Iittalan puulajipuisto Puuttala
Iittala Arboretum – Puuttala sijaitsee Iittalantien ja Puupihantien välisellä alueella. Puulajipuisto on kaikkien yhteinen alue, jossa voi käydä kävelemässä ja tutustumassa eri puulajeihin.
Puulajipuisto löytyy Google Mapsissa nimellä Puuttala. Tarkat koordinaatit: 61,0912640, 24,1260590
Puulajipuisto on liitetty osaksi Hämeenlinnan kaupungin laatimaa skeittipuiston maisemointisuunnitelmaa – osana uutta Iittalan ensimmäistä asukaspuistoa. Puulajipuiston perustaminen tukee skeittipuistohanketta lisäämällä maisemallista viihtyisyyttä alueella.
Puulajipuisto on tehty yhdessä
Arboretum on tehty Iittalaan yhteisöllisenä hankkeena yhteistyössä paikallisten yhdistysten, asukkaiden, koulun, yritysten ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Puita ovat lahjoittaneet lukuisat ihmiset ja yhteisöt. Kiitos kaikille lahjoittajille.
Puiston perustustyöt tehtiin keväällä 2024 ja viralliset avajaiset järjestetään la 24.5.2025 klo 10-14. Päivän yhteydessä puistoon istutetaan luokkapuut ja järjestetään muuta mukavaa koko perheelle. Ohjelma tarkentuu kevään aikana. Laittakaa päivä kalenteriin – tavataan Puuttalassa!
Puulajit
Iittalan yhtenäiskoulun oppilaat tekivät syksyllä 2023 puiden kuvaukset, jotka ovat luettavissa alla. Puulajinpuiston kyltistä löytyy myös QR-koodi, joka ohjaa tälle sivulle.
Puulajeja on 58, joista osa on tutumpia ja osa hyvinkin harvinaisia. Kaikkiaan puita on istutettu 74 kappaletta.
Oppilaiden tekemät esittelyt ja lahjoittajien kertomat tarinat puista on koottuna tähän:
- Tuntomerkit: Haavan runko on vihertävä ja sileä, sekä sitä peittävä kaarna on harmaa. Vanhojen puiden runko on kaarnainen sekä sammaloitunut. Latvus on kapeahko. Lehdet ovat pitkien lehtiruotien päässä.
- Puulajiryhmä: haapa on lehtipuu, joka on pajukasvien heimoon ja poppeleiden (Populus) sukuun kuuluva nopeakasvuinen puu.
- Kasvupaikka: haapa viihtyy valoisissa, kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, lehdoissa, rehevissä korvissa, kulo- ja hakkuualueilla, kallioilla sekä metsän- ja pellonlaiteilla.
- Yleisyys: Haapa on yksi maailman laajimmin levinneistä puista. Metsähaapaa tavataan suuressa osassa Eurooppaa, Vähä-, Keski-, Pohjois- ja Itä-Aasiassa. Haapaa tavataan kaikkialla Suomessa.
- Taloudellinen merkitys: haapa on ns. säästöpuu, jolla tarkoitetaan elävää puuta, jonka maanomistaja säästää pysyvästi antaen sen kasvaa, kuolla ja lahota metsään.
- Merkitys luonnossa: haapa tarjoaa elinympäristön lukuisille lajeille, kuten sammalille, jäkälille, sienille, hyönteisille ja muille selkärangattomille sekä linnuille ja nisäkkäille.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: haapa hyötynee ilmaston lämpenemisestä.
- Tuntomerkit: Halavan lehdet ovat pitkiä, soikean mallisia sekä kummaltakin puolelta paljaita ja vihreitä. Puun korkeus vaihtelee kahdesta metristä viiteentoista metriin.
- Puulajiryhmä: lehtipuut ja pajut
- Kasvupaikka: kosteat lehdot, rannat, märät niittyojat
- Yleisyys: halava on yleinen suurimmassa osassa maata, mutta Lapissa se on harvinainen
- Taloudellinen merkitys: halavaa käytetään energiapuuna ja punontatöiden raaka-aineena
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: halava hyötyy ilmastonmuutoksesta ja tätä myötä myös lisääntyy
- Tuntomerkit: harmaaleppä voi kasvaa 15-20 metriä korkeaksi, joskus se saattaa kasvaa myös pensasmaisena. Sen lehdet ovat soikeita. Lehti on päältä vihreä ja alta harmahtava.
- Puulajiryhmä: harmaaleppä on lehtipuu.
- Kasvupaikka: Harmaaleppä kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla, kuten rannoilla, metsän laidoissa ja vanhoilla laidunalueilla. Se pystyy kasvamaan myös kuivemmilla alueilla.
- Yleisyys: harmaaleppä on varsin tavallinen puu Suomessa, sitä tavataan melkein koko maassa.
- Taloudellinen merkitys: Harmaalepästä valmistetaan soittimia, erilaisia puusepän tuotteita sekä sisustuspaneeleja. Siitä tehdään myös huonekaluja saunan lauteita.
- Merkitys luonnossa: Lepät pudottavat lehtensä vihreinä. Niillä on varaa tehdä niin, koska niiden juurinystyröissä on typensitojabakteereita, jotka sitovat ilmakehän typpeä. Vihreänä putoavat lepän lehdet ovat oivallinen typpilannoite maaperälle.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: sateiden runsastuminen ja metsäpalojen yleistyminen saattavat heikentää metsien tilaa, vaikka lehtipuuna harmaaleppä sinänsä hyötynee ilmaston lämpenemisestä.
- Tuntomerkit: voi avoimella paikalla kasvaa 15 m korkeaksi ja noin 10m leveäksi, lehdessä 5-7 lehdykkää, valkoinen kukinto, kukkii kesäkuun alussa, hevoskastanjalla on myös hedelmä, jossa on piikkinen kuori.
- Alkuperä: kotoisin Balkanilta, ei kestä kovin hyvin kuumia kesiä.
- Puulajiryhmä: lehtipuu, saippuamarjakasvi.
- Kasvupaikka: aurinkoinen ja suojainen kasvupaikka, ravinteikas maaperä.
- Yleisyys: Suomessa lähinnä puutarha- ja puistokasvina.
- Taloudellinen merkitys: ei suurempaa taloudellista merkitystä, puuaineksesta voidaan tehdä keltaista ja ruskeaa väriainetta.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna hevoskastanjan voisi olettaa hyötyvän ilmaston lämpenemisestä.
Lisätietoja ja kuvia hevoskastanjasta.
Tarja Tuulia Metsälä lahjoitti Iittalan tulevaan puulajipuistoon hevoskastanjan. Tässä hänen terveisensä:
”Hevoskastanja, sitkeyden ja rakkauden puu. Kaksi sukua, joiden juuret ovat syvällä Kalvolan historiassa; Hakala ja Suominen. Isovanhempani Siiri ja Väinö Hakala, Väinö-vaari oli töissä Iittalan Meijerillä koneenhoitajana Ja toiset isovanhempani Elsa ja KJ Suominen, ukki tuli kauppiaaksi Skogsterin Iittalan rautakauppaan v.1926.
Siitä alkoi kolmen sukupolven kauppiasura Iittalassa. Suvut yhdistyivät, kun Hakalan Jaakko-poika alkoi ottaa ruotsintunteja Suomisen tyttäreltä. Hevoskastanjan taimi on tuotu lapsuudenkotiini tähän kylän keskelle 50 vuotta sitten Hakalan mummun pihasta Unostenmäestä, ja joka kevät se palkitsee meidät sadoin upein kynttiläkukkasin ja syksyisin kaunispintaisin kastanjoin. Puu kuvaa niin hienosti niitä juuria, jatkuvuutta ja rakkautta mitä suvullamme on tämän kylän osana. On hienoa näin saada pysyvä muisto siitä. Ja vielä pisteeksi I:n päälle, huomasin olevani hevoskastanja puuhoroskoopissa!”
- Tuntomerkit: hieskoivu on yleinen lehtipuu, jonka oksat kasvavat yläviistoon ja sen lehdet ovat pyöreän malliset.
- Puulajiryhmä: hieskoivu kuuluu lehtipuihin.
- Kasvupaikka: hieskoivu kasvaa hyvin kosteilla paikoilla (tuoreet ravinteiset metsät, suot, ojat ja teiden reunat).
- Yleisyys: hieskoivu on yleinen Suomessa, puulajeista noin 6 % on hieskoivuja.
- Taloudellinen merkitys: Hieskoivua käytetään vaneri-, rakennus- ja levyteollisuudessa. Se on myös yleinen raaka-aine huonekaluissa ja sorvaamoissa.
- Merkitys luonnossa: Tunturimittarit ja äkämäpunkit syövät sen lehtiä. Monet nisäkkäät syövät sen oksia. Niitä ovat hirvi, poro, metsäjänis, rusakko ja myyrät. Hieskoivuissa usein nähtävät tuulenpesät ovat Taphrina betulina -tuulenpesäsienen aiheuttamia ja vaarattomia.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: ilmastonmuutoksen takia sateet lisääntyvät ja tämä parantaa hieskoivujen kasvua.
Lisätietoja ja kuvia hieskoivusta.
Puulajiarvonnassa onnetar antoi meille hieskoivun. Koivu sopii hyvin, koska meidän mökkirannassa on aina ollut koivuja. Kiitos isovanhempiemme, olemme saaneet olla Iittalan kesäasukkaita jo 1960 luvulta lähtien. Iittalalla, lähiympäristöllä ja kylän ystävillä on paikka sydämissämme, näin ollen haluamme osallistua ja tukea puulajipuistoa. Puulajipuisto on hieno idea!
Lahjoittajat: Suvirannan kesäasukkaat
Tunnetaan myös nimellä hopeasalava.
- Tuntomerkit: nopeakasvuinen ja leveälatvuksinen puu, lehdet ovat kapeat, 6-10 cm pitkät sekä molemmin puolin siniharmaan silkinkiiltävät karvan peitossa.
- Puulajiryhmä: pajukasvit
- Kasvupaikka: puu viihtyy kosteassa tai märässä maassa vesistöjen läheisyydessä.
- Yleisyys: suurimmaksi osaksi niitä on Etelä-Suomessa.
- Taloudellinen merkitys: ei erityistä merkitystä.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: hopeapajun kasvu vähenee ja levinneisyys supistuu ilmaston lämmetessä.
- Tuntomerkit: Kasvaa jopa 25 metriä pitkäksi puuksi. Jalavan lehvästö kohoaa ylöspäin leveäksi ja tuuheaksi. Sen runko on yleensä lyhyt ja jalava kestää hyvin myrskyjä. Sen lehdet ovat päältä sileät ja alta karvaiset.
- Puulajiryhmä: lehtipuu.
- Kasvupaikka: Viihtyy parhaiten ravinteikkailla ja kosteilla lehtomailla. Sen kasvupaikkoja ovat rehevät puronvarret ja lämpimät lehtirinteet.
- Yleisyys: jalava elää Keski-Euroopassa Suomessa se on melko harvinainen, jalavaa on kahta lajia.
- Taloudellinen merkitys: jalavaa käytetään parketteihin, portaisiin ja huonekaluihin.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: Lehtipuuna jalava hyötyy ilmaston lämpenemisestä.
- Tuntomerkit: Japaninpihdan neulasmaiset lehdet ovat 10-25 mm pitkiä ja 2 mm leveitä. Ne siirottavat sivuille ja ylös. Alapinnaltaan neulaset ovat hohtavanvalkoisia. Käpy on
tavallisesti tylppäkärkinen. - Puulajiryhmä: havupuu.
- Kasvupaikka: sietää voimakastakin varjostusta ja viihtyy hyvin samoilla kasvupaikoilla kuin kotimainen kuusi.
- Taloudellinen merkitys: kauniin kartiomaisen kasvutapansa ja tuuheiden neulastensa johdosta japaninpihta on yksi koristeellisimpia havupuitamme, sitä käytetään joskus myös joulukuusena.
- Tuntomerkit: Kataja on 0,5-6 metriä korkea pensasmainen puu. Neulaset ovat sinivihreät, teräväkärkiset ja niitä on yleensä 3 samassa kiehkurassa. Kukat ovat pienet ja vaatimattomat, kellertävät ja kaksikotiset.
- Puulajiryhmä: kataja kuuluu havupuihin.
- Kasvupaikka: kataja kasvaa yleensä valoisilla ja avoimilla rinteillä, joissa se kasvaa usein pylväsmäisenä.
- Yleisyys: Suomessa kataja on erittäin yleinen puulaji.
- Puulajin taloudellinen merkitys: Katajasta valmistetaan astioita ja koriste-esineitä. Katajan havuja ja puuta käytetään kalansavustuksessa antamassa aromia, ja katajan marjoja käytetään mausteena juomissa ja riistaruoissa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna kataja kärsii ilmastonmuutoksesta.
Lisätietoja ja kuvia katajasta.
Ansa-Katariina on yksi ensimmäisistä puulajipuiston perustajiin liittyneistä puiden ystävistä. Tässä hänen kotipihansa muistoihin liittyvä tarinansa:
”Äidinäiti oli ainut isovanhemmistani, kuka on samaan aikaan kanssani elossa ollut. Ensimmäisenä taloon sisälle mentäessä tuli vastaan iso ja upea kataja. Niitä oli pihassa kyllä useita muitakin. Isoäitini kuoli, kun olin 6-vuotias, jonka jälkeen muutimme hänen taloonsa. Siellä asuessani, eli noin 13 vuotta, kävelin kyseisen upean katajan ohi monesti päivässä sitä ihaillen.
Kataja on paikallaan vielä tänä päivänäkin. Voi vain kuvitella, mitä kaikkea se onkaan nähnyt elämänsä aikana. Verivaahtera puolestaan valikoitui nimensä takia. Sukunimeni kun on suomeksi vaahterapuu. Vaahteraa alun perin yritin saada, mutta se oli napattu jo, joten minulle ystävällisesti ehdotettiin verivaahteraa. Se sopikin vallan mainiosti myös upean värityksensä puolesta.
Upeaa saada olla mukana tällaisessa hankkeessa omalla kylällä, mikä lisää puulajien tuntemusta ja tekee keskustasta kauniimman.”
- Tuntomerkit: katsura on 400-600 cm pitkiä, pienehkö koristepuu, pystyoksainen ja kartiomainen, lehdet 3-7 cm pitkiä, vastakkaiset ja pyöreähköt, lehtien väri on kesäisin vihreä ja syksyisin oranssi/punainen, punertavat kukat, lehdistä lähtee tippuessaan vaniljamainen tuoksu.
- Puulajiryhmä: lehtipuu/koristepuu.
- Kasvupaikka: tuore, runsastavinteinen ja läpäisevä maaperä, aurinkoisilla, suojaisilla ja puolivarjoisilla paikoilla.
- Yleisyys: Suomessa katsuroita näkee eniten Etelä-Suomessa, lähinnä koristepuuna.
- Taloudellinen merkitys: valmistetaan paperia ja yksityiskohtaisia esineitä, puu pitää kasvattaa yleensä itse.
- Merkitys luonnossa: toimii koristepuuna, peurat ja kauriit saattavat napostella lehtiä.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna katsura todennäköisesti hyötyy ilmastonmuutoksesta.
Lisätietoja ja kuvia katsurasta.
Minna Takala liittyi puulajipuiston perustajiin. Tässä Minna kertoo ajatuksiansa yhteisestä hankkeestamme.
”Puulajipuisto on kerrassaan ihastuttava yhteisöllinen aloite! Puut ja arboretumit kiinnostavat kovasti ja parhaillaan on käynnissä myös Kanta-Hämeen arboretumien kehittämishanke, jonka ohjausryhmässä olen mukana.
Sukuni on Iittalasta kotoisin – isoisovanhemmat ja isovanhemmat on haudattu Kalvolan hautausmaalle. Itsekin asuin ja kävin lapsena koulua Iittalassa. Nykyään käymme siellä usein. Hämeenlinnan rautatieasemalla kasvaa vanha katsurapuu. Siinä on sydämenmuotoiset lehdet ja kaunis keltainen syysväri.
Olisi hienoa saada sellainen Iittalaan, se muistuttaisi kotiseuturakkaudesta.”
- Tuntomerkit: kirsikan kukat ovat kauniin vaaleanpunaisia, marjat ovat maultaan aromaattisen makeita ja väriltään keltaisia, punakeltaisia tai hyvin tummanpunaisia.
- Puulajiryhmä: ruusukasvien heimoon kuuluva lehtipuu.
- Kasvupaikka: viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa maassa, Suomessa puita on istutettu lähinnä puistoihin ja puutarhoihin.
- Taloudellinen merkitys: kirsikan marjoista voidaan tehdä mehua ja marjoja käyttää sellaisenaan.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna kirsikan voisi olettaa hyötyvän ilmastonmuutoksesta.
Lisätietoja ja kuvia kirsikasta.
Halusin olla projektissa mukana, koska lahjoittamani koristekirsikkapuu tuo iloa ja kauneutta Iittalaan.
Lahjoittaja Reea Gussander
JA
101-vuotias Aura Aumo liittyi mukaan Iittalan puulajipuiston perustajiin lahjoittamalla puun sekä arboretumiin että kirsikkapuistoon. Aura on asunut Iittalassa vuodesta 48, jolloin hän muutti tänne yhdessä Kalvolassa metsänhoidon neuvojana toimineen aviomiehensä kanssa. Puut ovat olleet Auralle aina lähellä sydäntä ja pitkäaikaisena haaveena on ollut puisto Puupihan alueelle. Aikoinaan kävellessään alueella hän mietti, että tähän pitäisi kyllä talojen rakentamisen sijaan perustaa puisto, paikka kyläläisille ulkoilla ja virkistäytyä. Auran haave on puulajipuiston myötä vihdoin toteutumassa.
Lahjoittaja Aura Aumo
- Tuntomerkit: väritykseltään kelmeänvihreät parilliset neulaset, puu voi olla 30-40 metriä korkea, kontortamännyn neulaset ovat pidempiä ja vihreämpiä kuin normaalilla metsämännyllä.
- Puulajiryhmä: havupuu.
- Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoisa alue, keskiravinteinen kasvupaikka.
- Yleisyys: Suomessa puu menestyy aina Pohjois-Lapissa asti. Niitä on istutettu noin 10 000 hehtaarin alueelle lähinnä 1970-luvulla.
- Taloudellinen merkitys: käytetään tavallisen männyn tapaan.
- Merkitys luonnossa: käpy on eläinten ravintoa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna kontortamänty kärsii ilmaston muutoksesta.
Lisätietoja ja kuvia kontortamännystä.
- Tuntomerkit: vaaleanpunaiset kukat peittävät puun lähes kokonaan, koristekirsikalla on myös kaunis oranssinkeltainen syysväri.
- Puulajiryhmä: lehtipuu.
- Koristekirsikkaa istutetaan lähinnä puisto- ja puutarhapuuksi.
- Tuntomerkit: Koreanpihta kasvaa 15-20 metriä korkeaksi ja 5-7 metriä leveäksi. Nuorena puun runko on sileä ja vanhana syväuurteinen. Koreanpihdan neulasmaiset tukevat lehdet ovat 10-20 mm pitkiä ja 2-2.5 mm leveitä. Neulaset ovat sivuille ja ylös siirottavia, tavallisesti hieman kielimäisiä.
- Puulajiryhmä: havupuu
- Kasvupaikka: koreanpihta viihtyy parhaiten puolivarjoisella kasvupaikalla, tuoreessa, ravinteikkaassa ja hyvin vettä läpäisevässä maassa
- Yleisyys: Suomessa koreanpihta on koristepuu
- Taloudellinen merkitys: ei merkittävää taloudellista hyötyä
- Merkitys luonnossa: Koreanpihdalla on suuri rooli luonnossa. Se on kestävä ja koristeellinen havupuu, joka tarjoaa suojaa ja elinympäristön monille eläimille. Lisäksi sen neulaset auttavat estämään maaperän eroosiota.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: koreanpihta kärsii ilmaston lämpenemisestä.
Lisätietoja ja kuvia koreanpihdasta.
Kun kuulin puulajipuistosta, sen sijainnista, ideasta ja yhteydestä Sauvolan kouluun, ajattelin isovanhempiani Väinö ja Saara (os.Leipälä) Salmia sekä äitini lapsuuden perhettä. Väinö toimi Sauvolan koulun opettajana vuosikymmenet ja hoiti työnsä ohella ja vielä eläkkeelläkin useita luottamustoimia kalvolalaisten hyväksi. Tietääkseni hänet tunnettiin ankarana mutta oikeudenmukaisena ja kannustavana opettajana, joka mm. kävi puhumassa vanhemmille oppikouluun menon puolesta, kun siihen näki mahdollisuuksia. Kuusilapsinen perhe asui Sauvolan koululla, kuvan rakennuksen toisessa päässä, toisessa olivat luokat, ylä- ja alakoulu. Koulu sijaitsi suunnilleen nykyisen päiväkodin paikalla. Äitini ja sisarustensa monet tarinat sijoittuvat tuohon koulun mäkeen ja naapurustoon. Ne kertoivat iittalalaisten lasten ja nuorten elämästä 1920-40 -luvuilla. Kaikki tunsivat kaikki, urheiltiin, pelattiin pesäpalloa, uitiin kunnan rannassa ym. Elämä oli yhteisöllistä, kuten nykyään sanotaan. 40-luvun lopulla Väinön jäätyä eläkkeelle Salmit muuttivat Keikkalan kylään, Lepolaan lehmusten katveeseen. Mäellä kasvoi silloin, ja kasvaa edelleen korkea pihtakuusi. Jämäkkyydessään se tuo mieleeni vaarini, perheensä ja elämäntyönsä, joiden muistolle haluan pihtakuusen lahjoittaa. Kasvakoon pihta korkeaksi ja vahvaksi muiden puiden joukossa ja tuokoon iloa ja turvallisuutta kylään.
Lahjoittaja Anna-Kaisa Halme
- Tuntomerkit: Usein monirunkoinen ja pyöreälatvainen puu. Kotipihlaja kasvaa 4-12 metriseksi. Se kasvaa nopeasti ja elää noin 20-vuotiaaksi. Kotipihlaja puhkeaa suuriin, tuoksuviin kukkiin kesäkuun alkupuolella. Sillä on punaiset marjat, jotka kypsyvät syksyllä. Sen erottaa muista pihlajista kapealehdykkäisistä, päättöparisista lehdistä. Syksyllä pihlajan lehdet saavat ruskaväreikseen säästä riippuen keltapunaista, kirkasta punaista, tummaa punaista ja jopa lähes mustaa.
- Puulajiryhmä: kotipihlaja kuuluu lehtipuihin ja ruusukasvien heimoon
- Kasvupaikka: Kotipihlaja on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Sitä tavataan sekä karuilla että rehevillä mailla. Kotipihlajaa istutettaessa kannattaa valita mahdollisimman valoisa ja avoin kasvupaikka.
- Yleisyys: kotipihlaja on yleinen puulaji Suomessa
- Taloudellinen merkitys: pihlajalla ei ole nykyään suurtakaan taloudellista merkitystä.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: ilmastonmuutos ei suuremmin vaikuttane kotipihlajan levinneisyyteen.
- Tuntomerkit: Kuusi on ympärivuoden vihreä kartionmuotoinen havupuu, joka on 20-30 m korkea. Kuusen neulaset ovat teräväkärkisiä, särmikkäitä ja yksittäisiä.
- Puulajiryhmä: Kuusi kuulu havupuihin männyn ja katajan kanssa.
- Kasvupaikka: Kuusen kasvupaikka on runsasravinteinen ja tuore kangasmetsä tai lehto.
- Yleisyys: Kuusi on hyvin yleinen puulaji Suomessa.
- Taloudellinen merkitys: Kuusta käytetään huonekaluissa, ovissa, vanerissa, soittimissa ja paperissa. Kuusi on rakennuspuu.
- Merkitys luonnossa: Kävyt ovat ravintoa oraville.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus levinneisyyteen: Ilmastonmuutoksesta johtuen kuuset leviävät enemmän pohjoiseen, jolloin niiden kasvuolosuhteet muuttuvat.
MHY Kanta-Häme lahjoitti Iittalan puulajipuistoon kuusen. Lauri Halonen, asiakkuus-ja myyntipäällikkö, kertoo, miksi puulajipuisto on tärkeää perustaa.
”Vanha Kalvolan kunta on metsäinen kunta, ja metsätalouden tärkeydestä kertoo jo Kalvolan kunnan vaakunassa olevat kirveet. MHY:llä on täten pitkät perinteet Kalvolassa, ja tulevaisuudessakin Kalvola on MHY Kanta-Hämeen ydinaluetta. MHY Kanta-Häme tarjoaa metsänomistajille kokonaisvaltaisia metsätalouden ja metsäluonnon hoidon palveluja. Ja MHY Kanta-Häme on aina metsänomistajan puolella auttamassa mm. puukauppaan liittyvissä asioissa. MHY Kanta-Häme näkee tärkeänä, että niin peruskoululaiset kuin muutkin ihmiset pääsevät näkemään metsätalouden tuomat hyödyt yhteiskunnalle. Sekä MHY Kanta-Häme haluaa lisätä metsätietoutta peruskoululaisten keskuudessa. Sen takia MHY Kanta-Häme haluaa nimikkokuusen Iittalaan perustettavaan puulajipuistoon. Täten puulajipuistossa vierailevat ihmiset muistaisivat aina Metsänhoitoyhdistyksen metsänomistajien omana yhdistyksenä.”
JA
Suomalaiset ovat turvanneet maansa itsenäisen aseman kansakuntien joukossa. Itsenäinen Suomi ei ole ollut itsestäänselvyys. Talvisodassa kaatui 26 600 suomalaista, jatkosodassa 66 200 Lapin sodassa kaatui 774 suomalaista sotilasta, kokonaistappioina 95 500 kaatunutta. Kalvolassa v.1939-1945 kaatuneita 130. Talvisodassa kaatui 45 ja jatkosodassa 85 kalvolalaista, asukkaita tuolloin Kalvolassa oli 3 916. Kuusi on usealla tavalla ollut suojaava puulaatunsa ja lehviensä mallin ansiosta. Sotaveteraanisukupolvelle, tammenlehväsukupolvelle, kuten nykyisin puhumme, on ollut tärkeätä kotikuusen välittämät sanattomat muistikuvat. Sodassa kuusipuuta yleisesti käytettiin korsujen rakennuspuuna, juoksuhautojen seininä, katoksina ja erilaisissa verhouksissa estämässä näkyvyyttä, antaen maalle tukevuutta, lämpöä, tuulta ja kylmää vastaan. Juhlien köynnöksinä ja koristeluina, hautaukseen liittyen saattonäreinä, koristelehvinä haudan reunustoilla, seppeleissä ja oksina reunustamassa matkaa ja yleisesti tunnelman luojana. ”Ei muuta kunniaa kuin kuulla kummultansa sun kuusiesi kuiskintaa, kun sä kätkenyt olet hänet viime lepohon” (OI kallis Suomen maa.. san.ja säv. Heikki Klemetti)
Lahjoittajat:
Hämeenlinnan Seudun Sotaveteraanit ry
Kalvolan Sotaveteraanikerho pj.
Tammenlehvän Hämeenlinnanseudun Perinneyhdistys ry
- Tuntomerkit: Kuusama on pensasmainen ja pituudeltaan 1-2 metriä
pitkä. Kuusama kukkii touko-kesäkuussa. Kukkien haju on viehättävä.
Kuusaman lehdet ovat noin 5 cm pitkiä. Kuusaman marjat ovat
punaisia ja kiiltäviä sekä myrkyllisiä. - Puulajiryhmä: kuusama on jalo lehtipuu.
- Kasvupaikka: kuusamalle käy vaatimattomatkin kasvupaikat, tuore ravinteikas maa, valon määräkin saa vaihdella.
- Yleisyys: yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisempana harvinainen, kuusamia ei ole Lapissa.
- Puulajin taloudellinen merkitys: kuusaman kukkia voi käyttää teehen, päänsärkyyn, virtasongelmiin, ihonhoitoon sekä diabetekseen.
- Puulajin merkitys luonnossa: pölyttäjät pölyttävät kukkia ja saavat siitä mettä, pienet nisäkkäät myös saattavat syödä kuusamaa
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: kuusama on ilmaston lämpenemisen
takia levinnyt myös pohjoisempaan Suomeen eli se hyötyy
ilmastonmuutoksesta.
- Tuntomerkit: kynäjalava on yleensä 10-20 metrin korkuinen, sen runko on harmaanruskea, pääosin yläviisto ja mutkainen. Avoimella paikalla se kasvattaa leveän puolipallomaisen latvuksen.
- Puulajiryhmä: kynäjalava on lehtipuu.
- Kasvupaikka: rehevät ranta-alueet, kosteat lehdot.
- Taloudellinen merkitys: ei suurempaa taloudellista merkitystä
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna kynäjalava hyötyy ilmaston lämpenemisestä.
- Yleisyys: kynäjalava on uhanalainen mutta rauhoitettu Manner-Suomessa. Sitä on noin 11 000 eli noin 85 % Suomen jalavista.
Lisätietoja ja kuvia kynäjalavasta.
Saimme puupihan puulajipuistoa rikastuttamaan kynäjalavan Tuijan lahjoituksena. ”Mielestäni hieno projekti ja oppimispaikka koululaisille! Itse olen syntynyt Iittalassa, nykyisin mökkiläisenä lapsuuskodissani. Tuon mielelläni vieraita ja lasteni perheitä kylille ja puulajipuisto tulee olemaan mainio käyntikohde varsinkin siksi, että siellä kasvaa oma puu.
Valitsin kynäjalavan, koska se on rauhoitettu eli Suomessa melko harvinainen puulaji, jonka vakain kasvualue on Vanajaveden rannoilla, lähinnä Valkeakoskella ja sen lähikunnissa. Hienoa oppia tunnistamaan tuollainen puulaji ihan livenä puistossamme.”
- Tuntomerkit: Lehtikuusi voi kasvaa Suomessa jopa 40 metrin korkuiseksi. Latvus on kapea ja kartiomainen. Nuorilla puilla kuori on sileä.
- Puulajiryhmät: lehtikuusi kuuluu havupuihin.
- Kasvupaikka: lehtikuusi kasvaa hyvin tuoreilla ja runsasravinteisilla metsämailla.
- Yleisyys: Suomessa lehtikuusi ei kasva luonnollisesti, mutta se menestyy hyvin istutettuna.
- Taloudellinen merkitys: lehtikuusesta tehdään lattialautoja sekä
myös seinälautoja. - Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna lehtikuusi kärsinee ilmastonmuutoksesta.
- Tuntomerkit: Lehmuksen runko on tumma, nuorilla puilla jopa musta. Lehdet ovat herttamaisia, suuria ja sahalaitaisia. Silmut ovat tummia ja pulleita. Puu voi kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi.
- Puulajiryhmä: metsälehmus on jalo lehtipuu.
- Kasvupaikka: Metsälehmusta kasvaa eniten sisämaassa ja hieman etelärannikolla. Se on pohjoisin jalo lehtipuu. Metsälehmus viihtyy lehdoissa, jokirannoissa, jyrkänteiden juurilla, harjuilla ja kankailla.
- Yleisyys: metsälehmus ei ole Suomessa yhtä yleinen kuin muualla Euroopassa, mutta se on Suomen yleisin jalo lehtipuu.
- Taloudellinen merkitys: Metsälehmusta käytetään esim. veistoksiin ja taulujen kehyksiin. Metsälehmuksista saa niiniä, joka on kuitu, jota voidaan käyttää esim. köysien ja verkkojen valmistuksessa. Metsälehmusta käytetään myös paperi-, sorvi- ja soitinteollisuudessa.
- Merkitys luonnossa: hyönteiset, erityisesti mehiläiset, pitävät metsälehmuksen makeista kukista.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: Metsälehmus, joka on pohjoisimpana kasvava jalo lehtipuu, saattaa pystyä kasvamaan vielä pohjoisempana. Metsälehmus kestää myös saastuneempaa ilmaa, joten ilmastonmuutoksen ei pitäisi vaikuttaa siihen ihan heti.
Lisätietoa ja kuvia metsälehmuksesta.
94-vuotias Pirkko Huovilainen liittyi mukaan puulajipuiston perustajiin. Metsälehmuksella, eli niinipuulla, on Pirkolle aivan erityinen merkitys:
”Istuin ystävieni kanssa kuistillamme ja nautimme vehreydestä ympärillämme. Vaahterat, tammi, pirkkalaiskoivu, lehmus ja vanhat omenapuut ovat täydessä lehtiverhossaan. Kerroin lehmuksesta, joka jo kerran kaadettiin, kun se varjosti liikaa uutta omenapuuta. Tyvivesasta alkoi uusi taimi ja nyt se on taas yhtä suuri kuin 50v sitten. Kysyin tietävätkö lehmuksen toista nimeä, kukaan ei tiennyt! Ihmettelin ja vastasin: sehän on niinipuu!! Ehkä vanhemmat paikkakuntalaiset sen tietäisivätkin, tai ainakin ikätoverini, yli 90vuotiaat, sillä onhan niinipuu ollut tärkeä kuitupuu aikoinaan. Kun sen oksia ja rungon pätkiä liotetaan keväällä vedessä 6-7 viikkoa, siitä voi vedellä pitkiä, sitkeitä nilakuituja eri käyttötarkoituksiin. Itse näin lapsena eräässä kodissa kauniit pitkät vaaleat, kangaspuissa kudotut kesämatot kammarin lattialla. Siitä on tehty myös köysiä, siteitä, säkkejä ym. Lehmuksen polttoarvo ei ole korkea, mutta on sitä käytetty tulitikku- ja paperiteollisuudessakin. Vielä yksi tärkeä asia; lehmuksen tuoksuvat kukat ovat mehiläisten parhaita mesilähteitä! Iittalassa on paljon lehmuksia puistopuina, esim. Iittalantien varrella, mutta se on eri lajinsa. Hautausmaan vanhalla puolella on upeita tosi vanhoja lehmuksia. Metsälehmuksia on Kalvolassa ollut tietääkseni vähän joka puolella, onhan täällä sukunimenäkin Niinistö, Niinimäki ja muualla Niinisalo, Niinivaara jne. Metsälehmus on siis melko yleinen koko Suomessa pohjoista lukuun ottamatta.”
- Tuntomerkit: Oraoksainen puu, korkeus 3-8 m. Kukat ovat isoja, valkoisia tai vaaleanpunaisia, pyöreäkärkisiä ja 3-5 cm pitkiä.
- Puulajiryhmä: lehtipuu
- Kasvupaikka: kuivat tai kuivahkot, kivikkoiset rinnelehdot, lehtokalliot, rantalehdot, pensaikot ja lehtoniityt.
- Yleisyys: lajia tavataan luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja erittäin harvinaisena Uudenmaan rannikkoalueella.
- Taloudellinen merkitys: Puunaines on hyvin lujaa ja sitä on käytetty tarvekalujen valmistukseen. Saaristossa ainakin soutuveneiden hankaimet on tehty omenapuista. Kaarnankeltaista väriä on käytetty värjäykseen.
- Merkitys luonnossa: linnut ja monet nisäkkäät syövät metsäomenapuun hedelmää.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna metsäomenapuu hyötyy ilmaston lämpenemisestä.
- Tuntomerkit: Mänty on 15-30 m korkea ainavihanta puu. Mänty on leveälatvuksinen puu, jonka neulaset ovat jäykät ja 2-5 cm pitkät.
- Puulajiryhmä: mänty kuuluu havupuihin.
- Kasvupaikka: Mänty viihtyy tuoreissa ja kuivissa kangasmetsissä. Se on valokasvi, muttei tarvitse paljoa ravinteita.
- Yleisyys: Suomen yleisin puulaji.
- Taloudellinen merkitys: Männyn kerkät ja neulaset toimivat hyvin tuoresalaatissa ja leivän päälle. Sitä käytetään myös paperiteollisuudessa, rakentamisessa sekä huonekaluissa.
- Merkitys luonnossa: hirvi syö nuoria männyntaimia ja sen neulasia syövät monet tuholaistoukat.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: mänty kasvaa nopeammin, mutta levinneisyysraja siirtyy pohjoisemmaksi.
Lisätietoja ja kuvia männystä.
Männyn on lahjoittanut Juha Heinilä. Tässä terveiset Juhalta:
”On tärkeää vaalia suomalaista puulajistoa, koska ilmastonmuutos aiheuttaa niihinkin muutoksia. Mänty on tärkeä puu minulle, koska niitä kasvaa kesähuvilamme ympärillä, jonka on rakentanut isoäitini isä. Hänen isänsä muutti 1871 Iittalaan, jossa minä olen viettänyt kaikki kesäni vuodesta 1952.” lähtien.
- Tuntomerkit: mustakuusi kasvaa yleensä 9-15 metriä korkeaksi. Rinnan korkeus läpimitaltaan mustakuusi kasvaa 15-25 senttimetriä paksuksi.
- Puulajiryhmä: mustakuusi on havupuu, joka kuuluu kuusten sukuun
- Kasvupaikka: Mustakuusi viihtyy tuoreessa tai hiekkaisessa, turvepitoisessakin maassa. Mustakuusi on hidaskasvuinen ja pitkä-ikäinen.
- Yleisyys: Mustakuusi on kotoisin laajalta alueelta Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Mustakuusi on Suomessa hitaasti kasvava ja lyhytikäinen.
- Taloudellinen merkitys: mustakuusta voidaan käyttää metsäkuusen tavoin.
- Vaikutus: havupuuna mustakuusi todennäköisesti kärsii ilmaston lämpenemisestä.
Lisätietoa ja kuvia mustakuusesta.
Puupihan puulajipuisto on pitkäikäinen lisä Iittalaan, ja tuo mielestämme kauniisti esille kylän yhteisöllisyyttä – ja ehkäpä vähän esteettisyyteen tukeutuvaa historiaakin.
Kasvava puu on aina symboloinut pysyvyyttä ja rauhallisuutta, ja oli selvää, että haluamme tukea puiston toteutumista omalla nimikkopuulla. On mukava ajatella, että nyt voi koirien kanssa kävellessä poiketa aina katsomassa puiston vuodenaikojen ja kasvun etenemistä.
Lahjoittaja Milla Hietaharju ja Jani Rosti
- Tuntomerkit: Paatsamalle on ominaista sivuoksien kasvaminen lähes vaakasuoraan. Kiiltävät lehdet sijaitsevat lehdissä vuorottain; ne ovat reunoiltaan ehyet ja lievästi poimuiset. Pienet kellanvihreät, tähtimäiset kukat muodostuvat lehtihankoihin, ja niitä näkee puissa kesäkuulta aina syyskuulle asti.
- Puulajiryhmä: paatsama kuuluu paatsamakasveihin ja lehtipuihin.
- Kasvupaikka: kasvaa ravinteikkailla ja kosteilla kasvupaikoilla, kuten korpimailla, soiden reunamilla ja purojen varsilla.
- Yleisyys: paatsama on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
- Taloudellinen merkitys: ei suurempaa taloudellista merkitystä.
- Merkitys luonnossa: ei suurempaa merkitystä, mutta tuottaa tietenkin happea.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna paatsama hyötynee ilmaston lämpenemisestä.
Lisätietoa ja kuvia paatsamasta.
- Tuntomerkit: Lehdet ovat parilehdykkäisiä, 6–8-parisia, lehdykät soikeita, teräväsahalaitaisia, päältä lähes kaljuja, alta karvaisia. Syysväritys on purppuranpunainen. Puu on usein monirunkoinen, 4–11 metriä korkea.
- Puulajiryhmä: pihlaja kuuluu lehtipuihin.
- Kasvupaikka: lehdot, lehtomaiset tuoreet ja kuivahkot kangasmetsät, metsänreunat, rehevät korvet, rannat, kalliorinteet ja niittymäet.
- Yleisyys: pihlaja on yleinen pihapuu.
- Taloudellinen merkitys: usein pihlajan ajatellaan olevan hukkapuu, mutta sitä voidaan käyttää rakennuksiin, joissa tarvitaan joustavaa ja hyvin kiillottuvaa puuta, aikoinaan siitä tehtiin myös tarve-esineitä kuten lehtiharavia.
- Merkitys luonnossa: pihlajanmarjat ovat monen linnun ravintoa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: lehtipuuna pihlaja hyötynee ilmastonmuutoksesta.
Lisätietoa ja kuvia pihlajasta.
Anne Laatikainen liittyi mukaan puulajipuiston perustajiin. Anne on toki tiiviisti mukana hankkeessa myös oman työnsä kautta.
Tässä Annen terveiset kylänväelle: ”Iittalan puulajipuisto on hieno esimerkki yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Iittalan yhtenäiskoulu on ollut työpaikkani jo yli kolmetoista vuotta. Rehtorina haluan olla tässä hankkeessa myös henkilökohtaisesti mukana. Puulajipuisto tulee tuomaan iloa kaikille Iittalassa asuville ja toimiville. Valitsin puistoon Pihlajan. Se on lempipuuni ja se on inspiroinut monia lauluntekijöitä. Pihlaja on myös muinaissuomalaisten pyhäpuu.”
- Tuntomerkit: pihtakuusi on kuusta muistuttava kookas puu, jonka runko on harmaa ja sileä, silmut pihkaiset ja tuoksuvat ja neulaset litteitä, sivulle harittavia ja niiden alla on kaksi vaaleaa ilmarakojuovaa, korkeus 10-23 m
- Puulajiryhmä: havupuu.
- Kasvupaikka: käytetään lähinnä koriste- ja viljelykasvina puutarhoissa ja puistoissa.
- Taloudellinen merkitys: vähäisestä levinneisyydestä johtuen pihtakuusella ei ole sen suurempaa taloudellista merkitystä.
- Merkitys luonnossa: käpyjen siemenet ovat monen eläimen, esim. oravan ravintoa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutus: havupuuna pihtakuusi todennäköisesti kärsii ilmastonmuutoksesta.
pilvikirsikka, pirkkalankoivu, puistolehmus, punakoivu, punasaarni, punatammi, punavaahtera, purppuratuomi, raita, rauduskoivu, ruotsinpihlaja, rusokirsikka, saarni, saarnivaahtera, salava, sembramänty, siperianpihta, sokerivaahtera, suomenpihlaja, surukuusi, tammi, tervaleppä, Terijoen salava, tuohituomi, tuomi, tuurenpihlaja, vaahtera, vaivaiskoivu, valkopoppeli, verivaahtera, visakoivu, vuorijalava.
Miten Puulajipuisto on edennyt?
- Iittalan Puulajipuiston avajaiset ja kevätistutustalkoot la 24.5.2025 klo 10-14. Päivän yhteydessä puiston täydennysistutus ja muuta mukavaa koko perheelle. Ohjelma tarkentuu kevään aikana. Laittakaa päivä kalenteriin – tavataan Puuttalassa!
- Istutustalkoita on järjestetty 9.-11.5.2024 sekä 28.10.2024.
- Hanke on saanut 14 000 euroa Leader-rahoitusta puiden ostamiseen.
- Kesän 2023 aikana Puulajipuisto-tiimi keräsi puulajilahjoituksia asukkailta ja yhdistyksiltä. Kaikki kotimaiset puulajit ovat edustettuina ja puistoon saatiin 46 puuta lahjoituksena.
Aiheeseen liittyvät
Iittalan puulajipuiston nimeksi tuli Puuttala
10.5.2024
Iittalaan on rakenteilla Iittala Arboretum – Iittalan Puulajipuisto Iittalantien ja Puupihantien väliselle alueelle. Puulajipuistosta tulee kaikkien yhteinen alue, jossa voi käydä kävelemässä ja ajan mittaan …
