Päivitetty viimeksi: 18.2.2025

Hämeenlinnan Yhteiskoulu

Hämeenlinna Yhteiskoulu on yhtenäinen peruskoulu Hämeenlinnan Hätilässä. Koulussamme opiskelee noin 800 oppilasta vuosiluokilla 1-9. Lisäksi koulussamme on esiopetusryhmiä sekä valmistavan opetuksen ryhmiä.

Yhdessä enemmän -ajatus ohjaa Hämeenlinnan Yhteiskoulun toimintaa ja kasvatustyötä, sillä me uskomme yhteisön voimaan. Koulullamme on pitkä historia ja juhlimme vuonna 2028 koulun 150-vuotista taivalta.

Modernit oppimisympäristömme ja monipuoliset kulttuuriin, taiteeseen ja liikuntaan liittyvät aktiviteetit rikastuttavat oppilaiden koulupäivää ja auttavat heitä löytämään omat vahvuutensa. Yhteisopettajuus on myös vahvasti osa arkeamme; oppiminen ja kasvu tapahtuvat parhaiten, kun ympärillä on tukeva ja kannustava yhteisö. Osaava henkilökuntamme tukee oppilaita heidän opintiellään.

Tuomela-rakennuksen täydellinen peruskorjaus valmistui elokuussa 2016 ja uudisrakennus Tuomela-rakennuksen kylkeen valmistui 2024.

Koulun tontille mahtuu myös liikuntahalli, joka tarjoaa monipuoliset liikuntamahdollisuudet koulupäivien aikana oppilaille ja lähiliikuntapaikan alueen asukkaille. Pihan tekonurmikenttä ja ulkokuntosali mahdollistavat liikkumisen riemun.

Kieliohjelma

Hämeenlinnan Yhteiskoulussa opiskellaan A1 -kielenä englantia, B1-kielenä ruotsia ja A2-kielinä espanjaa ja saksaa.

Koulumme järjestyssäännöt

Hämeenlinnan Yhteiskoulun järjestyssäännöt

Noudatan koulussa työskentelevien aikuisten antamia ohjeita ja yhteisesti sovittuja sääntöjä.
Käyttäydyn asiallisesti, vastuullisesti ja ystävällisesti koulussa ja koulumatkoilla.
En kiusaa ketään koulussa, koulumatkalla enkä sosiaalisessa mediassa.
Saavun ajoissa kouluun ja oppitunneille sekä siirryn välitunneille ilman eri kehoitusta.
Huolehdin läksyistäni ja opiskeluvälineistäni.
En poistu koulualueelta luvatta koulupäivän aikana.
Menen ruokailuun omalla ruokailuvuorolla ja noudatan ruokailussa hyviä pöytätapoja
En tuo kouluun savukkeita (myös sähkötupakka), päihteitä tai niihin verrattavia tuotteita, enkä käytä niitä koulupäivän aikana. Energiajuomat ovat koulussa myös kiellettyjä.
Annan oppitunneilla työrauhan kaikille. Laitan kännykkäni laukkuuni tai opettajan sille osoittamaan ”parkkiin”.
Toisesta henkilöstä otettua valokuvaa/videota ei saa julkaista missään (sosiaalinen media tai muu julkinen paikka) ilman kyseisen henkilön lupaa.
Oppilastöihin ei saa plagioida tekstiä tai kuvia mainitsematta lähdettä
Vuosiluokkien 1.-6. oppilaat eivät käytä puhelimia välitunneilla.
Huolehdin hyvin kouluympäristöstämme ja koulun omaisuudesta.
Korvaan rikkomani/hävittämäni opiskeluvälineen tai muun aiheuttamani vahingon.
Pidän arvoesineistäni huolta. Koulu ei vastaa koulupäivän aikana kadonneista rahoista, puhelimista tms.
Pyöräily/skeittailu/mopoilu on koulupäivän aikana kielletty ilman opettajan erillistä lupaa

Opiskeluhuolto ja kouluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset Hämeenlinnan Yhteiskoulussa:

Kouluterveydenhoitajat: Sanna Majaniemi 1.-6.luokat ja Pia Kenig 7.-9.luokat

Koulukuraattori: Marja Poikonen

Koulupsykologi:

Tarkemmat tiedot kouluterveydenhuollosta löytyy alempana olevasta OmaHämeen -linkistä.

Kodin ja koulun yhteistyö

Suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi

Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi
Perusopetuslain (29 §) mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Opetushallituksen (2020) antamien ohjeiden mukaan turvallisuuden varmistaminen edellyttää
opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja
yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää
henkilöstö toimintatapoihin, tiedottaa niistä ja arvioida suunnitelman toteutumista.
Hämeenlinnan kaupungissa opetuksen järjestäjän opiskeluhuollon ohjausryhmän lakisääteinen
tehtävä on seurata, kehittää ja arvioida opiskeluhuollon toteutumista. Hämeenlinnan kaupungissa
seurataan lasten ja nuorten hyvinvointitietoa säännöllisesti kouluterveyskyselyn ja kaupungin
sisäisten kyselyjen avulla. Saatua tietoa käsitellään säännöllisesti opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja
lapsiystävällisen kunnan koordinaatioryhmässä.
Yhteiset säännöt luovat turvaa
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että jokaiseen kouluun on hyväksytty järjestyssäännöt.
Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä
kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä voidaan todeta hyvien tapojen
mukaisesta käyttäytymisestä, kuten toisten huomioon ottamisesta, työ- ja opiskelurauhan
edistämisestä ja kunnioittamisesta, tervehtimisestä, ohjeiden noudattamisesta sekä mobiililaitteiden
käytöstä. Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea koulutusta koskevan lainsäädännön nojalla järjestettyä
koulujen työsuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa. Järjestyssäännöt ovat
koulukohtaisia ja niissä otetaan huomioon oppilaiden ikätaso ja paikalliset olosuhteet. Ohjeiden
noudattamista ja niiden merkitystä turvallisen kouluympäristön luomiseksi käsitellään positiivisella
tavalla. Järjestyssääntöjen pohjalta opettajat voivat yhdessä oppilaiden kanssa laatia luokka- tai
ryhmäkohtaisia käytänteitä. Luokka- tai ryhmäkohtaisten toimintatapojen tulee olla linjassa koko
koulun sääntöjen kanssa. Koulut voivat hyödyntää Opetushallituksen laatimaa erillistä ohjetta
laatiessaan koulukohtaisia järjestyssääntöjä. Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa
opas. Opetushallituksen julkaisut 3a, 2020.
Hämeenlinnan kaupungin opiskeluhuollon suunnitelman mukaan koulukohtaisten järjestyssääntöjen
tulee sisältää seuraavat asiat:
1. Koulun nimi
2. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen
3. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet
4. Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen
5. Hyvä käytös
6. Oleskelu ja liikkuminen
7. Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen
8. Turvallisuus
9. Tietokoneen, matkapuhelimen ja muiden mobiililaitteiden käyttö
10. Päihteet ja vaaralliset esineet
11. Kurinpito
12. Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen
2
Myönteistä toimintakulttuuria tukevat Hämeenlinnan kaupungissa perusopetuksen turvallisen tilan
periaatteet laaditaan osallistavasti vuonna 2025.
Kiusaamista ehkäisevät toimenpiteet
Turvallisen yhteisön kehittäminen suunnitelmallisesti yhdessä
Kouluyhteisön hyvä ilmapiiri edellyttää jatkuvaa vahvistamista ja ylläpitämistä. Jokainen
kouluyhteisön jäsen on vastuussa hyvän ja turvallisen ilmapiirin luomisesta. Kiusaamista, häirintää ja
väkivaltaa ehkäisevän toimintakulttuurin kehittämisestä vastaa koulun opiskeluhuoltoryhmä, jota
johtaa rehtori. Koulun opiskeluhuoltoryhmä huolehtii kiusaamisen toimintamallin ylläpitämisestä,
kiusaamiseen puuttumisesta ja toimintamallin toimivuuden seurannasta koko yhteisössä. Koulujen
yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät käsittelevät koulukohtaiset kouluterveyskyselyn sekä muiden
arviointien tulokset ja suunnittelevat niiden edellyttämät kehittämistoimenpiteet. Huoltajien tai
koulun vanhempainyhdistyksen edustaja osallistuu yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän
työskentelyyn. Henkilöstöä koulutetaan tunne- ja vuorovaikutukseen, kiusaamiseen,
yhdenvertaisuuteen sekä syrjintään liittyvissä kysymyksissä. Opiskeluhuoltoryhmä vastaa
sovittelutoiminnan ja sen edellyttämän osaamisen ylläpitämisestä koulussa. Koulun
opiskeluhuoltoryhmä arvioi lukuvuosittain lasten ja nuorten kokemaa koulukiusaamista ja ryhtyy
tarvittaviin toimenpiteisiin.
Koulun opiskeluhuoltotiimi vastaa siitä, että koulun lukuvuosisuunnitelmaan sisällytetään lasten ja
nuorten ryhmäytymistä tukevaa ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä vahvistavaa toimintaa.
Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Toiminnan
suunnittelussa hyödynnetään kaupungin opiskeluhuollon vuosikelloa (kuva 1.), opetuksen järjestäjän
julkaiseman Hyvän arjen vaaliminen -virikemateriaalin ja siihen sisältyvän Tunne- ja vuorovaikutusta
vuodenkiertoon -mallin avulla (kuva 2.).
On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori kokee kuuluvansa omaan yhteisöön. Lapset ja nuoret
kutsutaan mukaan kehittämään ja arvioimaan kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ennaltaehkäisevää
toimintakulttuuria. Lapsille ja nuorille kerrotaan heidän mahdollisuuksistaan osallistua koulun
järjestyssääntöjen ja yhteisen toiminnan suunnitteluun. Toimintakulttuurin kehittämisessä voidaan
hyödyntää Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten osallistumisen rakenteita, yhteistyötä
oppilaskunnan hallituksen kanssa, kummi- ja tutoroppilas- sekä oppilasagenttitoimintaa ja erätaukokeskustelumenetelmää. Lisäksi kiusaamista ehkäisevää toimintaa voidaan kehittää erilaisten lapsia ja
nuoria osallistavien projektien ja kampanjoiden avulla.
3
Kuva 1. Opiskeluhuollon vuosikello.
Ryhmän hyvän ilmapiirin ja sosiaalisten suhteiden jatkuva vahvistaminen
Myönteinen vuorovaikutus on kouluhyvinvoinnin ja oppimisen perusta. Koulun välittävä ilmapiiri luo
perustuksen myönteiselle vuorovaikutukselle ja myönteinen vuorovaikutus vähentää ristiriitoja. On
tärkeää kiinnittää tietoisesti huomiota vahvuuksiin ja onnistumisiin. Lukuvuoden toimintaan
sisällytetään säännöllistä ryhmien ilmapiiriä ja ystävyyssuhteita vahvistavaa toimintaa. Kiusaamista
ennaltaehkäisevä toiminta voi olla sekä oppitunteihin että koulun muuhun toimintaan sisällytettävää
toimintaa. Henkilöstön tulee perehtyä tunne- ja vuorovaikutukseen, kiusaamiseen, syrjimiseen sekä
yhdenvertaisuuteen liittyviin ilmiöihin ja toimintamalliin.
4
Kuva 2. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vuodenkiertoon -malli.
Kiusaamiseen puuttumisen toimenpiteet
Kiusaamisesta on toistuvaa tahallisen ikävän toiminnan kohteeksi joutumista. Se voi olla henkistä,
fyysistä tai ryhmästä poissulkemista. Jokaisen oma kokemus kiusattuna olemisesta on keskeistä.
Kiusaaminen tulee tehdä näkyväksi. Tietoisuutta kiusaamisesta tulee pitää aktiivisesti esillä sekä
yhteisöllisellä että yksilöllisellä tasolla. Lapsille ja nuorille annetaan tietoa heidän keinoistaan saada
apua ja tukea kiusaamistilanteessa. Jokaisen lapsen, nuoren ja huoltajan tulee tietää, mitä erilaisia
tapoja on tuoda kiusaaminen esiin.
Kiusaamisesta ilmoittaminen ja kiusaamiseen puuttuminen
Jokaisen aikuisen tulee puuttua koulussa havaitsemaansa epäkunnioittavaan, asiattomaan ja pahaa
mieltä aiheuttavaan käytökseen. Kiusaamisen selvittämisen menettelytapojen tulee olla esillä siten,
että jokainen lapsi- ja nuori tietää ne. Kiusaamisesta voidaan ilmoittaa kirjallisesti tai digitaalisten
sovellusten avulla.
Rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta
häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan
oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Kiusaamistilanteiden selvittämiselle varataan
riittävästi aikaa. Vanhempien aktiivinen osallistuminen kiusaamistilanteiden selvittämiseen
varmistetaan kiusaamisen loppumiseksi.
5
Ohjeet oppilaalle kiusaamistilanteessa toimimiseksi
Ohje oppilaille kiusaamistilanteissa toimimiseksi:
1. Ole reilu kaveri kiusaamistilanteessa. Osoita tukeasi kiusatulle ottamalla yksin jäävä mukaan
ryhmään.
2. Jos joku kiusaa sinua, ilmoita siitä heti opettajalle, rehtorille tai jollekin muulle koulun
aikuiselle. Näin hän voi puuttua tilanteeseen.
3. Ilmoita koulun aikuiselle, jos jotakin toista kiusataan.
4. Kerro, mitä tilanteessa tapahtui ja ketä oli paikalla.
5. Kerro aikuiselle myös, jos olet kohdannut kiusaamista verkossa. Säilytä mahdolliset todisteet,
kuten some-, teksti- tai sähköpostiviestit.
6. Kerro asiasta myös vanhemmillesi.
Ohje vanhemmalle kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja kiusaamistilanteessa toimimiseksi
Vanhempia kannustetaan keskustelemaan lapsen kanssa kiusaamisesta, sen muodoista sekä
kaverisuhteista koulussa, vapaa-aikana ja digitaalisissa ympäristöissä. Huoltajien on tärkeää saada
tietoa lapsen kouluasioista ja hyvinvoinnista koulussa sekä lapsen ja nuoren oikeudesta psykologi- ja
kuraattoripalveluihin sekä kouluterveydenhuoltoon.
Vanhempia kehotetaan tutustumaan lapsen käyttämiin digitaalisiin ja sosiaalisen median
ympäristöihin. Suositeltavaa on, että lapsen kanssa harjoitellaan mediataitoja ja sekä netin ja
sovellusten kohtuullista käyttöä. Lapsen ja nuoren nettiaikaa on hyvä rajoittaa tarvittaessa. On
suotavaa opettaa lapselle ystävällistä ja asiallista käyttäytymistä netissä.
Ohje vanhemmille kiusaamistilanteissa toimimiseksi:
1. Kiinnitä huomio lapsesi tunnetiloissa ja käytöksessä tapahtuviin muutoksiin.
2. Ilmoita viipymättä koululle, jos havaitset tai saat tietoosi lapseesi tai muihin lapsiin
kohdistuvaa kiusaamista koulussa.
3. Voit ilmoittaa myös vapaa-ajalla tapahtuneesta kiusaamisesta, jos arvioit, että asialla on
vaikutusta lapsen koulunkäyntiin. Ota asia puheeksi myös muiden tapahtumaan osallisten
vanhempien kanssa.
4. Vaikka olet huolissasi lapsestasi, yritä ajatella miten asia ratkaistaisiin hyvin myös muiden
mukana olleiden lasten näkökulmasta.
5. Jos lastasi on kiusattu, ole hänen tukenaan. Rohkaise häntä kertomaan kokemuksistaan, kun
asiaa käsitellään koulussa.
6. Jos oma lapsesi on osallistunut kiusaamiseen, tue häntä asian käsittelyssä opettajien ja
muiden tilanteessa mukana olleiden lasten kanssa.
Kurinpito- tai puuttumiskeinoihin johtavissa kiusaamistilanteissa noudatetaan asianosaisten
kuulemisessa ja huoltajille tiedottamisessa lainsäädännön edellyttämiä menettelytapoja.
6
Toimintatapa kiusaamistilanteessa
Ohje opettajalle väkivaltatilanteessa
1. Mene rauhallisesti lähemmäksi, jos tilanne sallii. Kysy: ”Mitä tapahtuu?
2. Pyydä, että tekijä tai tekijät lopettavat.
3. Kysy: ”Onko kaikki hyvin?
4. Kysy uhrilta, onko vastaavaa tapahtunut aikaisemmin ja onko uhri kertonut asiasta aikuiselle.
5. Pyydä uhrilta lupa soittaa hänen huoltajilleen tai pyydä, että hän itse soittaa heille ja kertoo
mitä on tapahtunut.
6. Älä jätä uhria yksin. Jos on mahdollista, saata hänet kotiin. Muussa tapauksessa katso, että
hän pääsee turvallisesti lähtemään paikalta.
Soita 112 jos tilanne vaatii. Jää odottamaan, että apu saapuu paikalle. Älä jätä uhria yksin.
Kasvatuskeskustelu
Ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen perusopetuksessa on
kasvatuskeskustelu. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu
tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus
osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se tilanne huomioon ottaen katsotaan
tarpeelliseksi.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan
kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä koulun keinot
käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää
kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelu voi
kestää enintään kaksi tuntia.
Kiusaamistilanteiden sovitteleminen
Kiusaamistilanteiden sovittelemiseksi jokaisessa Hämeenlinnan koulussa on käytössä
aikuissovittelumalli (RESTO). Sovitteluprosessin kulku:
1. Ajan varaaminen sovittelulle
2. Molempien osapuolien kuuleminen
3. Sopimuksen tekeminen.
4. Seurannasta sopiminen ja seurantatapaaminen.
Kiusaamisen osapuolia voidaan tukea heille sovittelussa nimettyjen tukiaikuisten avulla myönteisen
vuorovaikutuksen vahvistumiseksi.
7
Ohje kouluille kurinpitokeinojen käyttämisestä häirintä- ja kiusaamistilanteessa
Opetusta häiritsevään, koulun järjestystä rikkovaan tai vilpillisesti menetelleeseen oppilaaseen
voidaan kohdistaa perusopetuslaissa säädettyjä puuttumis- ja kurinpitokeinoja. Puuttumis- ja
kurinpitokeinojen käytön perusteena voi olla koulun järjestyssääntöjen vastainen toiminta tai
käyttäytyminen. Kurinpito- ja puuttumiskeinoista säädetään laissa eikä muiden keinojen
käyttäminen ole sallittua. Opetushallituksen julkaisut 3a, 2020.
Oppilaan poistaminen opetuksesta
Oppilaan opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin
ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan. Rehtori tai opettaja voi määrätä
opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta.
Oppilaan määräämisestä poistumaan on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja asia tulee kirjata.
Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa poistumaan määräämisen jälkeen. Rehtori tai opettaja
päättää, miten valvonta järjestetään. Rehtori voi evätä oppilaan osallistumisen opetukseen
perusopetuksessa enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Epääminen on mahdollista, jos
esimerkiksi on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa
työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen vuoksi.
Opetuksen epäämisestä on ilmoitettava alaikäisen oppilaan huoltajalle ja tarvittaessa
hyvinvointialueen sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle.
Opetuksen epääminen tulee kirjata eikä oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa epäämisen jälkeen.
Oppilaan valvonnasta voi huolehtia koulu tai asiasta voidaan ilmoittaa oppilaan huoltajalle, joka
ottaa vastuun lapsestaan. Opetushallituksen julkaisut 3a, 2020.
Jälki-istunto
Perusopetuksessa oppilaan opettaja voi määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi oppilaan,
joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti. Ennen
oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti,
kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.
Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee
olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin
sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa
istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jälki-istunto voi koostua myös eri toimien yhdistelmästä. Oppilas
voidaan määrätä osallistumaan sellaisiin tehtäviin, jotka tukevat hänen jälki-istuntonsa aiheuttaneen
toiminnan toistumisen tai jatkumisen estämiseksi tarkoitettuja kasvatuksellisia tavoitteita. Tällainen
toiminta voi olla esimerkiksi avustamista yhteisen toiminnan järjestämisessä. Jälki-istuntoa ei voida
suorittaa työrangaistuksena.
Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois
opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.
Opetushallituksen julkaisut 3a, 2020.
8
Kirjallinen varoitus
Oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee
vilpillisesti, voidaan antaa perusopetuksessa kurinpitorangaistuksena kirjallinen varoitus. Kirjallisen
varoituksen antamisesta päättää Hämeenlinnan kaupungissa koulun rehtori.
Ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai
laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kirjallisen varoituksen
antamista on alaikäisen oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisesta
varoituksesta tulee antaa päätös. Opetushallituksen julkaisut 3a, 2020.
Oppilaan määräaikainen erottaminen
Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen
varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa kurinpitorangaistuksena enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän monijäseninen toimielin. Perusopetuksessa
sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna käsiteltäessä oppivelvollisen oppilaan
koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta
vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. Opetushallituksen julkaisut 3a, 2020.
Ennen oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti,
kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Alaikäisen oppilaan huoltajalle on varattava
tilaisuus tulla kuulluksi. Määräaikaisesta erottamisesta tulee antaa päätös muutoksenhakuohjeineen.
Perusopetuksessa opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää oppilaan jäämisen jälkeen
vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan
perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaisesti opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.
Määräaikaista erottamista koskevaa päätöstä ei voida pääsääntöisesti panna täytäntöön ennen kuin se
on saanut lainvoiman eikä siihen voi enää hakea muutosta. Jos oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti
tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön
turvallisuus on vaarantunut ja on ilmeinen vaara, että käyttäytyminen toistuu, määräaikainen
erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Päätöksen
täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta päätetään
samalla kun määräaikaisesta erottamisesta. Perusopetuksessa opetuksen järjestäjän on huolehdittava
siitä, että oppilaalle, joka on poistettu oppitunnilta tai koulun tilaisuudesta, jolta opetus on evätty jäljellä
olevan työpäivän ajaksi, jolle on määrätty kirjallinen varoitus tai joka on erotettu määräaikaisesti,
järjestetään tarvittava opiskeluhuolto. Opetushallituksen julkaisut 3a, 2020.
9
Toiminta rikoksen tunnusmerkit täyttävässä tilanteessa
Ankkuritoiminta tukee pitkittyneissä ja haastavissa kiusaamis- ja väkivaltatapauksissa. Ankkuritoiminta
kohdistuu varhaisessa vaiheessa rikoksilla oireilevien nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten
ehkäisemiseen. Ankkuritiimiin kuuluu poliisi, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja.
10
Kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jos se loukkaa kiusatun yksityisyyttä, rauhaa, kunniaa
tai vapautta, tai kohdistuu kiusatun henkeen ja terveyteen. Esimerkkejä tällaisista rikoksista ovat
– Pahoinpitely. Fyysinen väkivalta tai terveyden vahingoittaminen.
– Viestintärauhan rikkominen. Toistuva häiritsevien viestien lähettäminen tai soittaminen /
somehäirintä ja – kiusaaminen
– Kunnianloukkaus. Valheellisten tietojen levittäminen, joka aiheuttaa vahinkoa tai halveksuntaa.
– Vainoaminen. Uhkaaminen, seuraaminen tai muu häiritsevä toiminta, joka aiheuttaa pelkoa ja
ahdistusta.
– Kotirauhan rikkominen. Kiusaaja häiritsee kiusattua kotona tai kotipihalla.
– Laiton uhkaus. Henkilö uhkaa aseella, sähköpostitse, puhelimella tai sosiaalisen median kautta
siten, että on perusteltu syy pelätä oman tai toisen henkilön turvallisuuden tai omaisuuden
vakavaa vaaraa.
Rikoksen tunnusmerkistön täyttävistä teoista tehdään rikosilmoitus. Huolikynnyksen ylittyessä on koululla
myös velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Ankkuritiimiä voi konsultoida näissä tilanteissa. Poliisi tekee
myös tiivistä yhteistyötä sovittelutoimiston kanssa

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Hämeenlinnan Yhteiskoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2023-26

Suunnitelman tavoitteena on tukea opetushenkilöstöä oppilaiden rakentavassa vastuuttamisessa ja osallistamisessa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Oppilaita ohjataan käyttäytymään ja kohtaamaan kouluyhteisönsä jäsenet kaikkia kunnioittavasti.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat koko kouluyhteisön yhteinen asia. Suunnitelman avulla halutaan luoda fyysisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja hyväksyvä oppimis- ja opetusympäristö, jossa lähtökohtana ovat syrjimättömyys, kohteliaisuus ja huomaavaisuus.

Suunnitelman suuntaviivoja ovat ihmisoikeusperusteisuus, intersektionaalisuus, normitietoisuus, esteettömyys, saavutettavuus ja osallisuus.

Sekä yhdenvertaisuus-, että tasa-arvolakien tarkoitus on turvata kaikkien oikeus olla oma itsensä ja poistaa syrjinnästä johtuvaa eriarvoisuutta.

Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoitetaan viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä seuraavasti (5§ ja 6 c §)

Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa

Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen sekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän (8§)

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Koulutuksen järjestäjän on yhdenvertaisuuslain mukaan arvioitava ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Aiheita käsitteleviä materiaaleja

Opetushallitus: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnittelu-oppilaitoksissa

Tasa-arvokysely koulussa:https://www.tasa-arvo.fi/documents/10181/34936/Kyselylomake_seksuaalinen_hairinta_ja_kiusaaminen.pdf/db5af171-90ad-4a80-afa4-7c1310172dc5

Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Tasa-arvokysely: https://www.tasa-arvo.fi/tasa-arvon-edistaminen-kouluissa-ja-oppilaitoksissa

Tasa-arvovaltuutetun toimiston vuosittainen kysely häirinnästä ja kiusaamisesta

Suunnitelman apuna käytetään nykytilan arviointia. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa tehdään vuosittain tasa-arvovaltuutetun toimiston laatima kysely häirinnästä ja kiusaamisesta.

Opettajille, oppilaille ja huoltajille tiedotusta tasa-arvokyselystä ja sen pohjalta pidettävistä tunneista.

Kyselyn perusteella laaditaan kullekin luokka-asteelle oppitunnit, joilla käsitellään heidän kyselyssä esiin ottamia aiheita. Oppilaiden kanssa käydään keskustelu siitä mitä ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja minkä he kokevat häirinnäksi? Luokanopettajat, nuorisotyöntekijä, terveystiedonopettaja, kuraattori opot tai rehtorit pitävät em. aiheita käsittelevät tunnit 5.-9. -luokkien oppilaille. Luokkien 1.-4. luokanopettajat käsittelevät näitä aiheita omissa luokissaan.

Opettajat tutustuvat tiimeissä, Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa –oppaaseen ja pohtivat esim. seuraavia kysymyksiä:

Miksi nuori voi kokea sukupuolista epätasa-arvoa opettajan suhtautumisessa häneen?

Millaiset tilanteet koulussa nuoret voivat kokea häirinnäksi?

Millä tavalla häirintää ennaltaehkäistään?

Kuinka toimitaan, kun häirintää havaitaan?

Millä tavalla oppilaat voivat kertoa havainnoistaan?

Vastuuhenkilöt ja seuranta: rehtorit, luokanvalvojat/luokanopettajat ja koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä.

Toimenpiteet Hämeenlinnan Yhteiskoulussa 2023-2026

– tasa-arvovaltuutetun vuosittainen kysely ja aiheita käsittelevät oppitunnit: arvokeskustelut, moninaisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja toisen kunnioittaminen

– THL:n kouluterveyskyselyn huomioiminen

– opettajatiimeissä keskustelu ja käsittely häirinnän ehkäisemisestä koulussamme sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioista

– opetuskäytännöt kannustavat oppilaita normitietoiseen ajatteluun sekä toimimaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

– Oppilasvalinnoissa noudatetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatetta

– Opetus- ja oppimisen tuki toteutetaan tasapuolisesti

– Arviointi on oikeudenmukaista

– Oppilaat ja henkilökunta osallistuvat aktiivisesti koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma käsitellään oppilaskunnan kanssa.

– Koulussa on suunnitelma oppilaiden häirinnän ja kiusaamisen suojaamiseksi, joka päivitetään ja käydään oppilaiden ja henkilöstön kanssa vuosittain läpi

– Koulussa opiskelevien ja työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti

– Oppilaille opetetaan monipuolisesti mielen hyvinvoinnin- sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja

– Koulun opetus- ja oppimisympäristö on luotu siten, että siinä toteutuu kaikille tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua opetukseen

– Koulun fyysinen ja sosiaalinen ympäristö on turvallinen ja syrjimätön sekä oppilaan ja että henkilökunnan itsemäärittelyä kunnioittava( wc:t, pukeutumistilat, ryhmäjaot, liikuntatunnit)

– Opettajat/luokanohjaajat laativat luokan turvallisuutta lisäävät yhteiset säännöt oppilaiden kanssa.

– Koulun viestinnässä huomioidaan saavutettavuus, selkokielisyys ja huoltajien kanssa käytetään tarvittaessa tulkkipalveluita.

Tasa-arvotyöryhmä

Tähän ryhmään voi kuulua yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän jäseniä sekä edustajia henkilökunnasta, oppilaskunnasta sekä huoltajien edustaja.

Tavoitteena on, että tasa-arvotyöryhmän jäsenet ovat eri-ikäisiä ja edustavat eri sukupuolia.

Hämeenlinnan Yhteiskoulun tasa-arvotyöryhmä:

rehtori, apulaisrehtori, nuorisotyöntekijä, erityisopettaja, oppilaskunnan edustaja, edustaja vanhempainyhdistyksestä.

Tiedottaminen

Tasa-arvosuunnitelmasta tiedotetaan henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille. Henkilöstöä tiedotetaan uudesta tasa-arvosuunnitelmasta syyslukukaudella. Huoltajille tasa-arvosuunnitelma esitellään Wilma-tiedotteessa.

Arviointi

Tasa-arvotoimenpiteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan vuosittain yhteisöllisessä oppilashuollossa. Oppilaille ja opettajille laaditaan kysely toimenpiteiden vaikutuksista tasa-arvoon.