Usein kysyttyä Hämeenlinnan keskustan kehittämisestä

Kysymyksiä ja vastauksia

• Muutetaanko keskustaan?
  
  Kyllä muutetaan. Keskustavision alueelle uusia asukkaita on tullut edeltävinä vuosina seuraavasti:
  
  • 2019 8203 as. (+483 as., +6,25%)
  • 2018 7720 as. (+273 as., +3,66%)
  • 2017 7447 as. (+105 as., +1,43%)
  • 2016 7342 as.
    
    Keskustan asukasluvun lisäys syntyy pääosin Hämeenlinnan ulkopuolelta muuttaneista.
    
    Lähde: Hämeenlinnan kaupunki Strategia- ja kehittämispalvelut
    
    
• Eikö keskustan pysäköintiratkaisua voi toteuttaa laajentamalla Kaivoparkkia?
  
  Kaivoparkin viereen kaavoitettuun laajennukseen mahtuu 240 ap, joka on vain kolmasosa P-torin paikoista. Koska laajennukselle asemakaavassa osoitettu maa-ala on hyvin pieni ja laitoksesta tulisi kolmikerroksinen, tulisi laajennuksesta todennäköisesti normaalimitoitukseen nähden huonosti toimiva.
  
  Nykyisen Kaivoparkin rakenteissa ei ole varauduttu laitoksen korottamiseen. Korotus vaatisi lisärakenteita ja uudet perustukset.
  
  Asemakaavan mukainen pysäköintitasojen määrä on toteutunut. Korottaminen edellyttäisi lisäksi asemakaavamuutosta.
  
  Etäisyys torilta Kaivoparkkiin (keskimäärin 600m) on liian pitkä matka, jotta laitos palvelisi torin ympäristön asiakkaita ja asukkaita hyvin. Hämeenlinnan kokoluokan kaupungissa kaikki asiakkaat tavoitetaan 50 metrin etäisyydellä. 100 metrin etäisyydellä tavoitetaan enää puolet asiakkaista. Parannettu kaupunkiympäristö kasvattaa hyväksyttävää asiointietäisyyttä niin, että kaikki asiakkaat tavoitetaan 100–125 m etäisyydellä ja 200 m etäisyydellä tavoitetaan vielä puolet asiakkaista. Kaikkien keskustakehitystoimenpiteiden ja parannusten jälkeenkin jäisi Kaivoparkki liian kauaksi, jotta se hyödyttäisi kaupungin keskustaa toriympäristössä.
  
  Kaivoparkin alueella on hyvin tarjolla muutakin aluetta palvelevaa pysäköintitilaa. Vastausta päivitetty 28.2.2020

• Eikö keskustan pysäköintiratkaisua voisi toteuttaa rakentamalla pysäköintiratkaisuja keskustan reuna-alueille?
  
  Reunoille sijoittuvat pysäköintilaitokset eivät palvele keskustan kehittymistä, vaan ainoastaan lähiympäristöään n. 300m kävelyetäisyydellä.
  
  Reuna-alueille sijoittuvia pysäköintilaitoksia Hämeenlinnassa on jo länsipuolella Kaivoparkki, idässä Keinuparkki ja asemanseudulle rakentuva P-laitos.
  
  Pohjoisessa linnan historiallinen ympäristö asettaa haasteen sille, mitä voidaan ja on tarkoituksenmukaista rakentaa.
  
  Hämeensaareen keskustan eteläpuolelle pysäköintilaitos aikanaan tarvitaan, mutta laitos tulee palvelemaan Engelinrannan uusia asukkaita, uimahallia sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajan käyttöä.

• Eikö taloyhtiön tule ratkaista pysäköinti ensisijaisesti omalla tontilla hyödyntäen olemassa olevia parkkiratkaisuja?
  
  Aina se ei ole mahdollista. Hämeenlinnan keskusta on erittäin tiivis, tonttikoot ja olevat rakenteet eivät välttämättä mahdollista kiinteistöjen kehittämistä ja pysäköinnin ratkaisemista tontin sisällä.
  
  Kerrostalon alle tehty maanalainen pysäköinti on erittäin vaativaa ja kallista rakentaa, mikä johtaa siihen että rakennettavista asunnoista tulee kustannuksiltaan ja hinnaltaan korkeita.
  
  Rakennuspaikat voivat jäädä pitkäksi aikaa rakentamatta, mikäli päätöstä keskustan pysäköintiratkaistusta ei saada aikaan.
  
  Keskustan katuverkkoon ei voida myöskään osoittaa nykyistä enempää pysäköintiä. Tavoitteena on vähentää kadunvarsipysäköinnin määrää, jotta katutilaan voidaan rakentaa kunnolliset pyörätiet ja kehittää kävelykeskustaa ja esteettömyyttä. Samanaikaisesti on tärkeää varmistaa keskustan hyvä saavutettavuus autolla myös tulevaisuudessa.

• Miten käy minun keskusta-asuntoni arvolle?
  
  Pysäköintilaitos mahdollistaa pysäköintipaikan jokaiselle vanhallekin keskusta-asunnolle, mikä voi edesauttaa asunnon myyntiä.
  
  Peruskorjauksissa on etua, jos täydennysrakentaminen on mahdollista. Pysäköintilaitos mahdollistaa lisärakentamisen vaatimat autopaikat. Se voi auttaa kehittämään olevienkin kiinteistöjen pihatiloja viihtyisämmiksi, kun parkkipaikkoja voidaan sijoittaa pihoilta laitokseen.

• Miksi keskitetty pysäköintilaitos?
  
  Vanhassa ruutukaavakeskustassa ei ole riittävästi pysäköintitilaa uusien rakennushankkeiden tarpeisiin.
  
  Keskustavision (KV 7.10.2019) ja pysäköintiohjelman (KV 14.11.2016) mukainen kävelykeskustan kehittäminen edellyttää kadunvarsipysäköinnin osoittamista pysäköintilaitokseen.
  
  Vaihtoehtoisia paikkoja pysäköintilaitokselle on tarkkaan tutkittu pysäköintiohjelmaan liittyvissä selvityksissä. Torin alle sijoitettuna pysäköintilaitoksella on suurin kauppaa, palveluita, tapahtumia, asumista ja täydennysrakentamista tukeva vaikutus. Vastaus päivitetty 11.2.2020
  
  
• Onko keskustassa asiointipysäköintipaikkoja?
  
  Uutta pysäköintilaitosta ei tarvita sen takia, etteikö tänään löydy keskustasta autolle pysäköintipaikka.
  
  Uusi pysäköintilaitos tarvitaan, jotta keskustassa voidaan rakentaa lisää. Kyse on keskusta-alueen kehittämisestä. Mikään hanke ei saa rakennuslupaa, jos sillä ei ole osoittaa kaavan edellyttämiä autopaikkoja. Vastaus päivitetty 11.2.2020
  
  
• Koska keskitetty pysäköintilaitos voidaan rakentaa?
  
  Keskitetty pysäköintilaitos edellyttää rakentamispäätöksen, asemakaavamuutoksen, yksilöidyn hankesuunnitelman, investointipäätöksen ja hankkeen kilpailuttamisen.
  
  Em. syistä rakennustyöt voidaan aloittaa aikaisintaan 4-5 vuoden kuluttua. Vastaus päivitetty 11.2.2020
  
  
• Onko torin kohdalla jotain vanhaa historiaa?
  
  Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen ns. Niementaustan mäelle v. 1777.
  
  Ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1781. Tässä asemakaavassa tori oli nykyisellä paikallaan.
  
  Museoviranomainen arvioi, ettei torin alueella ole todennäköisesti säilynyt muinaisjäännöksiä.
  
  
• Mitä pysäköintiä keskitettyyn pysäköintiin tulee?
  
  Asiointipysäköintiä, työpaikkapysäköintiä ja velvoitepysäköintiä.
  
  Yhdistämällä erilaiset pysäköintitarpeet voidaan saavuttaa sekä parempaa ympäristöä että tehokkaampaa pysäköintiä.
  
  
• Mitä on velvoitepysäköinti?
  
  120 k-m2 asuntorakentamista
  100 k-m2 toimistorakentamista
  70 k-m2 liikerakentamista
  tarvitsee rakennuslupaa varten yhden autopaikan, joka voidaan osoittaa omalta tontilta tai muualta. Paikka voidaan osoittaa vapaaehtoisella järjestelyllä taikka määräämällä asemakaavassa pysäköintilaitokseen. Velvoitepaikat ovat keskeisessä roolissa pysäköintilaitoksen rahoituksessa. Päivitetty 11.2.2020
  
  
• Mitä tarkoittaa pysäköintioikeus laitoksessa?
  
  Pysäköintilaitoksen tehokkuutta on järkevää tehostaa siten, ettei mitään pysäköintipaikkaa merkitä kenenkään omaan käyttöön (esim. rekisterinumerolla).
  
  Kenellekään ei myydä omaa paikkaa, vaan vain pysäköintioikeus, joten samaa paikkaa voi käyttää useampi (esim. päivällä asiointiin ja yöllä asukaspysäköintiin).
  
  
• Kuka maksaa pysäköintilaitoksen?
  
  Pysäköintilaitoksen tulovirrat ovat:
  1. Velvoitepaikkojen myynti
  2. Velvoitepaikkojen sopimuspysäköinti
  3. Muu pitkäaikainen sopimuspysäköinti
  4. Lyhtyaikainen pysäköinti
  
  Asemakaavoissa määrätyt velvoitepaikat maksavat ko. kiinteistöt. Kaupunginvaltuuston vahvistama hinta on 30.000 € / pysäköintioikeus (ennakoidaan 300 kpl = 9 miljoonaa €). Ennakointi perustuu vireillä oleviin hankkeisiin.
  
  Loput Hämeenlinnan Pysäköinti Oy ottaa lainana, jonka kulut maksetaan velvoitepaikkojen sopimuspysäköintituloilla sekä muulla lyhyt- ja pitkäaikaispysäköinnin maksuilla. ks. tarkemmin rahoituslaskelma. Vastaus päivitetty 14.2.2020
  
  
• Miksi ei ole vielä maksusitoumuksia?
  
  Rakennusoikeuden määrä ja siitä johtuva autopaikkatarve selviää vasta asemakaavan vahvistamisen yhteydessä. Sitä ennen ei tiedetä autopaikkatarvetta eikä edes sitä, meneekö asemakaava läpi.
  
  Mitään pysäköintioikeutta ei voida oikeudellisesti edes ”myydä”, ellei laitoksen rakentamisesta ole päätetty.
  
  
• Tarvitaanko autoja jatkossa lainkaan?
  
  Keskustavisio yhteydessä on selvitetty, että autojen määrä keskustassa on koko ajan lisääntynyt.
  
  Hämeenlinna on laaja kaupunki, jonka joukkoliikenne ei ole kattavaa jatkossakaan.
  
  Mikään arvio ei poista autojen käyttötarvetta.
  
  Käyttövoima muuttuu varmasti jollakin aikataululla (sähkö, kaasu, vety, tms.).
  
  Sähkölatauspaikkojen järjestäminen pysäköintilaitoksessa on yksinkertaista ja toimivaa.
  
  
• Kuinka autojen määrä on kehittynyt keskusta-alueella?
  
  Autojen määrä suhteessa asukkaisiin on jatkanut kasvuaan. Tilastokeskuksen mukaan autokanta Hämeenlinnassa keskustavision alueella vuosina 2000 – 2015 on kehittynyt seuraavasti:
  
  AUTONOMISTUS
  Autoja on tullut aikavälillä lisää vähintään +828, kun samalla asuntoja on tullut lisää vain 759 (1,09 autoa/asuntokunta)
  
  – Autottomien asuntokuntien määrä kasvanut: +80 (tarkoittaa -80 autoa)
  – Yhden auton asuntokuntien määrä kasvanut: +450 (tarkoittaa +450 autoa)
  – Kahden tai enemmän auton asuntokuntien määrä kasvanut: +229 (tarkoittaa yht. vähintään +458 autoa lisää, jos oletetaan vain 2 auton talouksiksi)
  
  Eli vaikka yhden auton asuntokunnat on kasvanut enemmän, niin heidän autojen määrä on kasvanut vähemmän kuin 2 tai useamman ajoneuvon omistavien asuntokuntien. Autojen määrä on kasvanut nopeammin kuin asuntojen.
  
  
• Nykykehityksen ja trendien valossa yksityisautoilu ja auton omistaminen ylipäätään tulee rajusti vähenemään. Jos Hämeenlinna rakennuttaisi torin alle parkkiluolan nyt, sen aktiivinen käyttöaika olisi todennäköisesti reippaasti alle 10 vuotta valmistumisen jälkeen. Onko käyttämättömiksi jääville kalliille tiloille ajateltu korvaavaa käyttöä kun niitä ei autojen pysäköintiin tai säilytykseen enää tarvita? V:sta 2030?? Jolloin kustannuksista suurin osa vielä maksamatta.
  
  P-toria selviteltäessä Ramboll perusti suunnitelman olemassa olevaan tietoon pysäköinnin kehityksestä. Suurin muutos tulee olemaan käyttövoimassa. Robotisaatio ja sähköistyminen eivät poista pysäköintipaikkojen tarvetta hyvällä sijainnilla. Pitkällä aikavälillä, kun investointi on kuoletettu, tila voidaan muuttaa myös muuhun käyttöön, mikäli pysäköintipaikkojen tarve selvästi vähenee.
  
  
• Miten aiotaan ratkaista pysäköiminen suunnitellulle Hämeensaaren urheilu/monitoimikeskukselle?
  
  Engelinrannan pysäköinti ratkaistaan Engelinrannassa valtuuston päätöksen mukaisesti. Tapahtumissa käytetään kaikkia mahdollisia keskustan pysäköintipaikkoja.
  
  

• Onko kukaan missään vaiheessa miettinyt vaihtoehdoksi sitä, että järjestetään nonstoppina ilmainen sähkö/kaasubussikuljetus laajennettavasta (2 krs lisää) Kaivoparkista keskustaan? Samalla voisi reittiä jatkaa torilta linja-autoasemalle, Keinuparkkiin, Paavo Cajanderinkatua (jonka varrelle Viipurintien eteläpuolelle uusi parkkitalo VR:n työmatkalaisille) rautatieasemalle ja sieltä takaisin linja-autoaseman kautta torille. Eikö tämäntapainen ratkaisu sopisi nimenomaan tähän päivään? Samalla voitaisiin myös unohtaa Engelinrannan ylimitoitetut rakennussuunnitelmat ja niiden tarvitsemat pysäköintitilat. Jo lähitulevaisuudessa meidän on kuitenkin opittava muuttamaan liikkumistottumuksiamme ratkaisevalla tavalla. Ratkaisut on jo nyt tehtävä tämä huomioon ottaen.
  
  Joukkoliikennepalvelut on tarkastellut kuvatunlaista joukkoliikennelinja “Citybussi” yhdistämään keskustan eri laitoja. Etäisyys on sellainen, että liityntäbussi ei ole houkutteleva vaihtoehto keskustan palveluihin ja asumiseen.
  

• Eikö maanalaiseen pysäköintiin käytettävät varat olisi viisaampaa käyttää vaikkapa julkiseen liikenteeseen? Ja sen kehittämiseen? Velvoitepaikkoja pois ja bussiliikennettä tilalle.
  
  Pysäköintiratkaisu ja bussiliikenne eivät ole vaihtoehtoisia ja keskustan vetovoiman takia molempia tulee kehittää.
  

• Ohjatkaa resurssit vanhuksille ja kouluille. Koska laitatte vanhustenhuollon kuntoon? Mitoitus nyt jopa alle 0.5. Hml:n vanhustenhuolto suuri häpeäpilkku Suomen valtiossa. Sdp ajaa nyt hoitajamitoitusta 0.7. Millä rahalla aiotte vastata tuohon mitoitukseen? Valtuutetut voivat ihan hyvin mennä itse takaamaan nuo toriparkkilainat. Käy kuitenkin kuten Lahdessa. Veronmaksajat maksoivat sitten 100 prosenttisesti koko homman.
  
  Hoitajamitoituksesta tulevista kuluista huolehtii sosiaali- ja terveyspalvelut.

• Käykö kuten Lahdessa että kaupunki joutui maksajaksi 100%.
  
  Suunnitelmissa on, että näin ei käy.

• Kysymys, miksi eivät kiinteistöjen omistajat suunnittele paalutusta entisen Sokoksen ja Centrumin alle, siellä on valmis kuoppa ja sitä suunnittelemalla saa hyvän parkkihallin asukkaille. Eikä siihen tarvii käyttää verorahoja, joita ei kaupungilla ole. Ei kukaan niistä asukkaista lähde Toriparkkiin viemään autoaan ja hakemaan sieltä, hankalaa ja kallista
  
  Ykköskorttelin uudisrakentamiseen käytettävä maa-ala on n. 40% toria pienempi. Pysäköintilaitoksen sovittaminen ja mitoituksen optimointi on tästä johtuen huomattavasti haasteellisempaa. Ajatellen, että myös Sibeliuskodin alle rakennettaisiin, muttei Hämeentorin ja Kopinkulman, pysäköintipaikkoja kerrostasoa kohden olisi mahdollista rakentaa P-toria huomattavasti vähemmän n.100 ap. Tällöin laitokseen tulisi nelikerroksisenakin vain 400 ap ja mm. ramppeja tarvittaisiin enemmän – 0,5 kerroksen sijaan 2,5 kerrosta olisi vesieristettyjä seiniä, kahden kerrosten välisen ajorampin sijaan tarvittaisiin 6 ajoramppia jne. Liikkuminen laitoksessa tulisi hitaammaksi, paikan etsimisajat olisivat pidempiä, eikä syvällä oleva laitos enää olisi kovin houkutteleva tai käyttökelpoinenkaan käyttäjilleen.
  
  Jos hinta näille 400 autopaikalle olisi sama kuin toriparkissa, ei velvoitepaikkojen myynnillä kerättävä tuotto riittäisi enää laitoksen rahoittamiseksi. Vastaavaan autopaikkamäärään P-torin kanssa päästäkseen tarvittaisiin kerroksia vielä lisää, joiden kulut vain nousisivat syvemmälle mentäessä, ramppimäärien ja rakenteellisten haasteiden noustessa.
  
  P-torista on mahdollista järjestää sisäyhteys lähikiinteistöihin, mikä tekee laitoksen käytöstä helppoa ja houkuttelevaa. Kaupungin pysäköintiyhtiön vuoden 2020 alussa valmistuneessa rahoituslaskelmassa arvioidaan kaupungin pääomittavan hanketta 5 M €:lla ks. tarkemmin rahoituslaskelma.
  Vastaus päivitetty 14.2.2020

• Miksei kiekollista 3 tunnin pysäköintiä voida ottaa käyttöön Hämeenlinnan keskustassa? Ei tarvittaisi kuin pari pysäköinninvalvojaa ja säästöä tulisi.
  
  Kaikki keskustassa olevat autot eivät mahdu kadunvarsille ja sen takia on rakennettu pysäköintilaitoksia. Pysäköintilaitokset johtavat maksulliseen pysäköintiin. Kadunvarsipysäköinti ei myöskään ole toivottavaa keskustan viihtyisyyden näkökulmasta.

• Kiekollinen pysäköinti on paras ratkaisu eikä rahastus. Miksi tätä vaihtoehtoa ei mietitä?
  
  Kaikki keskustassa olevat autot eivät mahdu kadunvarsille ja sen takia on rakennettu pysäköintilaitoksia. Pysäköintilaitokset johtavat maksulliseen pysäköintiin. Kadunvarsipysäköinti ei myöskään ole toivottavaa keskustan viihtyisyyden näkökulmasta. Vaihtoehtoa on arvoitu vuonna 2018 valtuustoaloitteen vastauksessa kv 12.3.2018 § 22.

• Paljonko arvioidaan kaupungin saavan ykköskorttelin asukkaiden maksettavaksi tulevia euroja a) ykköskorttelin rakennusoikeuden kasvattamisen hyödystä leikattava kaupungin osuus b) ykköskorttelin asukkaiden maksettavaksi suunniteltujen velvoitepaikkojen hinta?
  
  a) Maankäyttösopimuksessa sovitaan korvauksesta ja sopimus tehdään kaavoituksen yhteydessä. Siihen vaikuttaa lisääntyvä rakennusoikeus sekä mahdolliset kulut, jotka pienentävät korvausta. Summa on kuitenkin merkittävä.
  b) Valtuusto on päättänyt velvoitepaikkojen hinnan keväällä 2019 (tällä hetkellä 30.000 € maanalaisessa pysäköintilaitoksessa).

• Onko mietinnässä, laskettu, mitä tapahtuisi, jos velvoitepaikkoja olisikin vain 1 per 3 asuntoa? (vs. nykyinen 1 per 2) Selvitysten mukaan ajoneuvoja on jopa 1ap/ asunto.
  
  Hämeenlinnan keskustan uudet pysäköintinormit, joista päätettiin 2016 pysäköintiohjelmassa käytännössä ohjaavat uudis- ja täydennysrakentamista siten että vain joka kolmannelle asunnolle toteutuu autopaikka. Vastaus päivitetty 6.2.2020

• Voisiko kaupungintalon parkkipaikka olla kuntalaisten käytössä viikonloppuisin. Nyt tyhjillään viikonloput.
  
  Tämä vaatii laajempaa selvitystä, osa paikoista on osoitettu kaupungintalon ulkopuolisille käyttäjille (velvoitepaikkoja), jotka ovat siirtyneet aikoinaan kiinteistökaupan yhteydessä.

• Rakennetut pysäköintilaitokset…..maksullisia paikkoja ei voida purkaa, joku sopimus???
  
  Kaikki keskustassa olevat autot eivät mahdu kadunvarsille ja sen takia on rakennettu pysäköintilaitoksia. Pysäköintilaitokset johtavat maksulliseen pysäköintiin. Kadunvarsipysäköinti ei myöskään ole toivottavaa keskustan viihtyisyyden näkökulmasta.

• Kuinka monta vuotta HML voisi tarjota ilmaisen joukkoliikenteen 30 milj. eurolla?
  
  Joukkoliikenteen toimintakulut ovat noin 6 milj. euroa vuodessa. Ilmainen joukkoliikenne lisää bussien määrää, joka aiheuttaa suuremmat toimintakulut. Ehkä noin neljä vuotta. Pysäköintiratkaisu ja bussiliikenne eivät ole vaihtoehtoisia ja keskustan vetovoiman takia molempia tulee kehittää.

• Asian ymmärtämistä helpottaisi ja tunnekuohuja tasaisi, jos kustannuspuolta avattaisiin. Toriparkin kustannukset miinus velvoitepaikkojen myynnistä saatavat tuotot ja sen jälkeen jäljellejäävät kulut plus korot jakokulmaan potentiaalisella käyttöasteella. Lisäksi huomioidaan hoitokulut, näin saadaan realistinen kuva käyttäjälle syntyvistä kustannuksista. Usko paikkojen käyttöön ja parkin tarpeellisuuteen saattaisi vahvistua.
  
  Pysäköinnin hinta määräytyy markkinaehtoisesti ja sen tulee olla kilpailukykyinen muihin pysäköintivaihtoehtoihin verrattuna.

• Onhan P-torin rakennussuunnitelmassa huomioitu 50-60mm tunnissa satava vesimäärä? Esimerkki Kamppi, Espoo jne.
  
  Kyllä. Torialue ei ole tulvariskialuetta.

• Onko aikaisempaan arvioon, 9 milj. euron lisäpääomitukseen, tilalle tullut jo uusi arvio? Vai mennäänkö tällä edelleen?
  
  Kaupungin pysäköintiyhtiön vuoden 2020 alussa valmistuneessa rahoituslaskelmassa arvioidaan kaupungin pääomittavan hanketta 5 M€:lla. ks. tarkemmin rahoituslaskelma. Vastaus päivitetty 24.1.2020

• P-torin kustannuksilla voi leasing-mallilla hankkia yli 1500 autoa 3 vuodeksi. Jos edes osa omistusautoista korvataan taloyhtiöissä yhteiskäyttöautoilla, paikkatarve romahtaa ja autojen käyttöaste nousee. Onko kaupunki rohkeasti harkinnut tätä? Kaupungin aloitteesta yhteiskäyttöä, eikä jokaiselle omaa?
  
  Yhteiskäyttöautoja voidaan jo nyt osoittaa uusissa hankkeissa osana pysäköintiratkaisua. Kuitenkaan kaikki paikat eivät voi olla yhteiskäyttöisiä.

• Esimerkkejä, Perhe jossa on alle 10 vuotiaita lapsia, miten tällainen perhe hoitaa päivittäiset päiväkoti( esim kaksoset) kuljetukset, suuret kauppaostokset autolta kotiin ja päinvastoin ottaen huomioon, että mukana kulkee lapset ja kauppaostokset. Esim. perheestä joku ei tilapäisesti pysty kulkemaan pitkiä matkoja jalan. Esim. henkilöitä joiden liikkumisessa jalan on puutteita. Onko siis tarkoitus, että esimerkkien kaltaisissa tapauksissa ihmiset kävelevät pitkiä matkoja useampi 100 metriä kodin ja pysäköintipaikan välillä ja sitä pidetään arjessa ihan mahdollisena ja sujuvana, näinhän se ei todellisuudessa mene. Suunnitelma lähtee siitä, että keskustassa asuu yksin tai kaksin asuvia pelkästään terveitä hyvin liikkuvia ihmisiä ilman isompia kantamuksia.
  
  Kokemuksen mukaan osa pysäköintipaikoista rakennetaan poikkeuksetta omalle kiinteistölle. Ihmisillä on erilaisia tarpeita. Myös keskustassa on tarpeen osoittaa pysäköintipaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Kohtuullisena etäisyytenä pidetään yleisesti 250-300m.
  
  Toriparkista on mahdollista järjestää esteettömät yhteydet lähikortteleihin. Hyvän sijaintinsa ja saavutettavuuden kautta P-tori parantaa keskustassa asioivien ja asuvien pysäköintiedellytyksiä. Ilman P-toria, on mahdollista että keskusta-alueen uusien asukkaiden autopaikkoja sijoittuu 600m päähän kaivoparkkiin. Vastausta päivitetty 14.02.2020

• Miten Kaivo- ja Keinuparkin käyttöasteet lasketaan?
  
  Pitkäkestoinen pysäköinti lasketaan siten, että 100%:n käyttöaste muodostuu kun pysäköintioikeus on myyty 24/7. Lyhytkestoinen (tuntiperusteinen) pysäköinti lasketaan siten, että 100%:n käyttöaste muodostuu kun pysäköintipaikka on myyty 10 tunniksi päivästä. Tuntiperusteisen pysäköinnin osuus 2-3% koko pysäköinnistä. Kokonaiskäyttöaste on edellisten summa.

• ”on mahdollista, että käyttörahoitus saadaan käyttäjiltä”. Eikös tämän pitänyt olla varma asia, eikä ainoastaan mahdollista?
  
  Kyllä. Nykyinen käytäntö on tällainen.

• Laskinko mä oikein? Käyttökorvauksilla takaisinmaksuaika lähes 100 vuotta, kunhan käyttöaste korkealla…
  
  Suunnitellun maanalaisen pysäköintilaitoksen P-Torin tulovirrat muodostuvat seuraavasti:
  
  1. Velvoitepaikkojen myynti
  2. Velvoitepaikkojen sopimuspysäköinti
  3. Muu pitkäaikainen sopimuspysäköinti
  4. Lyhytaikainen pysäköinti
  
  Kaupungin pysäköintiyhtiön vuoden 2020 alussa valmistuneessa rahoituslaskelmassa arvioidaan laitoksen kannattavuutta kolmen eri skenaarion kautta. Laskelmassa on huomioitu nykyistä korkeampi korkotaso, velvoitepaikkojen toteutuminen arvioitua vähäisempänä ja käyttöasteen vaiheittainen paraneminen.
  
  Pysäköintiyhtiön laskelman mukaan laitos on liiketaloudellisesti kannattava ja pystyy huolehtimaan velvoitteistaan. ks. tarkemmin rahoituslaskelma. Vastaus päivitetty 10.2.2020

• Se siitä yhdistyksen ja kaupungin yhteistyöstä. Noloa jos kaupunki ei ole reagoinut yhdistyksen kirjeeseen.
  
  Yhdistys on ollut mukana keskustavision ohjausryhmässä, joka on toiminut myös P-torin hankkeen ohjausryhmänä. Yhdistys on ollut myös aktiivinen keskustan kaavahankkeissa ja niihin vastataan vuorovaikutusraporteissa.

• Olemme myös me, jotka asumme keskustan ulkopuolella ja piut paut annamme toriparkille. Voitteko harpilla rajata käytettävät veroäyrit keskustassa asuvilta?
  
  P-Tori mahdollistaa keskustan palveluiden saavutettavuuden kaikille autoileville kaupunkilaisille. Asukaspysäköinnistä maksetaan erikseen.

• Mitäs jos panostettais ensin kaupungin homekouluihin?
  
  Kaupunki on erityisesti panostanut viime vuodet ja panostaa edelleen lähivuodet sisäilmaongelmaisten koulujen korjaukseen. P-torin rakentaminen ei ole ajankohtaista aivan lähivuosina.

• Kaupungin ei tarvitse järjestää velvoitepysäköintiä, onko totta?
  
  On totta, velvoitepysäköinnin järjestäminen on kiinteistön omistajan vastuulla.

• Kuinka paljon kunnallisvero-% tulee nousemaan hankkeen myötä? Entäpä liitoskunnat, mitä liitoskuntien asukkaat tulevat hyötymään tästä hankkeesta? Miten julkisen liikenteen kehitys? Paljon on tehtävää jo olemassa olevien puutteiden kanssa, ei uusia hankkeita ennen nykyisten puitteiden korjausta.
  
  Pysäköintiratkaisu ja bussiliikenne eivät ole vaihtoehtoisia ja keskustan vetovoiman takia molempia tulee kehittää. P-Tori mahdollistaa keskustan palveluiden saavutettavuuden kaikille autoileville kaupunkilaisille.

• Onko velvoitepaikkamäärän muuttaminen oikeasti Hämeenlinnassa mahdotonta?
  
  Ei ole, mutta tällä hetkellä on samansuuntainen kuin verrokkikaupungeissa. Keskustan asunnot eivät ole houkuttelevia ilman autopaikkoja. Maankäyttö- ja rakennuslain § 156 mukaan autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä.

• Tuleeko mahdolliseen P-toriparkkiin ilmaisia inva pysäköintipaikkoja, vai onko edelleen maksuttomat invalidi tunnuksella olevat inva P-paikat kaduilla?
  
  Maksuttomat liikuntaesteisten P-paikat säilyvät kadulla. P-toriin tulee maksullisia paikkoja liikuntaesteisille.

• Mikä on keskusta vision ohjausryhmän kokoonpano? Hyvä jos ohjausryhmä on ollut laaja ja yrittäjät saaneet olla mukana.
  
  Ohjausryhmässä ovat edustettuina:
  • keskeiset luottamushenkilöt ja nuorisovaltuuston jäsenet
  • kaupungin johto
  • kaavoitus ja infran suunnittelu (sis. liikennesuunnittelun)
  • elinkeinoyhtiö Linnan kehitys
  • keskeisten kiinteistöjen omistajat / heidän edustajansa
  • kumppanuuskaavoituksessa mukana oleva rakennusliike
  • Hämeenlinnan Yrittäjät
  • Kaupunkikeskustayhdistys
  • Keskikaupungin asukasyhdistys

• Kysyn kuka omistaa ykköskorttelin tontin
  
  Ykköskorttelissa on neljä tonttia, joiden omistajat ovat Kiinteistö-Oy Hämeentori, Vekka Capital Oy, CITY KAUPPAPAIKAT Oy ja Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Raatihuoneenkatu 14. Lisäksi korttelissa on kaupungin omistama yleinen alue, jolla sijaitsee Sibeliuksen syntymäkoti.

• Miten huolehditaan ettei upouutta toriparkkia jouduta heti korjausrakentamaan uudestaan ja uudestaan, niin kuin nykyrakentamisessa on linja, esim. keskussairaalan ensiapu ja uimahalli, ja kuinka paljon se tekee kuntalaisille lisälaskua
  
  Suunnitteluun panostetaan ja rakentamisaikaiseen valvontaan kiinnitetään huomiota.

• Lähinnä kiinnostaisi todellakin tietää tuo mahdollinen vaikutus vero-%:n ?
  
  Yhden hankkeen vaikutusta ei voida arvioida

• Miten pohjaveden virtaukset ja korkeus vaikuttavat rakennettuun ympäristöön?
  
  Pohjaveden asema ja vaihtelu on huomioitu P-torin hankesuunnittelussa. Rakentaminen ei muuta pohjaveden korkeutta.

• Valtuuston päätös piti tulla sen jälkeen kun on saatu selville osallistuvatko yksityiset 50%:lla kustannuksiin. Nyt tunnustettiin , ettei mitään tietoa yksityisen rahoituksesta ole!
  
  Yksityiset rakennushankkeet ovat riippuvaisia keskitetystä pysäköintiratkaisusta. Kaavoituksella voidaan velvoitepaikat osoittaa P-toriin, josta muodostuu yksityinen rahoitus.

• Kaupungin (koko Hämeenlinnan kaupungin) elinvoima syntyy mielestäni hyvistä palveluista, homeettomista kouluista, edullisesta asumisesta, saumattomasta julkisesta liikenteestä jne. eli ihan ”perusjutuista”, kun nämä ovat kunnossa, niin kyllä se keskustakin siitä elävöityy. Eikö olisi siis parempi käyttää voima- ja rahavarat em. juttuihin? Brändätään kaupunki muilla arvoilla kuin ykköskorttelin uudisrakennuksella ja Toriparkilla. Ja ehdottomasti nonstop -kuljetukset Kaivoparkista ja Keinusaaresta keskustaan ”hyvän fiiliksen busseilla”.
  
  Keskusta tarvitsee lisää asukkaita, että nykyinen palvelurakenne säilyy ja voi kehittyä. Keskustan vetovoima on kaupungin elinvoiman kulmakivi.