaahtera puolestaan valikoitui nimensä takia. Sukunimeni kun on suomeksi vaahterapuu. Vaahteraa alun perin yritin saada, mutta se oli napattu jo, joten minulle ystävällisesti ehdotettiin verivaahteraa. Se sopikin vallan mainiosti myös upean värityksensä puolesta.

Upeaa saada olla mukana tällaisessa hankkeessa omalla kylällä, mikä lisää puulajien tuntemusta ja tekee keskustasta kauniimman.”

• Tuntomerkit: katsura on 400-600 cm pitkiä, pienehkö koristepuu, pystyoksainen ja kartiomainen, lehdet 3-7 cm pitkiä, vastakkaiset ja pyöreähköt, lehtien väri on kesäisin vihreä ja syksyisin oranssi/punainen, punertavat kukat, lehdistä lähtee tippuessaan vaniljamainen tuoksu.
• Puulajiryhmä: lehtipuu/koristepuu.
• Kasvupaikka: tuore, runsastavinteinen ja läpäisevä maaperä, aurinkoisilla, suojaisilla ja puolivarjoisilla paikoilla.
• Yleisyys: Suomessa katsuroita näkee eniten Etelä-Suomessa, lähinnä koristepuuna.
• Taloudellinen merkitys: valmistetaan paperia ja yksityiskohtaisia esineitä, puu pitää kasvattaa yleensä itse.
• Merkitys luonnossa: toimii koristepuuna, peurat ja kauriit saattavat napostella lehtiä.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna katsura todennäköisesti hyötyy ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoja ja kuvia katsurasta.

Katsurapuun lahjoittaja

Minna Takala liittyi puulajipuiston perustajiin. Tässä Minna kertoo ajatuksiansa yhteisestä hankkeestamme.

”Puulajipuisto on kerrassaan ihastuttava yhteisöllinen aloite! Puut ja arboretumit kiinnostavat kovasti ja parhaillaan on käynnissä myös Kanta-Hämeen arboretumien kehittämishanke, jonka ohjausryhmässä olen mukana.

Sukuni on Iittalasta kotoisin – isoisovanhemmat ja isovanhemmat on haudattu Kalvolan hautausmaalle. Itsekin asuin ja kävin lapsena koulua Iittalassa. Nykyään käymme siellä usein. Hämeenlinnan rautatieasemalla kasvaa vanha katsurapuu. Siinä on sydämenmuotoiset lehdet ja kaunis keltainen syysväri.

Olisi hienoa saada sellainen Iittalaan, se muistuttaisi kotiseuturakkaudesta.”

• Tuntomerkit: kirsikan kukat ovat kauniin vaaleanpunaisia, marjat ovat maultaan aromaattisen makeita ja väriltään keltaisia, punakeltaisia tai hyvin tummanpunaisia.
• Puulajiryhmä: ruusukasvien heimoon kuuluva lehtipuu.
• Kasvupaikka: viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa maassa, Suomessa puita on istutettu lähinnä puistoihin ja puutarhoihin.
• Taloudellinen merkitys: kirsikan marjoista voidaan tehdä mehua ja marjoja käyttää sellaisenaan.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna kirsikan voisi olettaa hyötyvän ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoja ja kuvia kirsikasta.

Kirsikkapuiden lahjoittajien tarinat

Halusin olla projektissa mukana, koska lahjoittamani koristekirsikkapuu tuo iloa ja kauneutta Iittalaan.
Lahjoittaja Reea Gussander

JA

101-vuotias Aura Aumo liittyi mukaan Iittalan puulajipuiston perustajiin lahjoittamalla puun sekä arboretumiin että kirsikkapuistoon. Aura on asunut Iittalassa vuodesta 48, jolloin hän muutti tänne yhdessä Kalvolassa metsänhoidon neuvojana toimineen aviomiehensä kanssa. Puut ovat olleet Auralle aina lähellä sydäntä ja pitkäaikaisena haaveena on ollut puisto Puupihan alueelle. Aikoinaan kävellessään alueella hän mietti, että tähän pitäisi kyllä talojen rakentamisen sijaan perustaa puisto, paikka kyläläisille ulkoilla ja virkistäytyä. Auran haave on puulajipuiston myötä vihdoin toteutumassa.
Lahjoittaja Aura Aumo

• Tuntomerkit: väritykseltään kelmeänvihreät parilliset neulaset, puu voi olla 30-40 metriä korkea, kontortamännyn neulaset ovat pidempiä ja vihreämpiä kuin normaalilla metsämännyllä.
• Puulajiryhmä: havupuu.
• Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoisa alue, keskiravinteinen kasvupaikka.
• Yleisyys: Suomessa puu menestyy aina Pohjois-Lapissa asti. Niitä on istutettu noin 10 000 hehtaarin alueelle lähinnä 1970-luvulla.
• Taloudellinen merkitys: käytetään tavallisen männyn tapaan.
• Merkitys luonnossa: käpy on eläinten ravintoa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna kontortamänty kärsii ilmaston muutoksesta.

Lisätietoja ja kuvia kontortamännystä.

• Tuntomerkit: vaaleanpunaiset kukat peittävät puun lähes kokonaan, koristekirsikalla on myös kaunis oranssinkeltainen syysväri.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Koristekirsikkaa istutetaan lähinnä puisto- ja puutarhapuuksi.

• Tuntomerkit: Koreanpihta kasvaa 15-20 metriä korkeaksi ja 5-7 metriä leveäksi. Nuorena puun runko on sileä ja vanhana syväuurteinen. Koreanpihdan neulasmaiset tukevat lehdet ovat 10-20 mm pitkiä ja 2-2.5 mm leveitä. Neulaset ovat sivuille ja ylös siirottavia, tavallisesti hieman kielimäisiä.
• Puulajiryhmä: havupuu
• Kasvupaikka: koreanpihta viihtyy parhaiten puolivarjoisella kasvupaikalla, tuoreessa, ravinteikkaassa ja hyvin vettä läpäisevässä maassa
• Yleisyys: Suomessa koreanpihta on koristepuu
• Taloudellinen merkitys: ei merkittävää taloudellista hyötyä
• Merkitys luonnossa: Koreanpihdalla on suuri rooli luonnossa. Se on kestävä ja koristeellinen havupuu, joka tarjoaa suojaa ja elinympäristön monille eläimille. Lisäksi sen neulaset auttavat estämään maaperän eroosiota.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: koreanpihta kärsii ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoja ja kuvia koreanpihdasta.

Lahjoittajan tarina

Kun kuulin puulajipuistosta, sen sijainnista, ideasta ja yhteydestä Sauvolan kouluun, ajattelin isovanhempiani Väinö ja Saara (os.Leipälä) Salmia sekä äitini lapsuuden perhettä. Väinö toimi Sauvolan koulun opettajana vuosikymmenet ja hoiti työnsä ohella ja vielä eläkkeelläkin useita luottamustoimia kalvolalaisten hyväksi. Tietääkseni hänet tunnettiin ankarana mutta oikeudenmukaisena ja kannustavana opettajana, joka mm. kävi puhumassa vanhemmille oppikouluun menon puolesta, kun siihen näki mahdollisuuksia. Kuusilapsinen perhe asui Sauvolan koululla, kuvan rakennuksen toisessa päässä, toisessa olivat luokat, ylä- ja alakoulu. Koulu sijaitsi suunnilleen nykyisen päiväkodin paikalla. Äitini ja sisarustensa monet tarinat sijoittuvat tuohon koulun mäkeen ja naapurustoon. Ne kertoivat iittalalaisten lasten ja nuorten elämästä 1920-40 -luvuilla. Kaikki tunsivat kaikki, urheiltiin, pelattiin pesäpalloa, uitiin kunnan rannassa ym. Elämä oli yhteisöllistä, kuten nykyään sanotaan. 40-luvun lopulla Väinön jäätyä eläkkeelle Salmit muuttivat Keikkalan kylään, Lepolaan lehmusten katveeseen. Mäellä kasvoi silloin, ja kasvaa edelleen korkea pihtakuusi. Jämäkkyydessään se tuo mieleeni vaarini, perheensä ja elämäntyönsä, joiden muistolle haluan pihtakuusen lahjoittaa. Kasvakoon pihta korkeaksi ja vahvaksi muiden puiden joukossa ja tuokoon iloa ja turvallisuutta kylään.

Lahjoittaja Anna-Kaisa Halme

• Tuntomerkit: Usein monirunkoinen ja pyöreälatvainen puu. Kotipihlaja kasvaa 4-12 metriseksi. Se kasvaa nopeasti ja elää noin 20-vuotiaaksi. Kotipihlaja puhkeaa suuriin, tuoksuviin kukkiin kesäkuun alkupuolella. Sillä on punaiset marjat, jotka kypsyvät syksyllä. Sen erottaa muista pihlajista kapealehdykkäisistä, päättöparisista lehdistä. Syksyllä pihlajan lehdet saavat ruskaväreikseen säästä riippuen keltapunaista, kirkasta punaista, tummaa punaista ja jopa lähes mustaa.
• Puulajiryhmä: kotipihlaja kuuluu lehtipuihin ja ruusukasvien heimoon
• Kasvupaikka: Kotipihlaja on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Sitä tavataan sekä karuilla että rehevillä mailla. Kotipihlajaa istutettaessa kannattaa valita mahdollisimman valoisa ja avoin kasvupaikka.
• Yleisyys: kotipihlaja on yleinen puulaji Suomessa
• Taloudellinen merkitys: pihlajalla ei ole nykyään suurtakaan taloudellista merkitystä.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: ilmastonmuutos ei suuremmin vaikuttane kotipihlajan levinneisyyteen.

Lisätietoja ja kuvia pihlajasta.

• Tuntomerkit: Kuusi on ympärivuoden vihreä kartionmuotoinen havupuu, joka on 20-30 m korkea. Kuusen neulaset ovat teräväkärkisiä, särmikkäitä ja yksittäisiä.
• Puulajiryhmä: Kuusi kuulu havupuihin männyn ja katajan kanssa.
• Kasvupaikka: Kuusen kasvupaikka on runsasravinteinen ja tuore kangasmetsä tai lehto.
• Yleisyys: Kuusi on hyvin yleinen puulaji Suomessa.
• Taloudellinen merkitys: Kuusta käytetään huonekaluissa, ovissa, vanerissa, soittimissa ja paperissa. Kuusi on rakennuspuu.
• Merkitys luonnossa: Kävyt ovat ravintoa oraville.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus levinneisyyteen: Ilmastonmuutoksesta johtuen kuuset leviävät enemmän pohjoiseen, jolloin niiden kasvuolosuhteet muuttuvat.

Lisätietoa ja kuvia kuusesta.

Kuusien lahjoittajien tarinat

MHY Kanta-Häme lahjoitti Iittalan puulajipuistoon kuusen. Lauri Halonen, asiakkuus-ja myyntipäällikkö, kertoo, miksi puulajipuisto on tärkeää perustaa.
”Vanha Kalvolan kunta on metsäinen kunta, ja metsätalouden tärkeydestä kertoo jo Kalvolan kunnan vaakunassa olevat kirveet. MHY:llä on täten pitkät perinteet Kalvolassa, ja tulevaisuudessakin Kalvola on MHY Kanta-Hämeen ydinaluetta. MHY Kanta-Häme tarjoaa metsänomistajille kokonaisvaltaisia metsätalouden ja metsäluonnon hoidon palveluja. Ja MHY Kanta-Häme on aina metsänomistajan puolella auttamassa mm. puukauppaan liittyvissä asioissa. MHY Kanta-Häme näkee tärkeänä, että niin peruskoululaiset kuin muutkin ihmiset pääsevät näkemään metsätalouden tuomat hyödyt yhteiskunnalle. Sekä MHY Kanta-Häme haluaa lisätä metsätietoutta peruskoululaisten keskuudessa. Sen takia MHY Kanta-Häme haluaa nimikkokuusen Iittalaan perustettavaan puulajipuistoon. Täten puulajipuistossa vierailevat ihmiset muistaisivat aina Metsänhoitoyhdistyksen metsänomistajien omana yhdistyksenä.”

JA

Suomalaiset ovat turvanneet maansa itsenäisen aseman kansakuntien joukossa. Itsenäinen Suomi ei ole ollut itsestäänselvyys. Talvisodassa kaatui 26 600 suomalaista, jatkosodassa 66 200 Lapin sodassa kaatui 774 suomalaista sotilasta, kokonaistappioina 95 500 kaatunutta. Kalvolassa v.1939-1945 kaatuneita 130. Talvisodassa kaatui 45 ja jatkosodassa 85 kalvolalaista, asukkaita tuolloin Kalvolassa oli 3 916. Kuusi on usealla tavalla  ollut suojaava puulaatunsa ja lehviensä mallin ansiosta. Sotaveteraanisukupolvelle, tammenlehväsukupolvelle, kuten nykyisin puhumme, on ollut tärkeätä kotikuusen välittämät sanattomat muistikuvat. Sodassa kuusipuuta yleisesti käytettiin korsujen rakennuspuuna, juoksuhautojen seininä, katoksina ja erilaisissa verhouksissa estämässä näkyvyyttä, antaen maalle tukevuutta, lämpöä, tuulta ja kylmää vastaan. Juhlien köynnöksinä ja koristeluina, hautaukseen liittyen saattonäreinä, koristelehvinä haudan reunustoilla, seppeleissä ja oksina reunustamassa matkaa ja yleisesti tunnelman luojana. ”Ei muuta kunniaa kuin kuulla kummultansa sun kuusiesi kuiskintaa, kun sä kätkenyt olet hänet viime lepohon” (OI kallis Suomen maa.. san.ja säv. Heikki Klemetti)

Lahjoittajat:
Hämeenlinnan Seudun Sotaveteraanit ry
Kalvolan Sotaveteraanikerho pj.
Tammenlehvän Hämeenlinnan seudun Perinneyhdistys ry

• Tuntomerkit: Kuusama on pensasmainen ja pituudeltaan 1-2 metriä
  pitkä. Kuusama kukkii touko-kesäkuussa. Kukkien haju on viehättävä.
  Kuusaman lehdet ovat noin 5 cm pitkiä. Kuusaman marjat ovat
  punaisia ja kiiltäviä sekä myrkyllisiä.
• Puulajiryhmä: kuusama on jalo lehtipuu.
• Kasvupaikka: kuusamalle käy vaatimattomatkin kasvupaikat, tuore ravinteikas maa, valon määräkin saa vaihdella.
• Yleisyys: yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisempana harvinainen, kuusamia ei ole Lapissa.
• Puulajin taloudellinen merkitys: kuusaman kukkia voi käyttää teehen, päänsärkyyn, virtasongelmiin, ihonhoitoon sekä diabetekseen.
• Puulajin merkitys luonnossa: pölyttäjät pölyttävät kukkia ja saavat siitä mettä, pienet nisäkkäät myös saattavat syödä kuusamaa
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: kuusama on ilmaston lämpenemisen
  takia levinnyt myös pohjoisempaan Suomeen eli se hyötyy
  ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoja ja kuvia kuusamasta.

• Tuntomerkit: kynäjalava on yleensä 10-20 metrin korkuinen, sen runko on harmaanruskea, pääosin yläviisto ja mutkainen. Avoimella paikalla se kasvattaa leveän puolipallomaisen latvuksen.
• Puulajiryhmä: kynäjalava on lehtipuu.
• Kasvupaikka: rehevät ranta-alueet, kosteat lehdot.
• Taloudellinen merkitys: ei suurempaa taloudellista merkitystä
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna kynäjalava hyötyy ilmaston lämpenemisestä.
• Yleisyys: kynäjalava on uhanalainen mutta rauhoitettu Manner-Suomessa. Sitä on noin 11 000 eli noin 85 % Suomen jalavista.

Lisätietoja ja kuvia kynäjalavasta.

Lahjoittajan tarina

Saimme puupihan puulajipuistoa rikastuttamaan kynäjalavan Tuijan lahjoituksena. ”Mielestäni hieno projekti ja oppimispaikka koululaisille! Itse olen syntynyt Iittalassa, nykyisin mökkiläisenä lapsuuskodissani. Tuon mielelläni vieraita ja lasteni perheitä kylille ja puulajipuisto tulee olemaan mainio käyntikohde varsinkin siksi, että siellä kasvaa oma puu.

Valitsin kynäjalavan, koska se on rauhoitettu eli Suomessa melko harvinainen puulaji, jonka vakain kasvualue on Vanajaveden rannoilla, lähinnä Valkeakoskella ja sen lähikunnissa. Hienoa oppia tunnistamaan tuollainen puulaji ihan livenä puistossamme.”

• Tuntomerkit: Lehtikuusi voi kasvaa Suomessa jopa 40 metrin korkuiseksi. Latvus on kapea ja kartiomainen. Nuorilla puilla kuori on sileä.
• Puulajiryhmät: lehtikuusi kuuluu havupuihin.
• Kasvupaikka: lehtikuusi kasvaa hyvin tuoreilla ja runsasravinteisilla metsämailla.
• Yleisyys: Suomessa lehtikuusi ei kasva luonnollisesti, mutta se menestyy hyvin istutettuna.
• Taloudellinen merkitys: lehtikuusesta tehdään lattialautoja sekä myös seinälautoja.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna lehtikuusi kärsinee ilmastonmuutoksesta.

• Tuntomerkit: Lehmuksen runko on tumma, nuorilla puilla jopa musta. Lehdet ovat herttamaisia, suuria ja sahalaitaisia. Silmut ovat tummia ja pulleita. Puu voi kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi.
• Puulajiryhmä: metsälehmus on jalo lehtipuu.
• Kasvupaikka: Metsälehmusta kasvaa eniten sisämaassa ja hieman etelärannikolla. Se on pohjoisin jalo lehtipuu. Metsälehmus viihtyy lehdoissa, jokirannoissa, jyrkänteiden juurilla, harjuilla ja kankailla.
• Yleisyys: metsälehmus ei ole Suomessa yhtä yleinen kuin muualla Euroopassa, mutta se on Suomen yleisin jalo lehtipuu.
• Taloudellinen merkitys: Metsälehmusta käytetään esim. veistoksiin ja taulujen kehyksiin. Metsälehmuksista saa niiniä, joka on kuitu, jota voidaan käyttää esim. köysien ja verkkojen valmistuksessa. Metsälehmusta käytetään myös paperi-, sorvi- ja soitinteollisuudessa.
• Merkitys luonnossa: hyönteiset, erityisesti mehiläiset, pitävät metsälehmuksen makeista kukista.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: Metsälehmus, joka on pohjoisimpana kasvava jalo lehtipuu, saattaa pystyä kasvamaan vielä pohjoisempana. Metsälehmus kestää myös saastuneempaa ilmaa, joten ilmastonmuutoksen ei pitäisi vaikuttaa siihen ihan heti.

Lisätietoa ja kuvia metsälehmuksesta.

Lahjoittajan tarina

94-vuotias Pirkko Huovilainen liittyi mukaan puulajipuiston perustajiin. Metsälehmuksella, eli niinipuulla, on Pirkolle aivan erityinen merkitys:

”Istuin ystävieni kanssa kuistillamme ja nautimme vehreydestä ympärillämme. Vaahterat, tammi, pirkkalaiskoivu, lehmus ja vanhat omenapuut ovat täydessä lehtiverhossaan. Kerroin lehmuksesta, joka jo kerran kaadettiin, kun se varjosti liikaa uutta omenapuuta. Tyvivesasta alkoi uusi taimi ja nyt se on taas yhtä suuri kuin 50v sitten. Kysyin tietävätkö lehmuksen toista nimeä, kukaan ei tiennyt! Ihmettelin ja vastasin: sehän on niinipuu!! Ehkä vanhemmat paikkakuntalaiset sen tietäisivätkin, tai ainakin ikätoverini, yli 90vuotiaat, sillä onhan niinipuu ollut tärkeä kuitupuu aikoinaan. Kun sen oksia ja rungon pätkiä liotetaan keväällä vedessä 6-7 viikkoa, siitä voi vedellä pitkiä, sitkeitä nilakuituja eri käyttötarkoituksiin. Itse näin lapsena eräässä kodissa kauniit pitkät vaaleat, kangaspuissa kudotut kesämatot kammarin lattialla. Siitä on tehty myös köysiä, siteitä, säkkejä ym. Lehmuksen polttoarvo ei ole korkea, mutta on sitä käytetty tulitikku- ja paperiteollisuudessakin. Vielä yksi tärkeä asia; lehmuksen tuoksuvat kukat ovat mehiläisten parhaita mesilähteitä! Iittalassa on paljon lehmuksia puistopuina, esim. Iittalantien varrella, mutta se on eri lajinsa. Hautausmaan vanhalla puolella on upeita tosi vanhoja lehmuksia. Metsälehmuksia on Kalvolassa ollut tietääkseni vähän joka puolella, onhan täällä sukunimenäkin Niinistö, Niinimäki ja muualla Niinisalo, Niinivaara jne. Metsälehmus on siis melko yleinen koko Suomessa pohjoista lukuun ottamatta.”

• Tuntomerkit: Oraoksainen puu, korkeus 3-8 m. Kukat ovat isoja, valkoisia tai vaaleanpunaisia, pyöreäkärkisiä ja 3-5 cm pitkiä.
• Puulajiryhmä: lehtipuu
• Kasvupaikka: kuivat tai kuivahkot, kivikkoiset rinnelehdot, lehtokalliot, rantalehdot, pensaikot ja lehtoniityt.
• Yleisyys: lajia tavataan luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja erittäin harvinaisena Uudenmaan rannikkoalueella.
• Taloudellinen merkitys: Puunaines on hyvin lujaa ja sitä on käytetty tarvekalujen valmistukseen. Saaristossa ainakin soutuveneiden hankaimet on tehty omenapuista. Kaarnankeltaista väriä on käytetty värjäykseen.
• Merkitys luonnossa: linnut ja monet nisäkkäät syövät metsäomenapuun hedelmää.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna metsäomenapuu hyötyy ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoja ja kuvia metsäomenapuusta.

• Tuntomerkit: Mänty on 15-30 m korkea ainavihanta puu. Mänty on leveälatvuksinen puu, jonka neulaset ovat jäykät ja 2-5 cm pitkät.
• Puulajiryhmä: mänty kuuluu havupuihin.
• Kasvupaikka: Mänty viihtyy tuoreissa ja kuivissa kangasmetsissä. Se on valokasvi, muttei tarvitse paljoa ravinteita.
• Yleisyys: Suomen yleisin puulaji.
• Taloudellinen merkitys: Männyn kerkät ja neulaset toimivat hyvin tuoresalaatissa ja leivän päälle. Sitä käytetään myös paperiteollisuudessa, rakentamisessa sekä huonekaluissa.
• Merkitys luonnossa: hirvi syö nuoria männyntaimia ja sen neulasia syövät monet tuholaistoukat.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: mänty kasvaa nopeammin, mutta levinneisyysraja siirtyy pohjoisemmaksi.

Lisätietoja ja kuvia männystä.

Lahjoittajan tarina

Männyn on lahjoittanut Juha Heinilä. Tässä terveiset Juhalta:

”On tärkeää vaalia suomalaista puulajistoa, koska ilmastonmuutos aiheuttaa niihinkin muutoksia. Mänty on tärkeä puu minulle, koska niitä kasvaa kesähuvilamme ympärillä, jonka on rakentanut isoäitini isä. Hänen isänsä muutti 1871 Iittalaan, jossa minä olen viettänyt kaikki kesäni vuodesta 1952.” lähtien.

• Tuntomerkit: mustakuusi kasvaa yleensä 9-15 metriä korkeaksi. Rinnan korkeus läpimitaltaan mustakuusi kasvaa 15-25 senttimetriä paksuksi.
• Puulajiryhmä: mustakuusi on havupuu, joka kuuluu kuusten sukuun
• Kasvupaikka: Mustakuusi viihtyy tuoreessa tai hiekkaisessa, turvepitoisessakin maassa. Mustakuusi on hidaskasvuinen ja pitkä-ikäinen.
• Yleisyys: Mustakuusi on kotoisin laajalta alueelta Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Mustakuusi on Suomessa hitaasti kasvava ja lyhytikäinen.
• Taloudellinen merkitys: mustakuusta voidaan käyttää metsäkuusen tavoin.
• Vaikutus: havupuuna mustakuusi todennäköisesti kärsii ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoa ja kuvia mustakuusesta.

Lahjoittajan tarina

Puupihan puulajipuisto on pitkäikäinen lisä Iittalaan, ja tuo mielestämme kauniisti esille kylän yhteisöllisyyttä – ja ehkäpä vähän esteettisyyteen tukeutuvaa historiaakin.

Kasvava puu on aina symboloinut pysyvyyttä ja rauhallisuutta, ja oli selvää, että haluamme tukea puiston toteutumista omalla nimikkopuulla. On mukava ajatella, että nyt voi koirien kanssa kävellessä poiketa aina katsomassa puiston vuodenaikojen ja kasvun etenemistä.

Lahjoittaja Milla Hietaharju ja Jani Rosti

• Tuntomerkit: Paatsamalle on ominaista sivuoksien kasvaminen lähes vaakasuoraan. Kiiltävät lehdet sijaitsevat lehdissä vuorottain; ne ovat reunoiltaan ehyet ja lievästi poimuiset. Pienet kellanvihreät, tähtimäiset kukat muodostuvat lehtihankoihin, ja niitä näkee puissa kesäkuulta aina syyskuulle asti.
• Puulajiryhmä: paatsama kuuluu paatsamakasveihin ja lehtipuihin.
• Kasvupaikka: kasvaa ravinteikkailla ja kosteilla kasvupaikoilla, kuten korpimailla, soiden reunamilla ja purojen varsilla.
• Yleisyys: paatsama on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
• Taloudellinen merkitys: ei suurempaa taloudellista merkitystä.
• Merkitys luonnossa: ei suurempaa merkitystä, mutta tuottaa tietenkin happea.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna paatsama hyötynee ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoa ja kuvia paatsamasta.

• Tuntomerkit: Lehdet ovat parilehdykkäisiä, 6–8-parisia, lehdykät soikeita, teräväsahalaitaisia, päältä lähes kaljuja, alta karvaisia. Syysväritys on purppuranpunainen. Puu on usein monirunkoinen, 4–11 metriä korkea.
• Puulajiryhmä: pihlaja kuuluu lehtipuihin.
• Kasvupaikka: lehdot, lehtomaiset tuoreet ja kuivahkot kangasmetsät, metsänreunat, rehevät korvet, rannat, kalliorinteet ja niittymäet.
• Yleisyys: pihlaja on yleinen pihapuu.
• Taloudellinen merkitys: usein pihlajan ajatellaan olevan hukkapuu, mutta sitä voidaan käyttää rakennuksiin, joissa tarvitaan joustavaa ja hyvin kiillottuvaa puuta, aikoinaan siitä tehtiin myös tarve-esineitä kuten lehtiharavia.
• Merkitys luonnossa: pihlajanmarjat ovat monen linnun ravintoa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna pihlaja hyötynee ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia pihlajasta.

Lahjoittajan tarina

Anne Laatikainen liittyi mukaan puulajipuiston perustajiin. Anne on toki tiiviisti mukana hankkeessa myös oman työnsä kautta.

Tässä Annen terveiset kylänväelle: ”Iittalan puulajipuisto on hieno esimerkki yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Iittalan yhtenäiskoulu on ollut työpaikkani jo yli kolmetoista vuotta. Rehtorina haluan olla tässä hankkeessa myös henkilökohtaisesti mukana. Puulajipuisto tulee tuomaan iloa kaikille Iittalassa asuville ja toimiville. Valitsin puistoon Pihlajan. Se on lempipuuni ja se on inspiroinut monia lauluntekijöitä. Pihlaja on myös muinaissuomalaisten pyhäpuu.”

• Tuntomerkit: pihtakuusi on kuusta muistuttava kookas puu, jonka runko on harmaa ja sileä, silmut pihkaiset ja tuoksuvat ja neulaset litteitä, sivulle harittavia ja niiden alla on kaksi vaaleaa ilmarakojuovaa, korkeus 10-23 m
• Puulajiryhmä: havupuu.
• Kasvupaikka: käytetään lähinnä koriste- ja viljelykasvina puutarhoissa ja puistoissa.
• Taloudellinen merkitys: vähäisestä levinneisyydestä johtuen pihtakuusella ei ole sen suurempaa taloudellista merkitystä.
• Merkitys luonnossa: käpyjen siemenet ovat monen eläimen, esim. oravan ravintoa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna pihtakuusi todennäköisesti kärsii ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia pihtakuusesta.

• Tuntomerkit: kesäkuussa tapahtuvan runsaan valkoisen “poutapilveä” muistuttavan kukinnan lisäksi puulla on upea punainen tai keltainen ruskaväri ja koristeellinen punaruskea runko, marjat pieniä punaisia, kaunis pikkupuu.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: pilvikirsikka viihtyy parhaiten aurinkoisessa ja puolivarjoisessa paikassa, kasvualustan tulee olla hyvin vettä pidättävä multamaa
• Taloudellinen merkitys: pilvikirsikkaa istutetaan lähinnä koristekäyttöön.

Lisätietoja ja kuvia pilvikirsikasta.

• Tuntomerkit: puun lehti on ehytlaitainen ja siro, runko on kapea, kasvaa noin 10-20 metriä korkeaksi, muunnos rauduskoivusta.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: aurinkoinen, keskiravinteinen ja kasvualusta kuiva-tuore.
• Yleisyys: harvinainen puulaji, rauduskoivun muunnos.
• Taloudellista merkitystä ei juurikaan ole.
• Merkitys luonnossa: ei juurikaan ole, käytetään lähinnä koristekasvina.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: hyötyy lehtipuuna ilmaston lämpenemisestä.

Lahjoittajien tarina

Kotovainiot liittyivät puulajipuiston perustajiin lahjoittamalla puistoon pirkkalankoivun ”Äitimme Kaija Kotovainio os. Rajala on syntynyt Iittalassa muurari Otto Rajalan ja Alina Rajalan os. Raudanmaa nuorimpana lapsena. Suku oli laaja ja tiiviisti yhteyttä pitävä. Me lapsenlapset vietimme paljon aikaa mummulassa Vastamäessä. Suku pitää edelleen yhteyttä ja Iittala on meille kaikille serkuksille rakas lapsuuden maisema. Äiti on viimeinen elossa oleva Oton ja Alinan lapsista ja äitimme kanssa haluamme vaalia synnyin- ja lapsuusajan maisemia ja olla mukana tässä hienossa projektissa. Puuvalintamme on Suomen kansallispuu, koivu ja nykyisen kotimaakuntamme kunniaksi pirkkalankoivu.” Terveisin: Kaija

Kotovainio, Annu Lehtonen os. Kotovainio; Taina Kotovainio

• Tuntomerkit: latvus on kartiomainen, leveä ja tiheäkasvuinen, lehdet ovat herttamaiset, leveät ja sahalaitaiset, kukkii heinäkuussa.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: niitä istutetaan yleensä kaupunkeihin puistopuiksi
• Yleisyys: yleisiä siis kaupungeissa.
• Taloudellinen merkitys: metsälehmuksesta saatava niini oli ennen arvokasta kauppatavaraa, josta valmistettiin mm. köysiä ja mattoja, puuaines on pehmeää, joten se sopii hyvin vuolemiseen ja veistotöihin, kukista voidaan valmistaa rauhoittavaa, tuoksuvaa ja hyvänmakuista teetä.
• Merkitys luonnossa: metsälehmus on hyvä mehiläiskasvi.
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset: lehtipuuna hyötynee ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoja ja kuvia lajista.

• Tuntomerkit: Punakoivu on hieskoivun matalampi, punalehtinen muoto. Puun lehdet ovat koko kasvukauden ajan näyttävän tummanpunaiset. Oksat ovat kapeat ja pystyt. Sileä, valkomusta runko luo hienon kontrastin syvänpunaisten lehtien kanssa. Erikoinen ja kaunis puu on hyvin talvenkestävä.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: Punakoivu menestyy aurinkoisella kasvupaikalla. Se viihtyy keskiravinteisessa maassa, mutta on muuten melko vaatimaton kasvualustan suhteen.
• Taloudellinen merkitys: Ensimmäisen punalehtisen koivun löysi Pohjois Pohjanmaan Ylikiimingistä 1970-luvulla paikallinen biologiopiskelija. Punalehtinen koivu ei lisäänny luonnollisesti. Sitä käytetäänkin huomiokasvina yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

Lisätietoja ja kuvia punakoivusta.

• Tuntomerkit: kaunismuotoinen ja leveäkasvuinen punasaarni muistuttaa lehtosaarnia, mutta se on pienempi niin kasvutavaltaan kuin lehdistöltään, lehti koostuu 2-3 parisista lehdyköistä, syysväri on keltainen ja runko punaruskea.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: Punasaarni on sopeutunut hyvin erilaisiin kasvuympäristöihin. Se on vaatimaton maaperän suhteen ja sietää kohtalaisesti tulvimista ja varjostusta. Parhaiten se menestyy runsasravinteisessa ja kosteassa maaperässä, joka läpäisee hyvin vettä ja sisältää savea.
• Taloudellinen merkitys: helppohoitoisena, tiheä- ja nopeakasvuisena puuna punasaarni on suosittu paitsi koristepuuna myös maisemointikasvina viherrakentamisessa.

Lisätietoja ja kuvia punasaarnesta.

• Tuntomerkit: Punatammi on isolatvuksinen, nopeakasvuinen komea puu. Sillä on tavallista tammea isommat vihreät, kovapintaiset lehdet, joiden liuskat ovat teräväkärkiset. Syksyisin valmistuvat terhot houkuttelevat oravia ruokailemaan. Suotuisana syksynä puu hehkuu kirkkaanpunaisessa syysvärissä.
• Puulajiryhmä: tammien sukuun kuuluva lehtipuu.
• Kasvupaikka: punatammi viihtyy aurinkoisella paikalla tuoreessa sekä runsasravinteisessa maaperässä.
• Taloudellinen merkitys: Suomessa punatammea istutetaan piha- ja puistopuuksi maan eteläosassa.

Lisätietoa ja kuvia punatammesta.

• Tuntomerkit: Punavaahtera on saanut nimensä kirkkaanpunaisista kukistaan ja syysväristään. Myös lehdet ovat auetessaan punertavia, alta hopean- tai sinisenharmaat, samoin vuosikasvaimet ovat punakuorisia.
• Puulajiryhmä: vaahteroiden sukuun kuuluva lehtipuu.
• Kasvupaikka: Punavaahtera menestyy hyvin monentyyppisillä maaperillä ja vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa. Laji ei kuitenkaan kestä erittäin kuivia alueita.
• Taloudellinen merkitys: Punavaahteraa käytetään kirkkaan syysvärityksensä vuoksi paljon koristepuuna, varsinkin puistopuuna. Lajista on kehitetty useita viljelylajikkeita koristekäyttöön. Puuta käytetään myös rakentamiseen ja huonekalujen valmistukseen. Sen puuainesta pidetään kuitenkin useiden muiden vaahteralajien puuta heikompilaatuisena. Mahlasta voidaan valmistaa myös vaahterasiirappia.

Lisätietoa ja kuvia punavaahterasta.

• Tuntomerkit: lehdet punertavat ja kukat vaaleanpunaiset.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: aurinkoinen, puolivarjoinen paikka.
• Yleisyys: käytetään lähinnä koristepuuna.
• Taloudellinen merkitys: ei suurempaa taloudellista merkitystä.
• Merkitys luonnossa: kasvatetaan koristepuuna pihoilla ja puistoissa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna hyötynee ilmastonmuutoksesta.

Lahjoittajan tarina

MLL Kalvola on ollut perustamisestaan lähtien Kalvolan lapsia ja nuoria varten ja mukana kylän tapahtumissa. Puulajipuisto sopii oikein hyvin ideologiaamme. Niin kuin puun taimi, lähtee myös lapsemme juurtumaan osaksi tätä kyläyhteisöä. Juurtukoon se vankasti omalle maaperälleen. Valitsimme kauniisti kukkivan purppuratuomen, koko kylä kasvattakoon yhdessä tätäkin tainta.

Lennä, leppäkerttu,
ison kiven juureen,
lennä kukkaniityn halki.
tuomipuuhun suureen.
Unilintu laulaa,
tuoksuu tuomen terttu.
Nukkuu punapaitasillaan
pieni leppäkerttu

Lahjoittaja MLL Kalvolan yhdistys

• Tuntomerkit: 6-14 metrinen, pensas/puumainen, lehdet ovat 5-12 cm pitkät ja 3-8 cm leveät.
• Puulajiryhmä: raita kuuluu pajuihin.
• Kasvupaikka: lehtomaiset ja tuoreet kangasmetsät, rannat, teiden varret ja ojat.
• Yleisyys: raita on yleinen ja tavataan lähes kaikkialla Suomessa.
• Taloudellinen merkitys: raitaa on käytetty aidaksina ja polttopuuna.
• Puulajin merkitys luonnossa: Raita on tärkeä laji perhosille, 190 lajia käyttää ravinnokseen raitaa. Se on myös monille muille hyönteisille ja kovakuoriaisille, esim. sarvijäärälle hyvä ravinnonlähde.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: raita ei ole kokenut merkittävää levinneisyyden muutosta toistaiseksi.

Lahjoittajien tarina

Iittalalaiset ystävykset Outi ja Sari liittyivät mukaan puulajipuiston perustajiin. Lue miten pääkaupunkiseudulta Kalvolaan muuttaneen ja alkuperäisasukkaan tieto kohtasivat ja puuksi valikoitui Raita.

”Me, Outi Nurmi ja Sari Salas, ystävystyimme aikoinaan työkavereina Iittalan Päiväkoti Peukaloisessa. Sari oli muuttanut pääkaupunkiseudulta maalle Pirttikoskelle ja Outi onkin ihan kalvolalaista alkuperäiskansaa. Samanlainen huumori sekä rakkaus eläimiin ja luontoon yhdistävät meitä ystävyksiä. Lisäksi me sytymme helposti hullutuksiin, johon liittyy luovuus ja käsillä tekeminen. Puuksemme valikoitui raita. Sen runko on nuorena sileä ja harmaa, mutta vanhemmiten sen kaarna halkeilee pitkittäin raidalliseksi. Ryppyjä ja harmaita hiuksia on meihinkin tullut iän myötä ja on se elämä meihinkin omat raitansa jättänyt. Ystävä vierellä niittenkin kanssa on mukavampi elää. Meille tämä puu tulee olemaan ystävyyden puu.”

Lisätietoja ja kuvia raidasta.

• Tuntomerkit: Yksirunkoinen puu, 8-25 m korkea, runko sileä, oksat sivulle tai ylös suuntautuvat ja lehdet yhteen kertaan sahalaitaiset, kolmiomaiset ja pitkäkärkiset. Tuohi on tavallisesti kellertävää.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: keski- tai runsasravinteiset kasvupaikat.
• Yleisyys: yleinen koko maassa paitsi Lapissa.
• Taloudellinen merkitys: puusta saadaan rakennusmateriaalia, kuten lautoja ja vaneria, polttopuita, juhannus vihtoja, tuohiesineitä.
• Merkitys luonnossa: yli 500 eläintä saa ravintoa rauduskoivuista.
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset: lehtipuuna rauduskoivu hyötyy ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia rauduskoivusta.

Lahjoittajan tarina

Puupihan puulajipuiston ensimmäisen puun, kansallispuumme rauduskoivun, lahjoittivat Milla ja Jani:
”Puupihan puulajipuisto on pitkäikäinen lisä Iittalaan, ja tuo mielestämme kauniisti esille kylän yhteisöllisyyttä – ja ehkäpä vähän esteettisyyteen tukeutuvaa historiaakin. Kasvava puu on aina symboloinut pysyvyyttä ja rauhallisuutta, ja oli selvää, että haluamme tukea puiston toteutumista omalla nimikkopuulla. On mukava ajatella, että nyt voi koirien kanssa kävellessä poiketa aina katsomassa puiston vuodenaikojen ja kasvun etenemistä.”

JA

”Onhan tämä upea hanke ja ainutlaatuinen hanke, joka toteutuu omassa kylässä! Upeaa että saan yrittäjänä kantaa korteni kekoon yhteisen asian vuoksi. Lisäksi kannustan myös muita yrittäjiä / yrityksiä lähteen reippaasti mukaan elävöittämään omaa kylää.”
Lahjoittaja Tero Nyqvist, Huoltopalvelu Nyqvist Oy

• Tuntomerkit: ruotsinpihlaja kasvaa enintään 10-15 metriseksi, se eroaa muista pihlajista lehtien muodon perusteella, ruotsinpihlajan marjat ovat soikioita ja punaruskeita.
• Puulajiryhmä: lehtipuut.
• Kasvupaikat: pääasiassa se kasvaa Ruotsissa, mutta Suomessa sitä tavataan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa, hajanaisia ruotsinpihlajan esiintymiä on kuitenkin muuallakin Suomessa.
• Yleisyys: ruotsinpihlaja on aika harvinainen, sen uhkana on hävitä koko Suomesta.
• Taloudellinen merkitys: ruotsinpihlajan marjoista voi valmistaa mehua, puusepänteollisuudessa se on todella kysytty puu ja ruotsinpihlaja sopii todella hyvin myös puistopuuksi.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna ruotsinpihlaja hyötynee ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoa ja kuvia ruotsinpihlajasta.

Lahjoittajan tarina

101-vuotias Aura Aumo liittyi mukaan Iittalan puulajipuiston perustajiin lahjoittamalla puun sekä arboretumiin että kirsikkapuistoon. Aura on asunut Iittalassa vuodesta 48, jolloin hän muutti tänne yhdessä Kalvolassa metsänhoidon neuvojana toimineen aviomiehensä kanssa. Puut ovat olleet Auralle aina lähellä sydäntä ja pitkäaikaisena haaveena on ollut puisto Puupihan alueelle. Aikoinaan kävellessään alueella hän mietti, että tähän pitäisi kyllä talojen rakentamisen sijaan perustaa puisto, paikka kyläläisille ulkoilla ja virkistäytyä. Auran haave on puulajipuiston myötä vihdoin toteutumassa.

Lahjoittaja Aura Aumo

• Tuntomerkit: rusokirsikan kuori on kiiltävän kastanjanruskea vaalein poikkijuovin, kukkii näyttävästi ruusunpunaisin kukin ennen lehtien puhkeamista.
• Puulajiryhmä: ruusukasvien heimoon kuuluva lehtipuu.
• Kasvupaikka: viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa maassa, Suomessa puita on istutettu lähinnä puistoihin ja puutarhoihin.
• Taloudellinen merkitys: rusokirsikalla ei ole sen suurempaa taloudellista merkitystä.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna rusokirsikan voisi olettaa hyötyvän ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia rusokirsikasta.

• Tuntomerkit: korkeus 15-25 m, lehti on 4-7 parisia, lehdykät 3-10 cm, pitkiä, soikeita, hammaskaitaisia, paalujuurinen, runko on harmaa, pystyhaarainen, latvus laaja.
• Puulajiryhmä: jalopuu.
• Kasvupaikka: syvämultainen ja kostea maaperä, aurinkoinen kasvupaikka.
• Yleisyys: runsaampana se kasvaa vain Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa ja muualla harvinaisempi.
• Puulajin taloudellinen merkitys: saarnista tehdään, urheiluvälineitä, vaunuja, laatikoita, huonekaluja, jopa lentokoneen osia.
• Puulajin merkitys luonnossa: saarni on hyvä pölyttäjäpuu.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna saarni hyötyy ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoa ja kuvia saarnesta.

Saarnien lahjoittajien tarinat

Arto Vilkki liittyi mukaan Iittalan puulajipuiston perustajiin lahjoittamalla Saarnen. Tässä Arton terveiset: ”Hyvää kesää yhteisölle! Kannustan kaikkia lähtemään mukaan tähän hienoon puistohankkeeseen.”

Sirpa-Liisa on Iittalan vapaa-ajan asukkaita ja ryhtyi puulajipuiston perustajaksi lahjoittamalla Saarnen. ”Hienoa, että Iittalan keskustaa elävöitetään sekä skeittipuistolla että sen lähelle tulevalla puulajipuistolla. Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Iittalassa ja nykyisenä vapaa ajan asukkaana on mukava osallistua puulajipuiston rakentamiseen oman puun (saarni) istutuksella. Kiva käyntikohde sekä nykyisille että tuleville sukupolville.”

• Tuntomerkit: Saarnivaahtera kasvaa 6-20 metriä korkeaksi. Sen kaarna on kellertävän- tai harmaanruskeaa ja latvus leveän pensasmainen. Se on erittäin nopeakasvuinen ensimmäisen 15–20 elinvuotensa aikana, mutta tämän jälkeen kasvunopeus hidastuu selvästi. Suomessa saarnivaahteran keskimääräinen elinikä on vain 50 vuotta.
• Puulajiryhmä: vaahteroiden sukuun kuuluva lehtipuu.
• Kasvupaikka: Saarnivaahtera menestyy hyvin monenlaisissa elinympäristöissä. Se sietää kosteutta ja tulvia, mutta kestää myös kuivuutta paremmin kuin useimmat muut vaahterat. Se menestyy sekä avoimilla että varjoisilla kasvupaikoilla, mutta kasvaa parhaiten aurinkoisella avoimella paikalla.
• Taloudellinen merkitys: nopeakasvuisena puulajina saarnivaahtera sopii paikoille, joihin halutaan nopeasti vihreyttä tai suojapuustoa hitaammin kasvaville puulajeille.

Lisätietoa ja kuvia saarnivaahterasta.

• Tuntomerkit: 6-20 metrinen puu, lehdet ovat päältä kiiltäviä ja tummanvihreitä/sinivihreitä. Lehdet ovat muodoltaan pitkiä ja pitkä-ruodillisia.
• Puulajiryhmä: kuuluu lehtipuihin ja pajuihin.
• Kasvupaikka: lähinnä koristepuuna pihoilla, joskus viljelyjäänne ja –karkulainen vanhoissa kylissä ja vanhoilla asuinpaikoilla.
• Yleisyys: suosittu koristepuuna Suomessa, joten se on aika yleinen.
• Taloudellinen merkitys: taloudellista merkitystä ei ole.
• Merkitys luonnossa: kovin suurta merkitystä luonnossa ei myöskään ole, koska puu ei ole alkuperäiseen suomalaiseen lajistoon kuuluva laji ja se leviää lähinnä vain karkulaisena.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: hyötynee lehtipuuna ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia salavasta.

Lahjoittajan tarina

Henna Lintusaari liittyi puulajipuiston perustajiin. Tässä Hennan ihana muisto. ”Lapsuuden kesät Kalvolassa viettäneenä tie kirkolta kirjastoon, kauppaan tai lasimäelle tuli pyörällä poljettua serkkujen kanssa monen monituista kertaa. Välillä pysähdyttiin milloin minnekin matkan varrella: vaikkapa leikkipuistoon tai pallokentälle. Iittalan puulajipuisto kuulostaa täydelliseltä pysähdyspaikalta tuolla matkalla. Ehkäpä tulevaisuudessa nappaamme lasteni kanssa pyörät ja matkaamme Tampereelta lähijunalla Iittalaan ja siitä edelleen tutulle pyöräretkelle pysähtyen matkalla ”oman” Salavan varjoon jäätelöä syömään.”

• Tuntomerkit: 10-18 metriä korkea ja noin 4-6 metriä leveä.
• Puulajiryhmä: havupuu.
• Kasvupaikka: sembramänty viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla.
• Yleisyys: sembramänty menestyy Pohjois-Suomessa asti.
• Taloudellinen merkitys: sembramäntyä on käytetty polttopuuna ja sen siemeniä käytetään ruoka-aineena.
• Merkitys luonnossa: siemenet ovat monen linnun ravintoa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutuksia: havupuuna sembramänty todennäköisesti kärsii ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia sembramännystä.

• -Tuntomerkit: Kasvaa yleensä 15-25 metriä korkeaksi. Sen oksat ovat lyhyitä, latvus on kapea ja tummanvihreä. Rungon väri on harmaa. Neulaset ovat 12-25 mm pitkät.
• Puulajiryhmä: havupuu.
• Kasvupaikka: Siperianpihta kasvaa parhaiten puolivarjoisalla tai varjoisalla kasvupaikalla. Se viihtyy parhaiten tuoreella ja runsasravinteisella maaperällä.
• Yleisyys: siperianpihta kasvaa yleisimpänä Etelä-Suomessa runsasravinteisissa havumetsissä seka- tai valtapuuna.
• Taloudellinen merkitys: Puuta voi käyttää paperin ja sellun tuotannossa. Sitä ei pysty käyttämään hyvin sahatavarana, koska se on melko haurasta.
• Merkitys luonnossa: ei suurempaa merkitystä.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna siperianpihta todennäköisesti kärsii ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoa ja kuvia siperianpihdasta.

• Tuntomerkit: Sokerivaahtera kasvaa keskimäärin 20-35 metriä korkeaksi. Sillä on suora runko ja tiheä latvusto. Runko on vaaleanharmaan kaarnan peitossa. Lehti jakautuu viiteen tai kolmeen lehtiliuskaan. Sokerivaahterassa olevat pienet vihertävän keltaiset kukat puhkeavat ennen lehtiä.
• Puulajiryhmä: sokerivaahtera kuuluu lehtipuihin.
• Kasvupaikka: Sokerivaahtera viihtyy kosteassa ja syvässä hiekkapitoisessa maaperässä. Kasvaa hyvin alavilla mailla ja ylängöillä. Sokerivaahtera viihtyy parhaiten viileässä ja kosteassa ilmastossa.
• Yleisyys: Suomessa harvinainen koristekasvi.
• Taloudellinen merkitys: Sokerivaahteran mahlaa käytetään vaahterasiirapin tekoon. Puuaineksesta voi tehdä lattialautoja, laatikoita, sisustuspaneeleja, soittimia ja vaneria.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna sokerivaahtera todennäköisesti hyötyy ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia sokerivaahterasta.

Lahjoittajien tarina

Iittala on hyvä paikka asua ja elää. Perhe Levomäki-Kovaleva on löytänyt kodin täältä ja liittyivät mukaan puulajipuiston perustajiin. ”Osallistumme Iittalan puupuistoon ostamalla sokerivaahteran. Vaahterasiirappi on meidänkin perheessä yksi lemppareista ruuanlaitossa ja maustamisessa. Ollaan asuttu Iittalassa vuodesta 2015. Ihastuttiin Iittalan miljööseen. Täällä on hyvä olla, kaikki tärkeimmät palvelut löytyvät, koulukin on todella hyvä, ja Iittalan asukkaat mukavia ja auttavaisia. Iittalasta on tullut koti. Pidetään kylästämme hyvää huolta ja kehitetään sitä yhdessä! Levomäki – Kovaleva perhe.”

• Tuntomerkit: Suomenpihlaja kasvaa enintään 10-15 metriä korkeaksi puuksi. Muodoltaan se muistuttaa ruotsinpihlajaa, josta sen voi erottaa lehtien perusteella. Suomenpihlaja kukkii juhannuksen aikoihin. Kukinto on vaaleankeltainen tai kokonaan valkoinen.
• Puulajiryhmä: lehtipuut.
• Kasvupaikka: kasvupaikan suhteen laji on vaatimaton, mutta mieluiten se kasvaa valoisassa kuivassa rinteessä.
• Yleisyys: Suomessa suomenpihlaja kasvaa pääasiassa rannikolla ja Ahvenanmaalla
• Taloudellinen merkitys: suomenpihlajan marjoista valmistetaan mehua, puuseppäteollisuudessa se on kysyttyä puuta, koska se on kovaa ja vaaleaa.
• Merkitys luonnossa: marjat ovat monen linnun ravintoa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna suomenpihlaja hyötynee ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia suomenpihlajasta.

• Tuntomerkit: surukuusi on metsäkuusen (P. abies) erikoismuoto, hyvin kapeakasvuinen, hento-, pitkä- ja riippuvaoksainen, parhaat suomalaiset yksilöt ovat erittäin kapeita pilareita, joissa rungonmyötäisesti kasvavien oksien tuuheat neulaset verhoavat rungon lähes kokonaan näkyvistä.
• Puulajiryhmä: havupuu.
• Kasvupaikka: Surukuusi menestyy metsäkuusen tapaan myös varjoisammallakin paikalla. Kasvutapa on kuitenkin kaunein aurinkoisella, mutta ei kuivalla paikalla. Puu viihtyy keskiravinteisella ja happamalla kasvupaikalla.
• Taloudellinen merkitys: Surukuusta tavataan myös usean puun esiintyminä. Mäntsälästä on löydetty yli 30 puun luontainen esiintymä. Surukuusi kiinnostaa erityisesti metsäpuiden jalostajia ja sitä on istutettu jonkin verran myös talousmetsiin.

Lisätietoa ja kuvia eri kuusilajeista.

• Tuntomerkit: metsätammen rungon väri on tummanruskea, latvus on kupumainen, lehtisilmut ovat pienet ja lehdet levenevät tyvestä kärkeen, Suomessa metsätammi kasvaa 10-20 metrin korkuiseksi.
• Puulajiryhmä: tammi kuuluu jaloihin lehtipuihin.
• Kasvupaikka: tammi kasvaa mieluiten valoisassa, auringossa, tuoreessa runsas ravinteisessa metsässä, jossa on paljon tilaa.
• Yleisyys: Suomessa tammi kasvaa harvalukuisena, ennen se oli yleisempi.
• Taloudellinen merkitys: tammea käytetään huonekaluissa sekä parkettina ja koristepuuna.
• Merkitys luonnossa: oravat, pähkinähakki, metsähiiri ja monet muut eläimet syövät tammenterhoja.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: tammi hyötyy ilmastonmuutoksesta.

Lisätietoa ja kuvia tammesta.

Tammien lahjoittajatarinat

Seppo Mäenluoma liittyi mukaan puulajipuiston perustajiin. Lue Sepon puulajin historiaan sukeltava tarina tammesta! ”Metsätammi eli tammi (Quercus robur) kuuluu pyökkikasveihin ja on jaloihin lehtipuihin luettava puulaji. Jo muinaisille ihmisille tammi symboloi hedelmällisyyttä, viisautta ja hyvää onnea. Liekö sen takia nykyisen pihapiirini reunalla kasvaa vanha tammiaita. Sen on istuttanut vanhan Kutilantien varteen tilamme aiemmat omistajat ehkä 70 vuotta sitten ja tien siirtyessä kauemmaksi jäi tammiaita paikoilleen. Tammi on hidaskasvuinen ja kasvaa tavallisesti 10–20 metrin korkuiseksi. Sen syysväritys on kauniin ruskea. Vanhempani halusivat jo aikanaan säilyttää nuoren tammiaidan alun ja antoivat sen kasvaa pihallamme talon suojana. Nyt kun olen palannut lapsuuteni pihapiiriin asumaan niin samat, vanhat tammet ovat ylväänä ja arvokkaana rivinä nurmikkomme rajalla. Mielestäni puulajipuisto on hieno yhteistyön hedelmä Iittalassa. Tällaista kylämme tarvitsee. Kannustan mahdollisimman monia osallistumaan puiston perustamiseen ja hoitoon.”

Kalvolan Yhteiskoulun oppilaat liittyivät mukaan Iittalan puulajipuiston perustajiin. ”Ennen peruskoulua Kalvolassa oli yksityinen oppikoulu, Kalvolan Yhteiskoulu. Me vuosiluokkien 1960 65 oppilaat olemme innokkaina mukana rakentamassa Iittalan Puupuistoa. Vaikka asumme eri puolilla Suomea, ja osa jopa kaukana ulkomailla, muistomme lapsuuden ajasta Kalvolassa säilyvät sydämissämme. Puuystäväksemme valitsimme tammen (Quercus robur), tuon pyhän puun, jonka uskotaan tuovan mukanaan onnen ja pitkäikäisyyden. Tammi sitoo meitä vieläkin Kalvolaan. Yhden meistä pihalla kasvaa tammia, joiden terhot on poimittu Iittalasta. Toinen oli salakuljettanut terhoja matkalaukussaan Euroopan kotiinsa. Kolmas oli saanut tammenalun isänsä haudalta. Ja joku perusteli valintaansa sillä, että oli perustajajäsen tammenlehvän perinneyhdistyksessä. Monet meistä muistamme tien rautatieasemalta ”Mammanmäelle”. Sieltäkin muistoja tammesta.” ”Kasvakoon ja menestyköön tammemme satoja vuosia!”

Lahjoittajia on:
Eerola Ulla
Fredriksson Helvi
Järvinen Tuula
Juottonen Mauno
Keturi Aila
Kokkonen Seppo
Kopio Jorma
Könnölä Tarja
Laine Sinikka
Matikainen Martti
Mattlar Riitta
Peterhansil Sirpa
Salonen Jaakko
Seppänen Juha
Sinkkonen Juhani
Stettler Kirsi
Löfgren Ritva
Tuura Pekka
Welling Leena
Vaaramo Pekka
Vuorio Olli
Wuotila Ulla
Ylhäinen Anna-Kaisa
Ängeslevä Tarja

Unosten Hakalan torpan pihassa kasvava vanha tammi innoitti Hannu Kasken liittymään Iittalan puulajipuiston perustajiin. Lue Hannun tarina: ”Unostenmäessä nykyisen Hakalan talon paikalla ollutta torppaa asuttivat 1800-luvun lopulla Vilhelmiina ja Kalle. Nykyinen Ritarinkujan talo valmistui samalle paikalle vuonna 1952 ja samana vuonna syntyi Väinön ja Siirin Eeva tyttärelle ja Pentti Kaskelle poika. Tämä poika, Hannu Kaski haluaa lahjoittaa Kalvolan puulajipuistoon tammen. Unosten Hakalan alkuperäisen torpan päätyyn on Eeva Kaskelta saadun perimätiedon mukaan istutettu kasvamaan tammi vuonna 1894. Puun on terhosta asti laittanut alulle Eevan setä, Richard Hakala. Puu on saanut kasvaa torpan päädyssä edelleen, vaikka uusi talo rakennettiin aivan sen viereen.”

• Tuntomerkit: Tervaleppä on vahva- ja monirunkoinen, 5-30 metrinen puu. Se elää 80-120 vuotiaaksi, jotkut ovat eläneet jopa 150-vuotiaiksi. Sillä on tahmeat, kiiltävät ja tyvestä levenevät tummanvihreät lehdet. Sen runko on tummanharmaan ruskea. Tervaleppä tekee tyvi- ja kantovesoja.
• Puulajiryhmä: on lehtipuu sekä leppäpuu.
• Kasvupaikka: elää runsasravinteisilla ja kosteilla paikoilla, kuten rannoilla, puronvarsikorvissa, rehevien soiden laidoilla, lehtokorvissa ja kosteissa lehdoissa
• Yleisyys: Tervaleppä on erittäin yleinen Etelä-Suomessa, mutta sitä esiintyy melkein kaikkialla, missä on vähänkin kosteaa. Oulun korkeudelta pohjoiseen se on kylläkin harvinaisempi.
• Taloudellinen merkitys: siitä voidaan valmistaa esimerkiksi saunan lauteita, savustuspurua, seinäpaneeleita ja kitaroita.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: ilmastonmuutos ei kovin suuresti vaikuttane tervalepän levinneisyyteen.

Lisätietoa ja kuvia tervalepästä.

• Tuntomerkit: Terijoensalava kasvaa 3-10 metriä korkeaksi ja suunnilleen yhtä leveäksi. Lehdet ovat 6-15 senttimetriä pitkiä ja kapeansuikeita
• Puulajiryhmä: pajukasvi.
• Kasvupaikka: viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa.
• Yleisyys: sitä istutetaan lähinnä puistopuuksi ja koristepuuksi.
• Taloudellinen merkitys: käytetään koristeena puistoissa ja kotona.
• Merkitys luonnossa: ei suurempaa merkitystä luonnossa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: hyötyy ilmastonmuutoksesta lämpimyyden takia.

Lahjoittajien tarina

”Iittalassa lapsuuden ja nuoruuden varttunut ystäväporukkamme haluaa lahjoittaa puulajipuistoon Terijoensalavan taimen. Kyseinen lajike on vankkarakenteinen kookkaaksi ja leveäksi kasvava puu. Sen tukevat oksat houkuttelevat lapsia (ja miksei aikuisiakin) kiipeilemään sekä oravia ja lintuja puuhun ihmettelemään Iittalan menoa. Salava on kestävä ja komea puu, joka muistuttaa vuosikymmeniä kestävästä ystävyydestä, ja myös yhteisöllisyyden merkityksestä: yhteisöön kuuluminen on ihmiselle voimavara luoden turvaa ja lisäten hyvinvointia. Tulevaisuudessa voimme vanhalla porukalla seurata ”ystävyyden puun” kasvua ja esimerkiksi viettää kahvitteluhetki puupuistossa kuulumisia vaihtaen.”

Lisätietoa ja kuvia terijoensalavasta.

• Tuntomerkit: Tuohituomi on nopeakasvuinen, juurivesaton ja melko matalakasvuinen, mutta vanhemmiten hyvin leveälatvuksinen puu. Tuohimainen hilseilevä kuori on kullan- tai kuparinruskea. Sen ominaisuuksiin kuuluu monien Prunus-suvun puiden tapaan kasvattaa useampia sivuoksia samasta kohtaa runkoa, jolloin paksut oksat herkästi murtuvat myrskyissä ja lumen painosta.
• Puulajiryhmä: tuomien sukuun kuuluva lehtipuu.
• Kasvupaikka: menestyy aurinkoisessa ja valoisassa kasvupaikassa, parhaiten runsasravinteisessa ja -multaisessa maassa.
• Taloudellinen merkitys: käytetään lähinnä puisto- ja puutarhapuuna.

Lisätietoa ja kuvia tuohituomesta.

• Tuntomerkit: tuomen tunnistaa sen kukasta ja lehtien muodosta. Se on 2-15 metriä pitkä ja sen lehdet ovat pitkiä soikeita ja suippokärkisiä. Sen kukka on valkoinen, säteittäinen ja ne ovat kolmiomaisia.
• Puulajiryhmä: tuomi on lehtipuu ja sen alalajeja ovat etelänlehtotuomi ja pohjanehtotuomi.
• Kasvupaikka: lehdot, puronvarret, rantametsät ja -pensaikot, metsänreunat, myös koristepuuna pihoilla.
• Yleisyys: Tuomi on yleinen puu oikeastaan kaikkialla paitsi rannoilla. Lounais-Suomen rannikko-osissa ei ole lähes lainkaan tuomia.
• Puulajin taloudellinen merkitys: tuomea käytettiin aikanaan hevosen luokkiin ja kiulun vanteisiin. Puulajin merkitys luonnossa: Tuomen puuaines ja kuori sisältävät myrkyllistä glykosidia, joka hajoaa karvasmanteliöljyksi ja sinihapoksi. Siitä tulee tuomen voimakas haju ja maku, joka on tehokas suoja eläimiä vastaan. Siitä huolimatta tuomea vaivaavat joinain kesinä tuomenkehrääjäkoit, joiden toukat verhoavat tuomet valkoiseen seittiinsä ja syövät lehdet.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: Ilmaston lämpeneminen on tappanut tuomia Lounais-Suomen rannikoilta ja pohjoisesta jonkin verran.

Lisätietoa ja kuvia tuomesta.

• Tuntomerkit: Tuurenpihlaja on melko pystyoksainen, keskikokoinen, lehdet ovat isot, mutta näyttävät siroilta kapeiden lehdyköiden vuoksi, ruskaväri on komean punainen tai keltainen, valkoinen kukinto on erittäin suuri, suuressa tertussa olevat marjat ovat oranssinpunaiset, muodoltaan hieman pisaramaiset.
• Puulajiryhmä: lehtipuu.
• Kasvupaikka: aurinkoinen, vähintään keskiravinteinen maaperä.
• Taloudellinen merkitys: käytetään ennen kaikkea koristepuuna pihoilla ja puutarhoissa.

• Tuntomerkit: vaahteran tunnistaa kesällä isokokoisista 3-5- halkoisista lehdistä, se kukkii touko-kesäkuussa lehtien puhjetessa.
• Puulajiryhmä: vaahtera kuuluu lehtipuihin.
• Kasvupaikka: Vaahterat viihtyvät runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä. Vaahtera tarvitsee tasaisen kosteuden ja paljon valoa elääkseen.
• Yleisyys: vaahtera on yleinen piha- ja puistopuuna.
• Taloudellinen merkitys: vaahterasta tehdään soittimia, rasioita, huonekaluja, vaneria ja parkettia.
• Merkitys luonnossa: jänikset syövät vaahteran taimia elääkseen, myös monet hyönteiset käyttävät vaahteraa ravintonaan.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna vaahtera hyötynee ilmaston lämpenemisestä.

Lisätietoa ja kuvia vaahterasta.

• Tuntomerkit: yleensä alle metrin korkuinen pensas tai varpu, runko ohut ja haaraantunut, kuori ohut ja sileä, lehdet ovat pieniä ja kirkkaan vihreitä, niiden alapinta on vaalea.
• Puulajiryhmä: kuuluu lehtipuihin.
• Kasvupaikka: rämeet, korvet, nevat, kangasmetsät ja tunturikankaat.
• Yleisyys Suomessa: Lapissa yleinen, etelässä esiintyy enimmäkseen soilla.
• Taloudellinen merkitys: Käytetään polttopuuna, sillä se palaa tuoreenakin. Sitä on käytetty myös lattialuudan harjaksina sen sitkeyden vuoksi.
• Merkitys luonnossa: mittariperhosten toukat käyttävät vaivaiskoivun lehtiä ravintonaan.

Lisätietoa ja kuvia vaivaiskoivusta.

• Tuntomerkit: 10-25 metriä korkea, latvus leveä ja pyöreähkö, rungon ja oksien väri vihertävän harmaa ja rungon alaosissa tummanharmaa ja kaarnautuva, lehdet pyöreähköt ja sormijakoiset sekä yläpinnalta tummanvihreät ja alapinnalta kokonaan hopeanharmaan karvoituksen peittämät.
• Puulajiryhmä: pajukasvit.
• Kasvupaikka: aurinkoinen, runsasravinteinen, tuore. Kestää tuulta ja sietää savimaata.
• Yleisyys: ei kasva luonnonvaraisena Suomessa, käytetään koristekasvina.
• Taloudellinen merkitys: sopii parhaiten energiapuuksi, koska kasvaa esimerkiksi mäntyä ja kuusta nopeammin
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna valkopoppeli todennäköisesti hyötyy ilmaston lämpenemisestä.

• Tuntomerkit: Verivaahtera on pituudeltaan 10-15 metriä. Verivaahteran lehdet ovat alkukesästä verenpunaisia, mutta kesän edeltä ne muuttuvat mustiksi.
• Puulajiryhmät: verivaahtera kuuluu saippuamarjakasveihin, se on metsävaahteran muunnos, joka on peräisin vuonna 1962 löytyneestä mutanttioksasta.
• Kasvupaikka: verivaahtera kasvaa runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä. Usein se on myös viljelykarkulainen. Vaahtera vaatii paksun, multavan ja emäksisen maaperän, tasaisen kosteuden ja paljon valoa. Se on puolivarjon- kasvi, joten se viihtyy hyvin alikasvoksena.
• Yleisyys: verivaahtera on yleinen Turussa ja Hyvinkäällä.
• Taloudellinen merkitys: käytetään koristepuuna.
• Merkitys luonnossa: parantaa metsien kasvua ja tuottoa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna verivaahtera hyötynee ilmaston lämpenemisestä.

Lahjoittajan tarina

Ansa-Katariina Lönnholtz on yksi ensimmäisistä puulajipuiston perustajiin liittyneistä puiden ystävistä. Tässä hänen kotipihansa muistoihin liittyvä tarinansa: ”Äidinäiti oli ainut isovanhemmistani, kuka on samaan aikaan kanssani elossa ollut. Ensimmäisenä taloon sisälle mentäessä tuli vastaan iso ja upea kataja. Niitä oli pihassa kyllä useita muitakin. Isoäitini kuoli, kun olin 6-vuotias, jonka jälkeen muutimme hänen taloonsa. Siellä asuessani, eli noin 13 vuotta, kävelin kyseisen upean katajan ohi monesti päivässä sitä ihaillen. Kataja on paikallaan vielä tänä päivänäkin. Voi vain kuvitella, mitä kaikkea se onkaan nähnyt elämänsä aikana. Verivaahtera puolestaan valikoitui nimensä takia. Sukunimeni kun on suomeksi vaahterapuu. Vaahteraa alun perin yritin saada, mutta se oli napattu jo, joten minulle ystävällisesti ehdotettiin verivaahteraa. Se sopikin vallan mainiosti myös upean värityksensä puolesta. Upeaa saada olla mukana tällaisessa hankkeessa omalla kylällä, mikä lisää puulajien  tuntemusta ja tekee keskustasta kauniimman.”

• Tuntomerkit: latvus on pyöreähkö ja usein tasapäinen, oksat ovat paksuja ja koukeroisia, muistuttaa omenapuuta.
• Puulajiryhmä: lehtipuut, lähes aina rauduskoivuja.
• Kasvupaikat: viljavat metsämaat, lehdot ja parhaat peltomaat.
• Yleisyys: Suomessa visakoivua esiintyy etelässä, vaikka se on luonnonvaraisena hyvin harvinainen.
• Visakoivusta valmistetaan: korkealaatuisia sisustustuotteita, huonekaluja, koriste- ja taide-esineitä.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: lämpenevän ilmaston takia visakoivu voi kasvaa aiempaa nopeammin.

Lisätietoa ja kuvia visakoivusta.

• Tuntomerkit: Suomessa vuorijalava kasvaa tavallisesti 15–25 metrin mittaiseksi. Runko säilyy melko pitkään pinnaltaan sileänä, mutta vanhoihin yksilöihin muodostuu verkkomaisesti halkeilevaa harmaanruskeaa rosokaarnaa. Lehtisilmut ovat lähes pallomaisia, tylppiä ja väriltään tummia. Oksat ovat vankkoja, yläviistoja ja latvus leveän suppilomainen. Kuluvan kesän oksien kasvainranka on tavallisesti karvainen.
• Puulajiryhmä: jalo lehtipuu.
• Kasvupaikka: Luonnonvaraisena vuorijalava kasvaa tuoreissa, runsasravinteisissa kallionalus- ja puronvarsimetsissä. Suomessa laji on myös usein viljelykarkulainen, jolloin sitä tavataan pihojen ja puistojen reunusmetsissä, tienvarsilla, rantapenkereillä ja kaatopaikoilla. Villiintyneet yksilöt kasvavat kuitenkin hyvin harvoin suurikokoisiksi puiksi.
• Yleisyys: Suomessa vuorijalava on luonnonvaraisena harvinainen ja eteläinen lehtojen puulaji. Luonnonvaraisena vuorijalavaa tavataan hyvin hajanaisesti, lähinnä paikallisesiintyminä, linjan Pori-Tampere-Lappeenranta eteläpuolella. Erillisiä esiintymiä on kuitenkin myös pohjoisempana, muun muassa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
• Taloudellinen merkitys: vuorijalavan puuaines on sitkeää, kestävää ja sietää kuivuttuaan hyvin kosteutta. Tämän vuoksi puuta käytetään erityisesti huonekaluteollisuudessa viiluna sekä koriste-esineiden valmistamisessa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus: vuorijalava levittäytyy pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen myötä.

Lisätietoa ja kuvia vuorijalavasta.