Jätehuollon valvonta

Valvontaviranomainen

Jätehuollon valvontaviranomainen Hämeenlinnassa ja Hattulassa on Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta.

Jätehuollon valvontatehtäviä ovat mm.

  • Jätelain yleinen valvonta (valvotaan jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista)
  • Jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta
  • Roskaamistapausten käsittely
  • Järjestetty jätteenkuljetus
  • Jätehuoltoon liittyvien määräysten antaminen ympäristöluvissa
  • Neuvonta
    • Asiakkaita neuvotaan valvonnan yhteydessä.
    • Varsinainen jäteneuvonta kuuluu Kiertokapula Oy:lle.
    • Lisäksi osallistutaan erilaisiin jätehuollon projekteihin ja kampanjoihin sekä tehdään selvityksiä jätehuollosta.

Roskaamiskielto

Roskaamiskiellolla tarkoitetaan, että ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.

Kaupunkirakennelautakunnalle kuuluu

  • jätelain valvonta (esim. roskaaminen), jota käytännössä tekevät kaupungin ympäristötarkastajat.
  • rakennetun ympäristön hoitoon liittyvä valvonta (esim. pihojen siisteys ja ulkovarastointi), jota käytännössä tekevät kaupungin rakennustarkastajat.

Vuosittain tällaisissa kohteissa järjestetään niin sanottuja ympäristönhoidon katselmuksia.

Kaupunkirakennelautakunta voi määrätä roskaajan tai muun puhdistamiseen velvollisen puhdistamaan roskaantuneen alueen.

Roskaamiseksi katsotaan myös mm. tupakantumppien heittäminen katu-, tie- tai muille yleisille alueille taikka maastoon.

Koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei koiran uloste jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa (taajaan rakennettu alue, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä). Tästä on säännös järjestyslain koirakuri pykälässä.

Jätteiden polttaminen

Roskien ja muiden jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.

Taaja-asutusalueen ulkopuolella saa kuitenkin polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä. Roskienpoltosta ei saa aiheutua naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

Tapahtumien jätehuolto

Tapahtumista ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista.

Yli 5 000 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.

Jätehuollosta ja käymälöiden riittävyydestä on huolehdittava myös pienemmissä tapahtumissa. Lajitteluvelvollisuus koskee kaikkia tapahtumia:

  • biojäte on erilliskerättävä, jos tilaisuudessa kertyy vähintään 50 kg
  • kartonki- ja pahvipakkausjäte on erilliskerättävä, jos tilaisuudessa kertyy vähintään 20 kg
  • lasipakkausjäte on erilliskerättävä, jos tilaisuudessa kertyy vähintään 50 kg
  • metallipakkausjäte on erilliskerättävä, jos tilaisuudessa kertyy vähintään 50 kg
  • puujäte on erilliskerättävä, jos tilaisuudessa kertyy vähintään 50 kg

Tarkempia tietoja löydät Kolmenkierron jätehuoltomääräyksistä.

Ilmoitus betoni- ja tiilijätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa

Ilmoitus Hämeenlinnan kaupungille

Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset mahdollistavat pienimuotoisen ja kertaluonteisen puhtaan betoni- ja tiilijätteen käytön maarakentamisessa. Kohteet voivat olla esimerkiksi yksityisten kotitalouksien pihateitä ja parkkipaikkoja. Hyödyntämismahdollisuus harkitaan aina tapauskohtaisesti.

Epäpuhtaiden betonien ja tiilien käyttö maarakentamisessa on kielletty.

Mineraaliperäisten jätteiden (betoni ja tiili) käytöstä maarakentamisessa tulee jätehuoltomääräysten mukaan tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristöluvan tarpeen selvittämiseksi hyvissä ajoin ennen suunniteltua toimenpidettä. Ilmoituksessa tulee esittää

  • käytettävän mineraaliperäisen jätteen määrä
  • jätteen sijoituspaikka
  • jätteen alkuperä

Sähköinen lomake: Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan alueella ilmoitus tehdään Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalveluihin.

Ilmoitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen

Edellä mainitun ilmoituksen tekeminen ei koske toimintaa, josta tehdään ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) tietojärjestelmään merkitsemistä varten (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 eli ns. MARA-asetus).

MARA-asetus koskee suunnitelmallista jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä. Asetusta ei sovelleta pohjavesialueella.

Ilmoitus jätteen ammattimaisesta keräyksestä

Jätteen ammattimainen keräys

Ammattimaisella keräyksellä tarkoitetaan jätteen kokoamista esimerkiksi kunnan, tuottajayhteisöjen, jakelijoiden tai muiden jätehuollon palveluyritysten järjestämiin vastaanottopaikkoihin jätteen edelleen kuljettamiseksi käsittelyyn.

Ilmoitus jätehuoltorekisteriin

Jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta on tehtävä ilmoitus jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella keräystä harjoitetaan.

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan alueella ilmoitus tehdään Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalveluihin.

Ilmoitus jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta jätehuoltorekisteriin

Selvitys rakennusjätteestä

Purkamislupahakemukseen tai purkamisilmoitukseen on liitettävä selvitys.

Rakentamis- ja purkutoiminnassa syntyy merkittäviä määriä jätteitä. Etusijajärjestyksen mukaisesti mahdollisimman suuri osa käyttökelpoisista esineistä ja aineista (kuten ovet ja saniteettikalusteet) on pyrittävä käyttämään uudelleen.

Tavoitteena on, että vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettäisiin muuten kuin energiana tai polttoaineen valmistuksessa vuosittain (kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta).

Lomake: Selvitys rakennusjätteestä (pdf) 

Rakennustyömaalla tulee lajitella ja kerätä erikseen ainakin seuraavat jätelajit:

  • betoni, tiili, kivennäislaatat ja keramiikka mahdollisuuksien mukaan lajiteltuina jätelajeittain
  • asfaltti
  • bitumi ja kattohuopa
  • kipsi
  • kyllästämätön puu
  • metalli
  • lasi
  • muovi
  • paperi ja kartonki
  • mineraalivillaeriste
  • maa- ja kiviaines

Vaarallisiin jätteisiin kuuluva asbestijäte on kerättävä aina erikseen ja kuljetettava viivytyksettä käsittelyyn erillään muusta jätteestä. Säilyttämisessä ja kuljettamisessa on noudatettava valtioneuvoston päätöksen ohjeita.

Jos asuinkiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteestä, se katsotaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi jätteeksi ja käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.

Lisätietoa ympäristöhallinnon sivulta Rakennuksen purkaminen

Lisätiedot:

Viholainen Sirpa

Laine Terhi