Katusuunnittelu

Katujen suunnittelusta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lain mukaan katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen.

Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi:

  • kadun liikennejärjestelyperiaatteet,
  • kuivatus ja sadevesien johtaminen,
  • kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä
  • tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.

Katusuunnitelmien nähtävilläpito

Valmistunut katusuunnitelma pidetään julkisesti nähtävänä 14 päivän ajan tämän sivun lisäksi palvelupiste Kastellissa ja kuulutuksissa.

Kirjalliset muistutukset katusuunnitelmista on jätettävä ennen nähtävilläoloajan päättymistä joko kirjeitse osoitteeseen

Hämeenlinnan kaupunki
kaupunkirakenne, infran suunnittelu
Wetterhoffinkatu 2, 2 krs.
13101 Hämeenlinna

tai sähköpostilla osoitteeseen kaupunkirakenne@hameenlinna.fi

Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan kuulutuksissa ja suunniteltuun alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille kirjeitse.

Ilmoituksen lähettäminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos asianomainen on hyväksynyt katusuunnitelmaehdotuksen. Ilmoituksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jos se on annettu postin kuljetettavaksi viimeistään viikkoa ennen nähtäville asettamista.

Nähtävilläoloajan päätyttyä katusuunnitelma viedään kaupunkirakennelautakunnan vahvistettavaksi.

Nähtävillä olevat ja kaupunkirakennelautakunnassa vahvistettavana olevat katusuunnitelmat

Ei nähtävillä tai vahvistettavana olevia katusuunnitelmia

Kaupunkirakennelautakunnan kokousaikataulut

Vahvistetut suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Halkikiventie sijoittuuu Hämeenlinnan 70. kaupunginosaan Lammille. Halkikiventie alkaa Vääksyntieltä, ja sen saneerattava osuus alkaa ent. Yrittäjäntien risteyksestä ja jatkuu n. 160 metriä etelään. Kadun toiminnallinen luokka on tonttikatu. Alueella on vahvistettu asemakaava v. 2024. Suunnittelualueella ei ole nykyään katua.

Halkikiventien katualueen leveys on noin 25 metriä. Halkikiventien jatkeen ajorata rakennetaan 7,0 metriä leveäksi ja yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylä 3,5 metriä leveäksi. Ajoradan ja yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylän väliin rakennetaan 2,0 metriä leveä nurmettu välikaista. Ajoradan sekä yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylän pintamateriaaliksi tulee asfaltti. Ajoradan kaltevuus vaihtelee ollen kaarteessa yksipuolinen ja suoralla kaksipuolinen.

Korttelin 302, tontin 3 lävitse nykyään kulkeva puistoväylä siirretään sille asemakaavassa 2603 esitettyyn paikkaan. Puistoväylän leveydeksi tulee 3,5 metriä, sen pintamateriaaliksi tulee murske ja sen kaltevuus on yksipuolinen.

Halkikiventien hulevesiä ohjataan itälaitaan rakennettavaan sivuojaan sekä ajoradan ja yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylän väliselle välikaistalle. Murskepintaisen yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylän eteläpuolelle rakennetaan myös sivuoja, johon Halkikiventien jatkeen hulevedet päätyvät. Täältä vedet jatkavat olemassa olevaan ojaan.

Kaduilla uusitaan ja lisätään katuvalaistusta.

Linjatie – Lamminraitti – Pasaapelintie liittymä sijoittuu Hämeenlinnan 70. kaupunginosaan Lammille. Linjatie ja Lamminraitti ovat toiminnalliselta luokaltaan paikallisia kokoojakatuja, Pasaapelintie on tonttikatu. Alueen vahvistettu asemakaava on Lammin kunnan aikainen. Suunniteltu liittymä sijaitsee katualueella.

Linjatien katualueen leveys on 15,5 metriä, Lamminraitin 13,5–24,5 metriä ja Pasaapelintien 13,5 metriä. Ajoradat ja jalankulun ja pyöräilyn väylät ovat nykytilanteessa asfalttia. Uudeksi liittymäratkaisuksi on suunniteltu korotettu liittymä ja siihen liittyville kaduille tarvittavat muutokset n. 10–50 metrin matkalla. Risteysalueen uusittavat pinnat säilytetään asfalttipintaisina. Liittymässä olevat suojatiet parannetaan esteettömyyden erikoistasolle.

Katujen nykyiset hulevesien virtausreitit säilyvät nykyisen kaltaisina, pois lukien Lamminraitin itäpuolella, jossa korotetun osuuden alkuun lisätään ritiläkaivot.

Suunnitelmat

Halkiventien jatke, tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Halkiventien jatke, katusuunnitelma (pdf)
Lamminraitti, korotettu liittymä (pdf)
Lamminraitti,tyyppipoikkileikkaus (pdf)

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Hattelmalan (22) kaupunginosassa Moreenin teollisuusalueella valtatie 3:n länsipuolella.

Moreenikatu on poikkikatu Karanojantien ja Taipaleentien välissä. Moreenikadun katuluokaksi on määritetty tonttikatu ja kunnossapitoluokaksi 1.

Moreenikadulla ajoradan asfaltin leveys on 8 m ja ajoradan itäpuolelle on suunniteltu välikaistalla eroteltu 4,25 metrin levyinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Moreenikadulle on suunniteltu kaksi kolmen metrin levyistä pysäköintikaistaa ajoradan länsipuolelle.

Ajorata, pysäköintikaistat sekä jalankulku- ja pyöräilyväylä päällystetään asfaltilla.

Moreenikatu sijoittuu rakentamattomalle alueelle. Kadun pituuskaltevuus on pidetty mahdollisimman pieninä, jotta raskaalla kalustolla liikkuminen olisi vaivatonta. Tasaus noudattaa pitkälti maanpinnan korkeutta, mutta pieniltä leikkauksilta ja penkereiltä ei voida välttyä. Leikkausmassoja käytetään penkereisiin, alueen täyttöihin ja mahdollisesti myös viereisen eritasoliittymän tarpeisiin.

Hulevedet johdetaan avo-ojissa.

Asemakaavassa on varattu alueita hulevesien viivytystä varten. Alueen rakentumisen edetessä tullaan rakentamaan hulevesialtaita tai muita viivytysrakenteita erillisten suunnitelmien mukaan

Suunnitelmat

Katusuunnitelmakartta Moreenikatu väli Karanojantie – pl 1077 (pdf)
Pituusleikkaus Moreenikatu välillä Karanojantie – pl 1077 (pdf)
Tyyppipoikkileikkaus Moreenikatu välillä Karanojantie – pl 1077 (pdf)

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Keskustan (1) kaupunginosassa.

Suunnitelma koskee Tampereentietä välillä Käyräkatu – Niittykatu ja Niittykatua välillä Tampereentie-Linnankatu.

Kyseisten katuosuuksien Linnanpuiston puolelle rajautuvaan reunaan on suunniteltu uusi jalankulu- ja pyörätie, jossa jalankulku ja pyöräily on eroteltu toisistaan. Suunniteltu osuus on osa pyöräilyn pääreittiä. Jalankulku- ja pyörätien leveys on 5,5 m, josta kaksisuuntaiselle pyöräilylle on varattu 3,0 metriä ja jalankululle 2,5 metriä. Jalankulku- ja pyörätie on suunniteltu asfalttipintaisena. Pyörätien osuudella käytetään punaista asfalttia. Pyöräily ja jalankulku erotetaan toisistaan kahden noppakiven kiviraidalla.

Niittykadun pinnat on suunniteltu uusittavaksi kokonaan. Niittykadun ja Sibeliuksenkadun liittymä on suunniteltu korotettuna. Jatkossa Niittykadulta Tampereentielle käännytään vain yhdeltä kaistalta nykyisten kahden kaista sijaan. Niittykadun linja-autopysäkki on suunniteltu ajoratapysäkkinä. Niittykadulle on suunniteltu pysäköintitaskuja molemmin puolin katua. Niittykadun ajorata rajataan graniittisella reunakivellä. Niittykadun ajoradan pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti. Niittykadun keskustan puoleiselle jalkakäytävälle on suunniteltu betonilaattapinta. Linnanpuiston puolelle on suunniteltu istutettavaksi katupuita ajoradan ja jalankulku- ja pyörätien väliin.

Tampereentien ajorata jää pääosin ennalleen, mutta suojateiden kohdille on suunniteltu pieniä parannuksia. Tampereentien varteen välille Brahenkatu – Pohjakatu on suunniteltu kaksi linja-auton pysäköintipaikkaa, joille mahtuu yhteensä neljä linja-autoa.

Kaikki muutokset on suunniteltu esteettömyyden erikoistason mukaisesti.

Hulevedet johdetaan nykyiseen hulevesiverkostoon.

Suunnitelmat

Katusuunnitelma kartta – Tampereentie välillä Käyräkatu – Niittykatu (pdf)
Katusuunnitelma, kartta – Niittykatu välillä Tampereentie – Linnankatu (pdf)
Katusuunnitelma, pituus- ja tyyppipoikkileikkaus, Niittykatu välillä Tampereentie – Kustaa III:n katu (pdf)
Pituusleikkaus, Tampereentie välillä Käyräkatu – Niittykatu ja Niittykatu välillä Tampereentie – Linnankatu, jalankulku- ja pyöräilyväylä (pdf)
Tyyppipokkileikkaus, Tampereentie välillä Käyräkatu – Niittykatu ja Niittykatu välillä Tampereentie – Linnankatu Jalankulku- ja pyöräilyväylä (pdf)

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Hattelmalan (22) kaupunginosassa Moreenin teollisuusalueella valtatie 3:n länsipuolella.

Taipaleentien rakentaminen jatkuu aiemmin rakennetun kadun päästä ja liittyy Moreenin kohdalle valtatie 3:lle rakennettavaan eritasoliittymään. Graniittikatu on Taipaleentien umpiperäinen poikkikatu, joka erkanee Taipaleentiestä etelään kohti Janakkalan kunnan rajaa.

Taipaleentien katuluokaksi on määritetty pääkatu ja kunnossapitoluokaksi 1. Graniittikadun katuluokaksi on määritetty tonttikatu ja kunnossapitoluokaksi 1.

Molemmilla kaduilla ajoradan asfaltin leveys on 8 m, paitsi reunakiven kohdalla 8,25 m. Molemmille kaduille on suunniteltu välikaistalla eroteltu 4,25 metrin levyinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Taipaleentiellä on pienellä matkalla 3,0 metrin levyinen jalkakäytävä kadun toisella puolella. Jalkakäytävä on reunakivellä kiinni ajoradassa. Reunakiven ja jalkakäytävän välissä on 1,5 metrin levyinen kivetty erotuskaista, joka toimii lumitilana. Jalkakäytävän tarkoitus on ohjata jalankulkijat turvallisesti linja-autopysäkille.

Taipaleentien ja Graniittikadun risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä, johon myös myöhemmin suunniteltava Moreenikatu liittyy. Kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisija on 14 metriä ja kiertotilan kavennuksen (yliajettava osuus) leveys 3 metriä. Ajokaistan leveys on 8 metriä. Kiertoliittymä on mitoitettu pitkille HCT yhdistelmäajoneuvoille. Kiertoliittymän keskisaarekkeet on osin suunniteltu yliajettaviksi kahteen suuntaan. Toiset kaksi tulo- ja poistumissaareketta ovat kokonaan yliajettavia.

Ajoradat sekä jalankulku- ja pyöräilyväylät päällystetään asfaltilla. Kiertoliittymän keskustassa ja yliajettavissa kiveyksissä on käytetty harmaata graniittireunakiveä ja nupukiveä. Suojatiesaarekkeissa ja erotuskaistoilla on puolestaan käytetty mustaa noppakiveä sekä luonnonkiviheitoketta. Lisäksi kiertoliittymän keskustaan istutetaan pensaita ja havupuita. Suunnitellun nelihaaraliittymän katujen luiskat viimeistellään maisemanurmella. Taipaleentien jalkakäytävän välikaistalla käytetään pintamateriaalina harmaata 278x138x80 betonikiveä ja reunakivenä harmaata graniittireunakiveä.

Kadut sijoittuvat rakentamattomalle alueelle. Katujen pituuskaltevuudet on pidetty mahdollisimman pieninä, jotta raskaalla kalustolla liikkuminen olisi vaivatonta. Katujen tasaukset vaihtelevat leikkauksesta penkereeseen. Leikkausmassoja käytetään penkereisiin, alueen täyttöihin ja mahdollisesti myös viereisen eritasoliittymän tarpeisiin. Taipaleentiellä tulee myös kalliolouhintaa.

Hulevedet hoidetaan pääsääntöisesti avo-ojilla. Kiertoliittymän ympäristöön, reunakiviosuuksille ja välikaistoille on suunniteltu ritiläkaivoja, joista vedet johdetaan hulevesiviemäreillä avo-ojiin. Hulevedet johdetaan Graniittikatua etelän suuntaan. Taipaleentiellä lähellä eritasoliittymää, osa hulevesistä johdetaan rampin sivuojaan.

Asemakaavassa on varattu alueita hulevesien viivytystä varten. Alueen rakentumisen edetessä tullaan rakentamaan hulevesialtaita tai muita viivytysrakenteita erillisten suunnitelmien mukaan.

Suunnitelmat

Asemapiirustus – Taipaleentie, Moreenikatu ja Graniittikatu.(pdf)
Pituusleikkaus – K1 ja K2 Taipaleentie (pdf)
Pituusleikkaus – K3 Moreenikatu ja K4 Graniittikatu (pdf)
Pituusleikkaus – Taipaleentien kiertoliittymä (pdf)
Pituusleikkaus – K1J, K2J_1, K2J_2 ja K2J_3 Taipaleentie (pdf)
Pituusleikkaus – K3J Moreenikatu, K4J_1 Graniittikatu (pdf)
Tyyppipoikkileikkaus – K1 ja K1J Taipaleentie (pdf)
Tyyppipoikkileikkaus – K2 ja K2J_1, K2J_2 ja K2J_3 Taipaleentie (pdf)
Tyyppipoikkileikkaus – K3 ja K3J Moreenikatu (pdf)
Tyyppipoikkileikkaus – K4 ja K4J_1 Graniittikatu (pdf)
Tyyppipoikkileikkaus – Taipaleentien kiertoliittymä (pdf)
Katuympäristösuunnitelma – Taipaleentie, Moreenikatu ja Graniittikatu (pdf)
Katusuunnitelma – Taipaleentie plv 2640 – 3300 (pdf)
Katusuunnitelma – Graniittikatu plv 180 – 750 (pdf)
Pituusleikkaus – Taipaleentie plv 2640 – 3300 (pdf)
Pituusleikkaus – Graniittikatu plv 180 – 750 (pdf)
Tyyppipoikkileikkaukset – Taipaleentie plv 2640 – 3300 (pdf)
Tyyppipoikkileikkaukset – Graniittikatu plv 180 – 750 (pdf)

Suunnitelmaselostus

Parkkimäentie ja Naurispolku sijoittuvat Hämeenlinnan 12. kaupunginosaan Puistonmäkeen. Parkkimäentie rajoittuu Tampereentiehen ja Kurkkutiehen, Naurispolku Tampereentiehen ja Parkkimäentiehen. Molemmat kadun ovat toiminnalliselta luokaltaan tonttikatuja. Alueella on vahvistettu asemakaava. Suunnittelualueen kadut ovat sorapintaisia.

Parkkimäentien katualueen leveys vaihtelee ollen paaluvälillä 0–250 noin 9 metriä ja paaluvälillä 250–390 noin 16 metriä. Parkkimäentien ajorata saneerataan 6 metriä leveäksi. Kadun rakennekerrokset uusitaan kokonaan ja ajoradan uudeksi pintamateriaaliksi tulee asfaltti. Ajoradalle asennetaan reunakivi vaihtelevasti sen toiseen laitaan ohjaamaan hulevesiä ja jäsentelemään pysäköintiä. Ajoradan kaltevuus vaihtelee ollen suunnilleen paaluvälillä 0–250 yksipuolinen ja 250–390
kaksipuolinen. Parkkimäentielle esitetään yhtä hidastetöyssyä Omenapuiston ja Omenapolun risteysalueen tuntumaan.

Naurispolun katualueen leveys on 6 metriä. Naurispolun ajorata saneerataan 4 metriä leveäksi. Kadun rakennekerrokset uusitaan kokonaan ja ajoradan uudeksi pintamateriaaliksi tulee asfalttiin. Ajorata kallistetaan yksipuolisesti ajoradan eteläreunaan päin.

Katujen reuna-alueet nurmetetaan. Katualueelle sijoittuvaa pensasaitaa ja kasvillisuutta joudutaan paikoitellen poistamaan tai vähintään leikkaamaan matalaksi katutyön yhteydessä. Myös muut aitarakenteet, jotka sijaitsevat katualueella, saatetaan joutua poistamaan.

Kaduilla uusitaan vesijohtoverkostoa ja jätevesiviemäriä. Lisäksi rakennetaan uutta hulevesiviemäriä, siltä osin kuin se kaduilta puuttuu. Lisäksi kaduilla uusitaan mm. katuvalaisinpylväät.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katu ja pysäköintialue sijaitsevat Luolajan (24) kaupunginosassa.

Hierontien ajoradan leveydeksi on suunniteltu 6,5 metriä. Hierontien kaakkoispuolelle on suunniteltu pysäköintialue, jolla on 22 autopaikkaa. Tasaukset noudattelevat nykyistä maapintaa.

Hierontien katualue on kaavassa seitsemän metrin levyinen pp/h-väylä. Ajorata mahtuu katualueelle, mutta kadun sivuojat leviävät katualueen ulkopuolelle YU-1-alueelle (Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue ratsastuskeskusta varten) ja VU-aluelle (Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue). Pysäköintialue sijoittuu kokonaisuudessaan VU-alueelle.

Sekä Hierontie että pysäköintialue on suunniteltu sorapintaisena.

Kadun ja pysäköintialueen kuivatus hoidetaan sivuojilla, joista vesi johdetaan alueen nykyiseen ojastoon. Vesi päätyy lopulta Hattelmalanjärveen.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katu ja pysäköintialue sijaitsevat Hakumäen (38) kaupunginosassa.

Vanajanlinnantietä pohjataan ja asfaltoidaan noin 40 metrin matkalta Hahkasenkadun – Rantatien risteyksen molemmin puolin. Rantatie ja Hahkasenkatu ovat jo asfalttipintaisia ja niillä on yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan rakentamalla Vanajanlinnantielle keskisaareke. Keskisaarekkeen kohdalla Vanajanlinnantien ajorata levenee, mutta muilta osin pysyy ennallaan noin 6,8 metrissä.

Kuivatus hoidetaan sekä avo-ojin että hulevesikaivoin tukeutuen nykyiseen hulevesiverkostoon.

Suunnitelmat

 

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Keskustan (1) kaupunginosassa.

Turuntie on pyöräilyn ja linja-autoliikenteen pääreitti. Turuntien linja-autopysäkki Goodmanin pohjoispäädyssä on kaupungin vilkkain. Tällä hetkellä linja-autoa joudutaan odottamaan yhdistetyllä jalankulku- ja pyöräilyväylällä, jossa kulkee paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Tämä aiheuttaa vaaratilanteita. Nykyjärjestelyllä pysäkkikatosta ja odotustilaa ei saada mahtumaan pysäkin kohdalle. Tällä hetkellä pysäkkikatos on VT3 sillan kulmauksessa noin 30 metrin päässä pysäkistä, eikä näin palvele tarkoitustaan.

Kapean katualueen puitteissa tilannetta ei saada parannettua. Viereisestä tontista (109-1-37-1) otetaan poikkeusjärjetelyin viiden metrin siivu katualueeksi. Tontin toimintojen mahdollistamiseksi kadun ja tontin välinen jyrkähkö luiska korvataan rakennettavalla tukimuurilla.

Pysäkille on suunniteltu 3,25 metrin levyinen odotustila, johon saadaan mahtumaan myös pysäkkikatokset. Yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä siirretään odotustilan taakse tukimuurin viereen. Väylän leveys on 3,5 metriä + 0,5 metrin varoalue tukimuurin ja kaiteen vieressä. Jalankulku- ja pyöräilyväylää ei kannata suunnitella leveämpänä ja eroteltuna vain puolen korttelin matkalle, koska VT3:n ylittävällä sillalla nykyistä väylää ei pystytä leventämään.

Ajoradoille ei tule muutoksia. Niiden tasaukset ja leveydet pysyvät ennallaan, vaikka reunakiviä ja päällysteitä joudutaan tukimuurin rakentamisen takia purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Levennettävän jalankulku- ja pyöräilyväylän tasaus liittyy nykyisen väylän tasaukseen.

Ajoradat ja yhditetty jalankulku- ja pyöräilyväylä on suunniteltu asfalttipintaisena, kuten ne nykyäänkin ovat. Linja-auton odotustila kivetään. Linja-autopysäkille ja ympäröiville suojateille (5 kpl) rakennetaan esteettömyyden erikoistason mukaiset varoitusalueen kiveykset.

Hulevesijärjestelyihin ei tule muutosta. Hulevedet ohjataan entiseen tapaan Kaivokadun hulevesiviemäriin.

Suunnitelma sijoittuu osin viereiselle tontille (109-1-37-1). Järjestelyille on haettu poikkeamista asemakaavasta. Poikkeamispäätös ei ole vielä saanut lainvoimaa. Katusuunnitelma asetetaan nähtäville ehdollisena ja se voidaan hyväksyä, kun poikkeamispäätös on saanut lainvoiman.

Suunnitelma

Alilaurilan alue: Tartonlenkki, suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Luolajan (24) kaupunginosassa.

Tartonlenkki on Alilaurilan asuntoalueen ainoa tonttikatu, joka liittyy Aleksis Kiven katuun ja kiertää lenkin asuntoalueella. Kaikki alueen tontit ovat Tartonlenkin varrella. Ajoradan leveydeksi on suunniteltu 6,0 metriä. Kadulle ei ole suunniteltu erillistä väylää jalankululle tai pyöräilylle.

Alueelle on myös suunniteltu pieni yleiselle pysäköinnille tarkoitettu pysäköintialue, jolle on suunniteltu seitsemän pysäköintipaikkaa.

Kadun ja pysäköintialueen pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Kadun ja pysäköintialueen kuivatus hoidetaan hulevesipainanteella, josta vesi kerätään hulevesikaivojen ja salaojien kautta hulevesiviemäriin.

Aluetta halkovalle VL-alueelle (VL-alue = lähivirkistysalue) on suunniteltu kolme metriä leveä sorapintainen puistoväylä, joka toimii jalankulun ja pyöräilyn oikopolkuna Aleksis Kiven kadulle ja siellä oleville linja-autopysäkeille. Puistoväylän pohjoispäähän Aleksis Kiven kadulle rakennetaan keskisaareke parantamaan jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta.

Suunnitelmat:

Suunnitelmaselostus Luccanpuisto

Luccanpuisto rakennetaan Alilaurilan kaava-alueen luoteisosaan. Inventoidun kiinteän muinaisjäännösalueen johdosta alue on Muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Tähän saakka pääosa puistoalueesta on ollut viljelykäytössä.

Viljelykäytössä olleelle peltoalueelle perustetaan heinävaltainen monivuotinen niitty. Alue kynnetään matalaan ja äestetään. Kyntösyvyys ei ylitä tähänastisen viljelyn aikaista kyntösyvyyttä. Alueelle kylvetään heinän ja niittykukkien siemenet.

Niittyä hoidetaan hoitoluokan A3 (Maisemaniitty) mukaisesti. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuutta tukeva niittyalue. Niityn kehittymistä seurataan ja tarvittaessa lajistoa monipuolistetaan lisäkylvöillä. Lisäkylvöt voidaan tehdä kevyesti rikottuun multapintaan.

Niitylle muodostetaan kulkureitit kylvämällä nurmi, joka pidetään matalana leikkaamalla (hoitoluokka R3).

Alueen lounaisreunassa olevasta puurivistä poistetaan huonokuntoiset puut/oksat. Puuriviin tehdään 3 m leveä kulkuaukko, josta mahtuvat tarvittaessa kulkemaan myös alueen hoidossa käytettävät työkoneet.

Puurivistön lounaispuolella oleva osa puistoa säilytetään ennallaan ja hoidetaan niittynä samalla tavalla kuin kylvetty niitty.

Myös Tartonlenkin päässä oleva kolmiomainen osa katualuetta kylvetään heinävaltaiseksi niityksi. Lisäksi istutetaan yksittäispuuksi tammi. Alue rajataan kadusta kookkailla maakivillä.

Suunnitelmat

Katusuunnitelman suunnitelmaselostus

Lamminraitti sijoittuu Hämeenlinnan 70. kaupunginosaan Lammille. Lamminraitin saneerattava osa rajoittuu Evontiehen ja Vääksyntiehen. Lamminraitti on toiminnalliselta luokaltaan alueellinen kokoojakatu. Alueella on vahvistettu asemakaava. Suunnittelualueen katu sekä jalankulun ja pyöräilyn väylä ovat asfalttipintaisia.

Lamminraitin katualueen leveys vaihtelee pääosin välillä 14-16 metriä. Vääksyntien päässä katualue on leveämpi. Lamminraitin ajorata saneerataan 6 metriä leveäksi. Ajoradalla uusitaan asfaltti ja kantavaa kerrosta. Lamminraitin eteläpuolella kulkeva yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn väylä saneerataan noin 3 metriä leveäksi. Yhdistetyllä jalankulun ja pyöräilyn väylällä uusitaan asfaltti ja kantavaa kerrosta. Sitä myös levennetään paikoitellen kapeista kohdista, jotta saavutetaan tavoiteltu 3 metrin leveys.

Lamminraitin ajoradan sekä yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylän välissä nykyisin olevaa välikaista uusitaan ja välikaistalta poistetaan puut. Välikaistan puista osa joudutaan poistamaan vesihuollon putkien uusimisen vuoksi, joten välikaistalta poistetaan kaikki puut, jotta saadaan samalla syvennettyä ja muotoiltua koko välikaista uudestaan. Välikaistaa syvennetään ja sinne ohjataan ajoradan sekä yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylän hulevedet. Viherkaistalle asennetaan myös muutama ritiläkaivo hulevesien keräämiseen.

Lamminraitin reuna-alueet nurmetetaan tai palautetaan nykyisen kaltaiseksi. Katualueelle sijoittuvaa muuta pensaikkoa ja kasvillisuutta poistetaan tarvittaessa katutyön yhteydessä.

Lamminraitilla uusitaan vesijohtoverkostoa ja jätevesiviemäriä. Kiinteistöjen hulevesiä erotellaan pois jätevesiviemäristä. Lisäksi kaduilla uusitaan mm. valaistus.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Kalvolan (90) kaupunginosassa.

Vanhatien osalta suunnitelma käsittää vain osuuden Teollisuustien ja MT130 välillä.
Alueelle on laadittu uusi asemakaava, jossa Teollisuustietä on jatkettu luoteeseen ja aiemmin tonteilla ollut Vanhatie on kaavoitettu kaduksi. Vanhatien sijainti muuttuu nykyisestä.
Näiden uusien katujen ajoradat on suunniteltu 7,0 metrin levyisinä. Kaduille ei ole suunniteltu jalkakäytäviä tai pyöräteitä. Teollisuustien umpiperäiseen päähän on suunniteltu kääntöpaikka. Teollisuustien varrelle on myös kaavoitettu LP-alue, jolle on suunniteltu pieni pysäköintialue. Pysäköintialueen on ajateltu palvelelevan virkistyskäyttöä ja erityisesti uuden frisbeegolfradan käyttäjiä. Pysäköintialuetta on mahdollisuus laajentaa myöhemmin.

Nykyisen Teollisuustien osuudelle välille Vanhatie – Iittalantie tehdään saneeraus, jossa katurakennetta parannetaan ja päällyste uusitaan. Tällä osuudella ajoradan leveys pysyy entisellään ollen 6,5 metriä. Tällä välillä ei ole jalkakäytävää tai pyörätietä. Kadun tasaus noudattelee nykyistä kadun pintaa, poiketen siitä enimmillään noin 15 cm.

Katujen kuivatus hoidetaan kadun molemmin puolin rakennettavilla sivuojilla. Saneerattavan kadun osalla nykyisiä sivuojia paikoin syvennetään. Uuden osuuden vedet johdetaan uutta erillistä ojaa pitkin MT130 alittavaan rumpuun. Alueelle rakennettavan viivytysaltaan ansiosta huleveden virtaus rummussa ei kasva. Saneerattavan katuosuuden vedet kulkevat samaa reittiä kun aiemminkin, päätyen MT130 sivuojaan. Alueella ei ole hulevesiviemäröintiä.

Kadun rakennus- ja saneeraustöiden yhteydessä rakennetaan myös vesihuoltoa (jätevesiviemäri ja vesijohto) Kivitien ja Teollisuustien alle. Vesihuoltoa ei esitetä katusuunnitelmassa.

Katujen ajoratojen pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Suunnitelmat

Katusuunnitelmien suunnitelmaselostus

Louhimokatu, Suomen kasarmin katu, Salokantelenkatu ja Ahokatu sijoittuvat Hämeenlinnan 7. kaupunginosaan Myllymäkeen. Saneerattavat kadut ovat toiminnalliselta luokaltaan tonttikatuja. Kadut saneerataan nykyisille paikoilleen.

Louhimokadulla ja Suomen kasarmin kadulla (ent. Selkäsuonkatu) on vahvistettu katusuunnitelma vuodelta 1973. Ahokadulla on vahvistettu katusuunnitelma vuodelta 1976. Suunnittelualueen kadut ovat asfalttipintaisia.

Katualueiden leveydet vaihtelevat kaduittain. Louhimokadulla katualue vaihtelee välillä 10,5–12,0 metriä, Suomen kasarmin kadulla katualue on noin 12,0 metriä ja Ahokadulla noin 12,0 metriä. Kaikki kadut tullaan asfaltoimaan.

Louhimokatu saneerataan välillä Turuntie – Kuninkaanlähteenkatu. Ajoradan leveys tulee olemaan saneerauksen jälkeen 6,0–7,0 metriä. Kadun itälaitaan asennetaan reunakivi, paitsi Louhimopuiston kohta jätetään reunakivettömäksi. Louhimokadulla uusitaan rakennekerrokset kokonaan välillä Turuntie – Suomen kasarmin katu, muualla uusitaan vain päällyste ja kantava kerros. Louhimokadulla pysäköinti tullaan sallimaan katuvälistä riippuen kadun jommallakummalla puolella.

Salokantelenkatu saneerataan välillä Louhimokatu – Vuorikatu. Ajoradan leveys tulee olemaan saneerauksen jälkeen 5,5 metriä. Ajoradan reunoille ei tule reunakiveä. Salokantelenkadun rakennekerroksista uusitaan vain päällyste ja kantava kerros.

Suomen kasarmin katu saneerataan kokonaan. Välillä Louhimokatu – Vuorikatu ajoradan leveys tulee olemaan saneerauksen jälkeen 5,5 metriä ja välillä Vuorikatu – Eureninkatu 6,0 metriä,mistä 4,0 metriä on asfalttia ja molemmin puolin 1,0 metriä on noppakiveystä. Molemmille reunoille asennetaan reunakivi. Suomen kasarmin kadulle tehdään istutuksia. Lisäksi Vuorikadulle tehdään korotus Suomen kasarmin kadun liittymän kohdalle. Suomen kasarmin kadulla välillä Louhimokatu – Vuorikatu uusitaan vain päällyste ja kantava kerros. Välillä Vuorikatu – Eureninkatu uusitaan rakennekerrokset kokonaan. Suomen kasarmin kadulla noudatetaan asemakaavaa, mikä ei mahdollista pysäköintiä.

Ahokatu saneerataan välillä Myllymäenkatu – Turuntie. Ajoradan leveys tulee olemaan saneerauksen jälkeen 6,5 metriä. Ahokadun nykyinen jalkakäytävä levennetään yhdistetyksi jalankulun ja pyöräilyn
väyläksi (3,5 m). Ahokadulla uusitaan vain päällyste ja kantava kerros. Saneerauksen yhteydessä asennetaan myös hidastetyynyt Myllymäenkadulle, Myllymäen koulun eteen. Myllymäenkadulta poistuu noin 3 autopaikkaa hidasteiden ja kirjastoautolle varattavan tilan vuoksi. Ahokadulla välillä Myllymäenkatu – Turuntie ei sallita pysäköintiä liikenneturvallisuuden, liikennevalojen läheisyyden ja koulun huoltoliikenteelle varattavan tilan vuoksi.

Katujen hulevedet ohjataan reunakivien ja pinnankallistusten avulla ritiläkaivoihin tai maastoon imeytymään.

Katujen reuna-alueet nurmetetaan pääosin. Katualueelle sijoittuvaa pensaikkoa ja muuta kasvillisuutta poistetaan tarvittaessa katutyön yhteydessä.

Louhimokadulla uusitaan myös hulevesiviemäri ja vesijohto. Suomen kasarmin kadulla uusitaan hulevesi- ja jätevesiviemäriä. Lisäksi kaduilla uusitaan mm. valaistusta ja kaukolämpöverkkoa

Suunnitelmat

Ahokatu katusuunnitelma (pdf)
Ahokatu pituusleikkaus (pdf)
Suomen kasarmin katu välillä Vuorikatu – Eureninkatu pituusleikkaus (pdf)
Suomen kasarmin katu välillä Louhimokatu – Vuorikatu pituusleikkaus (pdf)
Suomen Kasarminkatu katusuunnitelma (pdf)
Louhimokatu pituusleikkaus (pdf)
Louhimokatu katusuunnitelma (pdf)
Salokanteleenkatu katusuunnitelma (pdf)

Katusuunnitelmien suunnitelmaselostus

Tuomelankatu, Väinöntie, Aulangontie, Hätilänkatu ja Viertokatu sijoittuvat Hämeenlinnan kaupunginosaan Hätilään kaupunginosa nro. 15. Aulangontie on pääkatu, Hätilänkatu paikallinen kokoojakatu ja Tuomelankatu, Väinöntie ja Viertokatu ovat tonttikatuja. Alueella on voimassa oleva asemakaava. Suunnittelualueen kadut ovat asfalttipintaisia.

Tuomelankatu kaventuu Aulangontieltä Väinöntien risteykseen 8 metriseksi, josta eteenpäin katu kaventuu Viertokadulle asti 6 metriseksi. Tuomelankadun eteläpuolen jalkakäytävä levennetään yhdistetyksi jalankulun ja pyöräilyn väyläksi (3,5m). Tuomelankadun pohjoispuolella säilytetään 2,5 metriä leveä jalkakäytävä. Tuomelankadulle tehdään kevyt saneeraus; ajoradan asfaltti uusitaan, yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn väylä asfaltoidaan ja jalkakäytävän betonilaatat uusitaan. Kadun tasaus laskee paikoitellen maksimissaan 20 cm.

Väinöntie liittyy nykyään kahdesta kohtaa Tuomelankadulle. Toinen liittymistä poistetaan ja Väinönpuisto laajenee vanhan kadun tilalle. Väinöntien ajoradan leveys on 7 metriä ja kadulla uusitaan asfalttia sekä jalkakäytävien betonilaatat. Väinöntien itäpuolen jalkakäytävä siirretään kulkemaan Väinönpuiston läpi. Väinönpuistoon istutetaan Rusotuomipihlajia sekä Peittokurjenpolvea.

Aulangontien, Hätilänkadun ja Viertokadun liittymiä pyritään selkiyttämään niin, että Viertokatu liittyisi selkeämmin Hätilänkatuun ja Hätilänkatu Aulangontiehen. Aulangontielle ja Hätilänkadulle muodostuvat uudet välikaistat ajoratojen ja jalankulun ja pyöräilyn väylien välille, mitkä nurmetaan.

Aulangontietä kavennetaan Hätilänkadun liittymäalueella ja suojatiesaarekkeet uusitaan. Aulangontielle tehdään kevyt saneeraus; ajoradan asfaltti uusitaan, itäpuolella olevan jalkakäytävän laatoitusta uusitaan ja länsipuolen yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylää levennetään risteysalueen osalta (4m) ja asfaltti uusitaan.

Hätilänkatua uusitaan Aulangontien ja Viertokadun liittymän osalta. Hätilänkadun reunoille asennetaan yliajettava kiveys helpottamaan isompien ajoneuvojen kääntymistä liittymästä Aulangontielle ja toisin päin. Hätilänkadulle rakennetaan uusi keskisaareke jäsentelemään liittymää. Hätilänkadun ajoradan asfalttia sekä jalkakäytävien betonilaatoitusta uusitaan.

Viertokatua uusitaan Hätilänkadulta Ajurintielle asti. Viertokadun ajorata kavennetaan 6 metriseksi, jotta Viertokadun pohjoispuolen jalkakäytävä saadaan levennettyä yhdistetyksi jalankulun ja pyöräilyn väyläksi (3,5m). Viertokadun ajoradan asfalttia uusitaan, yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn väylä asfaltoidaan ja eteläpuolen jalkakäytävän betonilaattoja uusitaan. Viertokadun nykyinen pysäköintialue säilytetään.

Katujen hulevedet ohjataan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla ritiläkaivoihin ja sieltä hulevesiverkostoon. Katujen reuna-alueet palautetaan olemassa olevan kaltaiseksi tai nurmetetaan. Katualueelle sijoittuvaa pensaikkoa ja muuta kasvillisuutta poistetaan tarvittaessa katutyön yhteydessä.

Lisäksi kaduilla uusitaan valaistusta.

Suunnitelmat

Tuomelankatu pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Tuomelankatu katusuunnitelma (pdf)
Väinöntie pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Aulangontie – Hätilänkatu – Viertokatu katusuunnitelma (pdf)
Viertokatu katusuunnitelma (pdf)
Aulangontie pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Hätilänkatu pituus ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Viertokatu pituus ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)

Katusuunnitelmien suunnitelmaselostus

Palkkisillankuja, Pajasepäntie ja Takotie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin pitäjään Lammille kaupunginosa nro. 70. Kyseiset kadut ovat päättyviä tonttikatuja. Takotie on Pajasepäntieltä lähtevä lyhyt katu, Pajasepäntie alkaa Palkkisillantieltä ja Palkkisillankuja lähtee Mommilantieltä. Alueella on voimassa oleva asemakaava.
Palkkisillankujalla on vahvistettu katusuunnitelma vuodelta 1995. Suunnittelualueen kadut ovat asfalttipintaisia.

Katualueiden leveydet vaihtelevat kaduittain. Palkkisillankujan katualue on noin 7,0 metriä. Pajasepäntiellä katualue vaihtelee välillä 12,0–14,0 metriä, paitsi tien päädyssä olevalla kääntöpaikalla katualueen leveys on noin 29,0 metriä. Takotien katualue on noin 8,0 metriä.

Palkkisillankuja saneerataan harjakaltevaksi asfalttipintaiseksi 5,0 metriä leveäksi ja reunakivi asennetaan kadun molempiin reunoihin. Pajasepäntielle saneerataan asfalttipintainen yksipuolisesti sivukalteva 5,0 metriä leveä ajorata, yksipuolisella reunakivellä. Pajasepäntielle saneerataan myös 3,50 metriä leveä jalankulun- ja pyöräilyn väylä. Ajoradan sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän väliin jää yhden metrin levyinen viherkaista, jolle jalankulku- ja pyöräilyväylä kallistetaan. Takotie saneerataan 4,0 metriä leveäksi yksipuolisesti kallistavaksi asfalttipintaiseksi kaduksi. Rakennekerrokset uusitaan massanvaihdolla Palkkisillankujalla sekä Pajasepäntiellä. Takotiellä uusitaan päällyste ja kantava kerros, yhteensä 0,25 metriä ja asennetaan teräsverkko kantavaan kerrokseen.

Palkkisillankujalla hulevedet ohjataan ritiläkaivoihin ja sieltä hulevesiverkoston kautta avo-ojaan. Pajasepäntiellä ajoradan hulevedet ohjataan ritiläkaivoihin ja hulevesiverkostoon. Takotiellä hulevedet ohjataan kadun reunoilla sijaitseviin painanteisiin.

Katujen reuna-alueet nurmetetaan ja katualueelle sijoittuvaa pensaikkoa ja muuta kasvillisuutta poistetaan katutyön yhteydessä. Kaduilla uusitaan myös vesiyhtiön verkostoa ja Katuvalaistus.

Suunnitelmat

Palkkisillankuja katusuunnitelma (pdf)
Palkkisillankuja pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Pajasepäntie ja Takotie katusuunnitelma (pdf)
Pajasepäntie pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Takotie pituus- ja poikkileikkaus (pdf)

Konepajantien katusuunnitelma välillä Paikkalantie – Vanhanpappilantie ja Vanhanpappilantien katusuunnitelma välillä Konepajantie – Kirkonkulman koulun pohjoinen jalankulku- ja pyörätie ovat uudelleen nähtävillä 6.-20.2.2023. Samalla on nähtävillä katusuunnitelma Vanhanpappilantien korotetusta suojatiestä Kirkonkulman koulun eteläisen jalankulku- ja pyörätien kohdalla.

Konepajantien katusuunnitelma välillä Paikkalantie – Vanhanpappilantie ja Vanhanpappilantie välillä Konepajantie – Kirkonkulman koulun pohjoinen jalankulku- ja pyörätie ovat olleet julkisesti nähtävänä 17.10.2022 – 31.10.2022.

Katusuunnitelmia on päivitetty saadun muistutuksen perusteella seuraavasti:

Konepajantien jalankulku- ja pyörätie ylittää olemassa olevan linjauksen mukaisesti Paikkalantien ja jatkuu Vanhanpappilantien liittymän ohi Konepajantien ajoradan luoteispuolella. Jalankulku- ja pyörätieyhteys Vanhanpappilantien suuntaan jatkuu Vanhanpappilantien ajoradan itäpuolella. Konepajantien ylittävälle suojatielle rakennetaan keskisaareke.

Suunnitelmaselostus

Konepajantie ja Vanhanpappilantie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin 40. kaupunginosaan (Käikälä). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Konepajantiehen ja Paikkalantiehen, jotka ovat alueellisia kokoojakatuja, ja etelässä Vanhanpappilantieltä Kirkonkulman koululle erkanevaan jalankulku- ja pyörätiehen. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Vanhanpappilantien ylittävä suojatie Kirkonkulman eteläisen jalankulku- ja pyörätieyhteyden kohdalla. Suunnittelualueen kadut ovat osa Kirkonkulman koululle johtavaa koulureittiä.

Alueella on uusi, voimassa oleva asemakaava. Kadun saneerauksen jälkeen Vanhanpappilantie ja Konepajantie ovat saneerattavilta osin paikallisen kokoojakadun luonteisia. Asemakaavassa Vanhanpappilantie jatkuu Putkitehtaantien suuntaan suojeltuna katualueen osana Kirkonkulman koulun ajotien kohdalle asti. Koulun ajotien ja Putkitehtaantien välinen katuosuus on katualuetta.

Kummallakaan kadulla ei ole voimassa olevaa katusuunnitelmaa. Kadut ovat nykyisellään pääasiassa sorapintaisia. Konepajantiellä on lyhyt asfaltoitu osuus Paikkalantien liittymässä. Vanhanpappilantie on päällystetty Kirkonkulman koulun ajotien ja Putkitehtaantien väliseltä osuudelta.

Konepajantien suuntainen jalankulku- ja pyörätie jatkuu Paikkalantieltä Vanhanpappilantien liittymäalueen ohi noin Konepajantien paalulle 110 asti. Jalankulku- ja pyörätie rakennetaan 4,0 metriä leveäksi. Pintamateriaali on asfaltti. Jalankulku- ja pyörätie erotetaan ajoradasta reunakivellä ja betonikiveyksellä. Jalankulku- ja pyörätie jatkuu Vanhanpappilantien ajoradan itäpuolella Kirkonkulman koulun suuntaan. Konepajantien ylittävälle suojatielle tehdään keskisaareke.

Paikkalantien ja Konepajantien liittymässä uusitaan reunakiviä ja erotusalueen kiveyksiä.

Konepajantien katualueen leveys on kapeimmillaan noin 23 metriä. Konepajantien ajoradan leveys vaihtelee ollen Paikkalantien koillispuolella 7,5 m, Paikkalantien ja Vanhanpappilantien välisellä osalla leventyy noin 10,5 m metriin suojatiesaarekkeen takia ja kapenee Vanhanpappilantien jälkeen nykyiseen leveyteen (noin 4,5 m) ja liittyy nykyiseen tasaukseen noin paalulla 130.

Vanhanpappilantien katualueen leveys Konepajantien ja Kirkonkulman koulun jalankulku- ja pyörätien välisellä osuudella on noin 20 m. Vanhanpappilantien ajorata on suunniteltu rakennettavaksi nykyisen ajoradan länsipuolelle 5,0 m leveänä ja asfalttipintaisena. Jalankulku- ja pyörätie sijoittuu nykyisen ajoradan paikalle 4,0 m leveänä ja asfalttipintaisena. Ajoradan ja jalankulku- ja pyörätien erottaa 2,5 m leveä välikaista.

Katujen suunniteltu tasaus noudattelee pääosin nykyisten ajoratojen korkeusasemaa.

Katujen kuivatusta parannetaan muotoilemalla ajoradan ja jalankulku- ja pyörätien molemmin puolin painanteet. Tonttien ajoneuvoliittymien kohdalle rakennetaan rummut. Hulevesi johdetaan painanteissa nykyisiin hulevesikaivoihin ja ojastoon.

Vanhanpappilantiellä ajoradan ja jalankulku- ja pyörätien väliselle välikaistalle kylvetään valkoapilaa.Tontteihin ja metsäalueeseen rajautuvat reuna-alueet kylvetään niittyseoksella.

Katutyön yhteydessä uusitaan maakaasu-, sähkö- ja telekaapeliverkostoa ja katuvalaistusta.

Vanhanpappilantielle rakennetaan Kirkonkulman koulun eteläisen jalankulku- ja pyörätien kohdalle korotettu suojatie. Samalla jalankulku- ja pyörätieyhteyden linjausta muutetaan Vanhanpappilantien eteläpuolella noin 25 metrin matkalla.

Suunnitelmat

Konepajantie – Vanhanpappilantie katusuunnitelma asemapiirustus (pdf)
Konepajantie katusuunnitelma pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Vanhanpappilantie katusuunnitelma pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Vanhanpappilantie korotettu suojatie katusuunnitelma (pdf)

Suunnitelmaselostus

Suunnnittelualue sijoittuu Hämeenlinnan kaupungin 15. kaupunginosaan (Hätilä). Suunnittelualue rajoittuu Viipurintien, Aulangontien ja Harvialantien risteysalueelle. Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava, jossa se sijoittuu katualueelle. Viipurintie ja Aulangontie ovat luonteeltaan pääkatuja.
Viipurintiellä on voimassa olevat katusuunnitelmat risteyksen osalta vuodelta 1985 ja Aulangontiellä vuodelta 1986. Katujen ajoradat ovat asfalttipintaisia, jalankulku- ja pyörätiet asfalttipintaisia tai kivettyjä betonikivillä tai -laatoilla.

Viipurintien suuntaisen pohjoispuoleisen jalankulun ja pyöräilyn väylän erottelua jatketaan Aulangontien yli. Aulangontien suojatie tehdään esteettömyyden erikoistason ratkaisuin. Suojatien varoitusalue kivetään valkoisella betonisauvakivellä. Suojatien kohdan osoittamiseksi tehdään jalkakäytäville noppakiviraidat.

Aulangontien itäpuolella jalkakäytävä kivetään betonilaatalla. Aulangontien länsipuolella jalkakäytävä asfaltoidaan. Pyörätiet asfaltoidaan. Erotuskaistat kivetään nupukivellä. Jalankulun ja pyöräilyn erottelu tehdään Aulangontien länsipuolella maaliviivalla, itäpuolella kahden kiven noppakiviraidalla.

Aulangontien keskisaareke uusitaan. Aulangontielle pohjoiseen johtavaa ajokaistaa kavennetaan sekä kasvattamalla keskisaarekkeen kokoa että siirtämällä reunakivilinjaa.

Tämän saneerauksen yhteydessä Aulangontien itäpuolelle Viipurintien yli totetutetaan myös uusi suojatieyhteys. Uusi suojatieyhteys toteutetaan jalankulun ja pyöräilyn osalta yhdistettynä. Suojatie tehdään esteettömyyden perustason ratkaisuin.

JKPP:n tasaus noudattelee pääosin nykyisen jalkakäytävän korkeusasemaa. Aulangontien ja Viipurintien suojateiden kohdalla tasaus nousee noin 10-15 cm. Hulevesi ohjataan reunakivillä ja pinnankallistuksilla nykyisiin hulevesikaivoihin. Viipurintien pohjoisreunaan uuden suojatien kohdalle rakennetaan uusi hulevesikaivo.

Reuna-alueet nurmetetaan rakennustyössä vahingoittuvin osin.

Katutyön yhteydessä uusitaan liikennevalojärjestelmää.

Suunnitelma

Viipurintien ja Aulangontien liittymä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt. Katusuunnitelma, asemapiirustus (pdf)

Suunnitelmaselostus

Aleksis Kiven kadun, Rengontien ja Luolajantien liittymä sijaitsee Luolajan kaupunginosassa (24). Liittymäalue saneerataan siten, että nykytilassa heikosti jäsennelty ja turvaton valo-ohjaamaton tasoliittymä muutetaan kiertoliittymäksi.

Suunnitelmaratkaisu

Liittymäratkaisuksi on suunniteltu kiertoliittymä, ja lisäksi on suunniteltu siihen liittyville kaduille tarvittavat muutokset n. 70 – 100 metrin matkalla.

Kiertoliittymä on mitoitukseltaan tavanomainen katuverkon kiertoliittymä, jossa kiertosaarekkeen halkaisija on 16 m ja kiertotilan kavennuksen leveys 2 m. Varsinaisen ajoradan leveys on 6,5 m. Liittymän läpi kulkee suurten erikoiskuljetusten reitti, minkä vuoksi liikennesaarekkeet ja niiden reunakivet on suunniteltu osittain yliajettaviksi.

Liittyviä katuja on linjattu ja reunakivilinjoja muotoiltu tarvittavilta osin uudestaan. Liittymän uudistamisen yhteydessä on osoitettu parannettaviksi myös jalankulku- ja pyöräilyväylät liittymäalueella ja sen läheisyydessä. Eroteltu väylä liittymäalueella tukee myöhempää jalankulku- ja pyöräilyverkon kehittämistä.
Kaikkien katuhaarojen bussipysäkit säilyvät nykyisillä sijainneilla. Pysäkkialueita muotoillaan hiukan, ja niille lisätään turvallisuutta parantavat, jalankulku- ja pyöräilyväylistä selkeästi erotellut odotustilat. Aleksis Kiven kadun pohjoisen haaran bussipysäkille on osoitettu suunnitelmassa pysäkkikatos.

Pintamateriaalit ja kasvillisuus

Ajorata ja jalankulkuväylät päällystetään asfaltilla. Erotellut pyöräilyväylät on liikenneturval-lisuussyistä osoitettu päällystettäväksi punaruskealla väriasfaltilla kiertoliittymän alueella sekä bussipysäkkien odotustilojen kohdilla. Pysäkkien odotustiloissa pinnoitteena on musta betonikivi,
joka erottaa odotustilan selkeästi asfaltoiduista väylistä. Lisäksi pysäkeille on reunakiven viereen osoitettu valkoisella betonikivellä toteutettu huomioraita.

Kiertoliittymän keskustassa ja yliajettavissa kiveyksissä on käytetty harmaata graniittireunakiveä ja nupukiveä; suojatiesaarekkeissa ja erotuskaistoilla on puolestaan käytetty harmaata betonikiveystä.

Tasaus ja kuivatus

Toteutettava ratkaisu sijoittuu pääosin nykyiselle rakennetulle katualueelle. Kadun tasaus noudattaa pääpiirteissään kadun nykyistä tasausta.
Hulevedet ohjataan liittymäalueelta pääsääntöisesti ritiläkaivojen kautta hulevesiviemäri-verkostoon ja edelleen huleveden purkuojiin. Kadun saneerauksen yhteydessä saneerataan myös nykyistä hulevesiviemäriverkostoa liittymän alueella ja parannetaan nykyisiä huleveden purkuojia suunnittelualueen eteläpuolella.

Kiertoliittymän keskusta

Kiertoliittymän keskusaiheesta on laadittu ideasuunnitelma, jossa on otettu huomioon kohteen sijainti maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Keskusaihe kuvastaa vanhan peltojaon mukaista jäsentelyä, jossa sarkajako toteutetaan nupukivirivein ja ulkoasultaan vaihtelevin istutuksin. Lisäksi kiertoliittymän keskustaan on osoitettu pysty-aiheena Hämeenlinnan kaksoistorneja kuvastava valaistava rakenne.

Suunnitelmat

Asemapiirustus Aleksis Kiven katu, Luolajantie – Rengontie (pdf)
Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaukset Luolajantie – Rengontie (pdf)
Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaukset Aleksis Kiven katu (pdf)

Suunnitelmaselostus

Hautaportinkujaa koskeva katusuunnitelmaehdotus on laadittu alueen liikennejärjestelyjen muutosten toteuttamista varten. Muutokset liittyvät Ahvenistonkujan liittymän sulkemiseen Ahvenistontielle. Suunnittelualue rajautuu lännessä tulevaan uuteen Sairaalatiehen sekä idässä Ahvenistontien/Ahvenistonkujan liittymän kohdille.

Katusuunnitelmaehdotuksessa Hautaportinkuja on asfalttipintainen ajoradaltaan 5,5 m leveä, jossa liikkuvat sekä autot että kevyt liikenne.
Ahvenistonkujan nykyisen liittymän sulkemisen jälkeen Ahvenistontielle tulee liikenne hautausmaalle sekä alueen kiinteistöille tapahtumaan uutta Hautaportinkujaa pitkin uudelle Sairaalatielle ja sieltä edelleen Ahvenistontielle.

Kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja painanteiden avulla maastoon. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan alueen korkeusasemat eivät mainittavasti muutu.

Suunnitelmat

Hautaportinkuja asemapiirustus (pdf) ja pituusleikkaus (pdf)

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Ahveniston (9) kaupunginosassa.

Yllä mainittuja katuja ja väyliä koskeva katusuunnitelma on laadittu alueen liikennejärjestelyjen muutosten toteuttamista varten. Muutokset liittyvät pääasiassa Rapamäentien ja Ahvenistonkujan liittymien sulkemiseen Ahvenistontielle, Ahvenistontien varren kiinteistöjen suorien tonttiliittymien sulkemiseen Ahvenistontielle sekä Päivämäentien varren erotellun jk+pp väylän ja Rapamäentien ns. pyöräkadun rakentamiseen.

Katusuunnitelmaehdotuksessa asfalttipintainen eroteltu 2,0 m leveä jalkakäytävä + 3,0 m leveä kaksisuuntainen pyörätie kulkee Liivuorentieltä Päivämäentien vartta pitkin Rapamäentielle, jossa se muuttuu ns. pyöräkaduksi. Rapamäentien pyöräkatu on asfalttipintainen ajoradaltaan 4,5 m leveä, jossa liikkuvat sekä autot että pyöräilijät. Jalankulkijoita varten tehdään 2,0 m leveä reunakivellä erotettu asfaltoitu jalkakäytävä. Rapamäentien nykyinen liittymä Ahvenistontielle suljetaan ja kulku Ahvenistontielle tapahtuu rakennettavan Päivämäentien jatkeen ja Liivuorentien kautta.

Ahvenistontiellä kiinteistöjen suorat tonttiliittymät Ahvenistontielle suljetaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja ne liitetään rakennettavalle 4,5 m leveälle asfalttipintaiselle rinnakkaiskadulle, Olympiakadun jatkeelle. Olympiakadun jatke muuttuu viimeisen länsipään kiinteistön tonttiliittymän jälkeen 3,5 m leveäksi asfalttipintaiseksi kevyen
liikenteen väyläksi, joka jatkuu nykyiselle Ahvenistonkujalle. Olympiakadun jatke ja Ahvenistontie erotetaan toisistaan 0,85 m leveällä reunakivillä korotetulla erotuskaistalla, jolle asennetaan lisäksi 0,7 m korkea tiekaide.

Ahvenistontie tulee olemaan 8,0 m leveä asfalttipintainen reunakivillä varustettu katu. Ahvenistontielle rakennetaan kaksi keskikorokkeilla varustettua suojatietä sen länsi‐ ja itäpäähän nykyisten suojateiden välittömään läheisyyteen. Suojatiet toteutetaan esteettömyyden erityistason ratkaisuina, joten suojateiden kohdille asennetaan luiskattu reunakivi.

Nykyinen Ahvenistonkujan liittymä Ahvenistontielle suljetaan ja kiinteistöjen sekä hautausmaan pysäköintipaikan liikenne ohjataan rakennettavan Hautaportinkujan ja uuden Sairaalatien kautta Ahvenistontielle.

Katujen ja kevyen liikenteen väylien pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla nykyisiin ja uusiin hulevesikaivoihin tai maastoon. Katujen korkeusasemat eivät mainittavasti
muutu.

Suunnitelmat

Muistutusten perusteella on tehty vähäisiä muutoksia

Muistutusten perusteella on tehty vähäisiä muutoksia Olympiakadun jatkeen ja Hautaportinkujan rajakohtaan, mutta muutokset ovat niin vähäisiä, että katusuunnitelmia ei aseteta uudelleen nähtäville. Muilta osin muistutuksissa esitetyt asiat eivät anna aihetta katusuunnitelmien muuttamiselle.

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Keinusaaren (5.) kaupunginosassa.

Suunnitelmaratkaisu

Ajoradan leveys Hämeentiellä on pääsääntöisesti 7,0 m. Pysäköintikaistojen leveys on 2,0 m, ja pysäköinti toteutetaan ajoradan kanssa samaan tasoon. Pysäkit toteutetaan ajoratapysäkkeinä.

Kadun molemmille puolille on osoitettu yksisuuntainen pyörätie ja siitä eroteltu jalkakäytävä. Kadun itäreunalla pyörätien leveys on 2,0 m ja jalkakäytävän 2,0 m. Jalankulku- ja pyöräväylän sekä ajoradan väliin jää nykytilan mukaisesti viherkaista, jonka leveys on noin kolme metriä. Länsireunalla pyörätien leveys on 1,75 m ja jalkakäytävän leveys pääsääntöisesti 2,0 m. Kadun länsipuolella välillä Hämeenkuja–Viipurintie jalankulku on osoitettu kivetylle puistoväylälle, jota ympäröivä puistoalue on myös osoitettu suunnitelmassa uusittavaksi.

Hämeentien pohjoispäässä Possentien, Varikonniementien ja Kiistalantien liittymäaluetta jäsennellään selkeämmäksi sekä turvallisemmaksi ja suojateitä siirretään. Possentien ja Varikonniementien kulmaukseen on osoitettu katuaukio penkkeineen ja istutuksineen. Rautatieaseman tunnelin edustalle jalankulku- ja pyöräilyväylien vilkas risteämäkohta on toteutettu jaetun katutilan periaatteella. Varikonniementien ylittävälle suojatielle ja pyörätiejatkeelle asetetaan ajoradalle väistämisvelvollisuus pyöräilijän ylityspaikassa -liikennemerkki. Asema-aukion ajoradat säilyvät yksisuuntaisina ja liittyminen Asema-aukiolta Hämeentielle/Varikonniementielle muutetaan väistämisvelvolliseksi. Kiistalantien liittymä suljetaan, kuitenkin siten että huoltoajo (esim. roska-auto) sallitaan.

Pintamateriaalit, kasvillisuus ja kadun kalusteet

Ajorata ja pysäköintipaikat päällystetään asfaltilla; pyöräteillä käytetään punaista korostusväriä. Jalkakäytävät toteutetaan 1/3-limitetyllä betonilaatalla. Suunnittelualueen reunoilla käytetään tapauskohtaisesti liittyvien väylien ja rakenteiden pintamateriaaleja. Jalkakäytävä ja pyörätie erotetaan toisistaan kiviraidalla, ja suojatiet toteutetaan kivettynä. Pysäkkien odotustila toteutetaan mustalla betonikiveyksellä (tiililadonta), jonka lisäksi pysäkeille toteutetaan valkoiset huomioraidat. Länsipuolen välikaistalle osoitetaan noppakiveä ja itäpuolen viherkaistalle vettäläpäisevä kiveys katupuiden juuristojen vedensaannin parantamiseksi.

Hämeentien länsireunalla sijaitsevat pylväsistutukset säilytetään. Tarvittaessa sijainteja täsmennetään ja huonokuntoiset pylväät uusitaan.

Kivetyn puistoväylän yhteyteen Viipurintien kulmaukseen osoitetaan penkkejä, uutta puustoa sekä pensasistutuksia. Myös Possentien – Varikonniementien kulmaukseen katuaukiolle osoitetaan uusia puuistutuksia ja penkkejä. Hämeentien nykyiset katupuut säilytetään.

Kadun valaistus uusitaan koko suunnittelualueella.

Tasaus ja kuivatus

Kadun tasaus noudattaa pääpiirteissään kadun nykyistä tasausta.
Hulevedet ohjataan pääsääntöisesti olevaan hulevesiviemäriverkostoon nykyisten sekä uusien ritiläkaivojen kautta. Kadun itäpuolella kiinteistöjen kattovesiä sekä jalkakäytävälle ja pyörätielle satavia vesiä pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan myös erotuskaistan puuistutuksille.

Esteettömyys

Jalkakäytävät ja suojatiet toteutetaan Hämeentien länsireunalla noudattaen esteettömyyden erikoistasoa ja itäreunassa esteettömyyden perustasoa. Kaikki suunnittelualueella sijaitsevat Hämeentien ylittävät suojatiet toteutetaan esteettömyyden erikoistason mukaisesti.

Varikonniementien ylittävä suojatie ja pyörätien jatke toteutetaan luiskatuilla reunatuilla. Liittymissä Hämeentien suuntaiset pyörätiet toteutetaan ilman reunatukia.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Kankaantaustan (20) kaupunginosassa.
Kadulle on suunniteltu täydellinen saneeraus pohjaamalla se kokonaan uudelleen. Samalla uusitaan kadun alla oleva vesihuolto, mutta vesihuoltoa ei esitetä katusuunnitelmassa.

Ajoradan leveydeksi on suunniteltu 4,5 metriä. Kadun päähän ei mahdu ympäriajettavaa kääntöpaikkaa, joten sinne on suunniteltu kääntöpaikka, jossa auton saa käännettyä peruuttaen. Pääosa kadusta on suunniteltu 0,25 metrin sorapientarein ja sivupainantein. Osin kadun reunaan on suunniteltu matala 6 cm korkea yliajettava reunakivi. Kadun tasaus noudattelee nykyistä kadun pintaa, poiketen siitä enimmillään noin 15 cm.

Kadulle ei ole suunniteltu jalkakäytävää tai pyörätietä.

Ajoradan pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Kadun kuivatusta parannetaan rakentamalla kadulle hulevesiviemäri niille osin, mihin se on mahdollista. Kadun alkuosan vedet johdetaan hulevesikaivoin Visamäentien hulevesiviemäriin. Kadun loppuosalla hulevedet johdetaan painanteella ja reunakiven vierustaa pitkin puistoon Vanajaveden suuntaan.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Voutilan (25) kaupunginosassa.

Suunnitelma koskee väliä Härkämäenkuja – pl 580. Pl 580 on Jukolan päiväkodin liittymän kohdalla.
Katu saneerataan kevyesti uusimalla vain päällysteet ja kantava kerros.

Ajoradan leveys pysyy ennallaan noin seitsemässä metrissä. Kadun lounaispuolella oleva reunakivi uusitaan. Ajoradan tasausta nostetaan noin 20 cm kohdalla, jossa se rajautuu puistoon. Rivitalojen (Liivuorentie 11 ja 13) kohdalla tasaus pysyy ennallaan.

Paalulle 490 Tammistonkujan eteläpuolelle rakennetaan ajoradalle hidaste.
Kevyen liikenteen väylää levennetään 4,5 metriin. Aiempi leveys vaihteli 3,5 – 4 metrin välillä. Levennys tehdään viherkaistan puolelle, jolloin nurmialue ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä kapenee noin kahteen metriin. Kevyen liikenteen väylän koillispuolella oleva reunakivi jätetään pois ja väylän ja nurmialueen väliin tulee kapea sorapiennar. Kevyen liikenteen väylän tasausta nostetaan maksimissaan noin 15 cm. Kevyen liikenteen väylän sivukaltevuus on koko matkalla ajoradalle päin, joten hulevesiä ei pääse valumaan tonteille.

Sekä ajoradan että kevyen liikenteen väylän pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Liivuorentien kuivatus paranee, kun ajoradan pintaa nostetaan ja vesi pääsee paremmin valumaan puistoon. Kadulle myös lisätään muutamia hulevesikaivoja entisten lisäksi.

Suunnitelmat

Suunnitelma on ollut nähtävillä ajalla 13. – 30.12.2021

Suunnitelmaselostus

Huovilantie, Heinätie, Piennartie, Nurmitie, Satotie, Apilatie, Virnatie ja Tuulensuuntie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin pitäjään Lammille kaupunginosa nro. 70. Huovilantie on paikallinen kokoojakatu ja loput kadut ovat pientaloalueen tonttikatuja, jotka alkavat kaikki Huovilantieltä ja ovat päättyviä. Alueella on voimassa oleva asemakaava.

Kaikilla edellä mainituilla kaduilla on vahvistettu katusuunnitelma; Heinätiellä, Piennartiellä, Nurmitiellä ja Satotiellä vuodelta 1980 ja Apilatieltä, Virnatieltä ja Tuulensuuntieltä vuodelta 1982. Huovilantie on tehty kahdessa osassa johon suunnitelmat ovat 1980 ja 1982 luvuilla. Suunnittelualueen kadut ovat asfalttipintaisia.

Katualueiden leveydet vaihtelevat kaduittain. Tuulensuuntien katualue on noin 8,0 metriä. Virnatiellä katualue vaihtelee välillä 9,0–10,0 metriä. Apilatiellä katualue on noin 10,0 metriä. Piennartiellä, Heinätiellä, Nurmitiellä ja Satotiellä katualue vaihtelee välillä 10,0–12,0 metriä. Huovilantien katualue on noin 14,0 metriä.

Huovilantielle saneerataan asfalttipintaiset 6,0 m leveä ajorata ja 3,5 m leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä. Näiden väliin jää metrin levyinen viherkaista. Huovilantiellä ajorata, paalulle 600 asti, sekä jalankulku- ja pyöräilyväylät kallistetaan viherkaistalle. Paalun 600 jälkeen ajorata muuttuu harjakaltevaksi. Rakennekerrokset saneerataan massanvaihdolla 1,2 metrin syvyyteen. Tonttikadut saneerataan 5,0 metriä leveiksi yksipuolisesti sivukalteviksi, asfalttipintaisiksi tonttikaduiksi. Rakennekerroksista uusitaan massanvaihdolla vain kantava kerros 0,2 metrin syvyyteen ja siihen asennetaan teräsverkko.

Piennartien, Nurmitien ja Apilatien päädyissä on jalankululle- ja pyöräilyliikenteelle asemakaavoitettu pienet alueet, jotka saneerataan asfalttipintaiseksi sekä yksipuolisesti sivukaltevaksi. Nämä uusitaan massanvaihdolla noin 1,2 metrin syvyyteen ja levennetään 3,5 metriin.

Huovilantiellä hulevedet ohjataan viherkaistalle, ja siellä rakennettuihin salaojiin sekä ritiläkaivoihin. Tonttikaduilla hulevedet ohjataan kadun toiseen laitaan, jossa ne ohjataan ojapainanteisiin tai olemassa olevaan hulevesiverkostoon.
Katujen reuna-alueet nurmetetaan ja katualueelle sijoittuvaa pensaikkoa ja muuta kasvillisuutta poistetaan katutyön yhteydessä. Huovilantieltä kaadettavien puiden tilalle istutetaan uusia puita niillä paikoin kuin se on mahdollista.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katsastusmiehentie sijaitsee Pullerinmäen (10) kaupunginosassa Tiiriön alueella.

Katsastusmiehentien alkuperäinen suunnitelma on vuodelta 1992. Vuonna 2008 on tehty muutossuunnitelma, jossa Katsastusmiehentien loppupään tasausta on nostettu Terran laajennusosan rakennuksen lattiakorkoon sopivaksi.

Nyt kadun päähän on suunniteltu ympäriajettava kääntöpaikka. Kääntöpaikka on suunniteltu mahdollisimman suurena, kuitenkin niin, että se mahtuu asemakaavan mukaiselle katualueelle. Kääntöpaikan keskelle jää jo nykyisin alueella oleva Elenia Oy:n muuntamo. Kääntöpaikan ajoradan etäisyys muuntamosta on minimissään kaksi metriä. Muuntamon alue erotetaan ajoradasta korkealla reunakivellä. Muuntamon ympärille voidaan tarvittaessa tehdä myös törmäysaita muuntamon omistajan ohjeiden mukaisesti.

Kääntöpaikan tasaus liitetään nykyisiin asfalttipintoihin ja tulee sijoittumaan ihan vähän nykyisen maanpinnan yläpuolelle. Pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti. Kääntöpaikan hulevedet ohjataan pääosin pintavaluntana viereiseen ojaan.

Suunnitelma

Suunnitelmaselostus

Metsä-Rydöntie, Mäenalustantie, Revontie, Härmiäläntie ja Asevelitie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin 25. kaupunginosaan Voutilaan. Ko kadut ovat pientaloalueen tonttikatuja, jotka rajautuvat pohjoisessa Loimalahdentiehen, etelässä Mattisentiehen ja idässä Pollentiehen ja lännessä Kangaspellontiehen. Alueella on voimassa oleva asemakaava.

Metsä-Rydöntiellä, Mäenalustantiellä on vahvistettu katusuunnitelma 80-luvulta ja Härmiäläntiellä 90-luvulla. Suunnittelualueen kadut ovat kapeita, sorapintaisia katuja, lukuun ottamatta Metsä-Rydöntien Loimalahdentien puoleista päätä, josta on noin 35 metriä on asfaltoitu.

Katualueiden leveydet vaihtelevat katuväleittäin. Metsä-Rydöntiellä katualueen leveys vaihtelee 7,0 ja 10,0 metrin välillä. Mäenalustantiellä katualueen leveys on noin 7,0 metriä. Revontiellä katualueen leveys on 12,0 metriä. Härmiäläntiellä katualueen leveys vaihtelevat 6,5 ja 12,0 metrin välillä. Asevelitiellä katualueen leveys vaihtelee 7,0 – 12,0 metrin välillä.

Kadut saneerataan kokonaisuudessa yksipuolisesti sivukalteviksi, asfalttipintaisiksi tonttikaduiksi. Rakennekerrokset uusitaan massanvaihdolla noin 1,2 metrin syvyyteen.

Metsä-Rydöntiellä ajoradan leveys on Loimalahdentien puoleisessa päässä 5,5 metriä. Jalankululle ja pyöräilylle varatulla katualueella Loimalahdentien ja Härmiäläntien välisellä osalla sekä Härmiäläntien ja Asevelitien välisellä osalla ajoradan leveys on 3,5 metriä.

Mäenalustantiellä kadusta saneerataan Härmiäläntien ja Mäenalustantie 3:n välinen katuosuus noin 60 metriä pitkäksi päättyväksi kaduksi. Lisäksi saneerataan Asevelitien ja Mattisentien välinen katuosuus. Ajoradan leveys molemmilla väleillä on 4,0 metriä. Pintavesiä ohjataan reunakiven avulla rakennettaviin hulevesiviemärikaivoihin.

Revontiellä ajoradan leveys on koko matkalla 6,0 metriä. Asevelitien ja Mattisentien välisellä katuosuudella pintavesiä ohjataan reunakiven avulla rakennettaviin ritiläkantisiin hulevesikaivoihin.

Härmiäläntiellä ja Asevelitiellä Metsä-Rydöntien ja Revontien välisillä katuosuuksilla ajoradan leveys on 5,5 metriä. Muilla osuuksilla ajorata kapeamman katutilan takia kapeampi 4…4,5 metriä.

Härmiäläntien jalankulkuyhteys Kangaspellontien puoleisessa päässä asfaltoidaan. Asevelitien yhteyttä Kangaspellontielle ei rakenneta. Katu saneerataan päättyväksi kaduksi ilman kääntöpaikkaa.

Härmiäläntiellä ja Asevelitiellä pintavesiä ohjataan reunakiven avulla rakennettaviin ritiläkantisiin hulevesikaivoihin ja nykyiseen ja rakennettavaan hulevesiviemäriverkostoon.

Katujen korkeusasema on vuosien sorastuksen takia noussut. Katujen korkeusasemaa lasketaan erityisesti Härmiäläntiellä, Asevelitiellä ja Revontiellä tonteille suuntautuvan pintavalunnan ehkäisemiseksi. Tarvittaessa pintavesien ohjausta tehostetaan ohjaamalla pintavedet reunakiven avulla ritiläkantisiin hulevesikaivoihin.
Niillä katuosuuksilla, joilla reunakiveä ei käytetä, ajoradan sivuille muotoillaan ojapainanteet. Painanteista vesi ohjataan ritiläkaivoihin ja rakennettavaan hulevesiviemäriverkostoon.

Katujen reuna-alueet nurmetetaan. Katualueelle sijoittuvat puut, pensaat ja pensasaidat poistetaan katutyön yhteydessä.

Kaduille ei tule erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Asemakaavassa jalankululle ja pyöräilylle varatut katualueet merkitään asianmukaisin liikenteenohjauslaittein.

Katutyön yhteydessä alueella uusitaan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoa sekä katuvalaistusta tarpeen mukaan.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Idänpään (16) ja Hätilän (15) kaupunginosissa.

Someronkatu – Moisiontie, Liisantie ja Laihontie saneerataan kokonaan, eli kaikki rakennekerrokset uusitaan. Samalla katujen alla olevaa vesihuoltoa osin saneerataan ja lisätään. Laihonkuja saneerataan kevyemmin, eli vain kantava kerros ja päällyste uusitaan.

Laihonkujaa lukuun ottamatta kadut leviävät hiukan aiemmasta. Someronkadulle on suunniteltu kolmen auton pysäköintitasku, jonka on tarkoitus palvella ulkoilijoita. Someronkadun ja Aulangon puistometsän ulkoilureitin risteyskohtaan on suunniteltu korotettu suojatie.

Liisantielle, jossa hulevesien hallinta on sivukaltevuuden kannalta hankalaa, on suunniteltu reunakivet. Someronkadulla ja Laihontiellä katujen kuivatus pystytään hoitamaan sivupainantein. Laihonkujan toiselle puolen on suunniteltu matala reunakivi estämään vesien valumista tonteille. Matala reunakivi sen takia, että henkilöautoa suurempien autojen kääntyessä, voidaan ajaa myös reunakiven yli. Laihontien jyrkällä osuudella välillä Kotkankatu – Liisantie sivupainanne muotoillaan asfaltista. Jyrkkä mäki vesi sorapintaisen pientareen sateella mennessään ja painanteesta saadaan myös lisätilaa tonteille käännyttäessä.

Katujen tasaukset noudattavat pääosin nykyistä kadun pintaa.

Kaikkien katujen pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Ahvenistontie ja Marssitie sijaitsevat Ahveniston (9) kaupunginosassa. Aleksis Kiven katu ja Liivuorentie sijaitsevat Voutilan (25) kaupunginosassa. Ahvenistontie, Marssitie ja Aleksis Kiven katu ovat pääkatuja. Liivuorentie luokitellaan paikalliseksi kokoojakaduksi.
Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty liikennejärjestelyt, pintamateriaalit, kuivatuksen periaatteet ja katuviherrakenteita kuten puut, istutusalueet sekä katukalusteet. Suunnitelma jakautuu kahteen katujärjestelypiirustukseen, joista ensimmäisessä esitetään suunnittelualueen länsiosa, Ahvenistontien – Aleksis Kiven kadun alue ja Marssitie. Marssitiellä suunnitelma rajautuu Sammontien liittymään. Toisessa katujärjestelypiirustuksessa kuvataan Ahvenistontien – Liivuorentien alue. Jokaisesta kadusta on pituus- ja tyyppipoikkileikkauspiirustus.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Ahvenistontien ajorata parannetaan 2+2 -kaistaiseksi, jossa ulommat ajokaistat ovat bussikaistoja. Sekä etelä- että pohjoisreunalla kulkee eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Suunnitelmassa Aleksis Kiven kadun ja Liivuorentien – Sairaalatien liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Lisäksi näiden välillä on valo-ohjattu liittymä, jonka kautta kuljetaan S-Marketin parkkipaikalle ja Jukolanraitille. Ahvenistontien ylittävät suojatiet ja ylitys-paikat on suunniteltu esteettömyyden erityistason ratkaisuja käyttäen. S-Marketin ja Liivuorentien välillä on bussipysäkit kummallakin puolella Ahvenistontietä.

Aleksis Kiven kadun osalta suunnitelma koskee katuväliä Ahvenistontie – Kylätie, jossa toimenpiteitä ovat lähinnä liittymäalueen kaistajärjestelyt. Liivuorentiellä suunnitelma on laadittu välille Ahvenistontie – Härkämäenkuja. Suunnitelman mukaan Liivuorentien pää käännetään hieman itään, kohdakkain uuden Sairaalatien kanssa. Aiemmin suunniteltu pyöräilyn pääreitti ylittää Liivuorentien, johon on suunniteltu korotettu suojatie ja ylityspaikka. Ylityspaikassa Liivuorentietä kulkeva ajoneuvo on väistämisvelvollinen suhteessa polkupyöräilijään. Pyöräilyn pääreitti jatkuu Aroniitunkujalle, joka on suunniteltu pyöräkatuna.

Katusuunnitelmaehdotuksessa ajoradat, jalkakäytävät ja pyörätiet ovat asfalttipäällysteisiä. Liivuorentien – Aroniitunkujan alueella on aukiomainen alue, joka on esitetty kivettäväksi. Välikaistoille ja keskisaarekkeisiin on esitetty kiveystä, nurmea sekä puu- ja pensasistutuksia.

Katualueen pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin ja maastoon. Ahvenistontien tasausta nostetaan noin yhdellä metrillä Liivuorentien – Sairaalatien liittymän kohdalla, mikä on merkittävä muutos nykytilanteeseen verrattuna.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Voutilan (25) kaupunginosassa. Kyseisille alueille on tehty saneeraussuunnitelmat.

Toukolanraitin saneerausta on suunniteltu jatkettavaksi siitä, mihin saneeraus Aleksis Kiven kadun alikulun rakentamisen yhteydessä päätettiin. Väylälle tulee kaksisuuntainen noin 3,5 metrin
levyinen pyörätie, joka päällystetään punaisella asfaltilla. Noin 2,7 metrin levyinen jalankulkuväylä sijoittuu pyöräilyväylän luoteispuolelle. Jalankulku erotetaan pyöräilystä köynnöspylväin. Jalankulkuväylän pinta kivetään. Väylälle ei tule ajoneuvoliikennettä. Toukolanraitti kallistetaan
uuden S‐Marketin seinustalta poispäin ja pintavedet johdetaan viheralueen suuntaan. Viheralueen korkeutta joudutaan hieman laskemaan.

Jukolantorin kiveys uusitaan ja samalla poistetaan vanhoja rakenteita, mm. pergolarakenne ja betoniset valaisinpylväät. Myös kuusi torilla olevaa pylväshaapaa poistetaan. Jukolantorin kaakkoisreunalla sijaitsevat betoniset muurirakenteet säilytetään ja puhdistetaan, ja niiden välissä kulkevien väylien kiveys uusitaan. Jukolantorin läpi Toukolanraitilta Aroniitunkujalle kulkeva pyörätie päällystetään punaisella asfaltilla ja siihen kivetään suojatiet uuden S‐marketin ja pysäköintialueen väliselle jalankululle. Aukiolle istutetaan kirsikkapuita sekä köynnöksiä köynnöspylväiksi. Jukolantoria ja tulevaa pysäköintialuetta rajaamaan rakennetaan istutusallas, johon istutetaan puita ja pensaita. Jukolantorille tuodaan lisäksi pyöräkatos ja penkkejä.

Aroniitunkujaa levennetään ja se muutetaan pyöräkaduksi, jolla on huoltoajo sallittu. Punaisella asfaltilla päällystettävän pyöräkadun leveys on 5,0 metriä. Pyöräkadun luoteispuolelle rakennetaan reunakivellä erotettu 2,5 metrin levyinen jalkakäytävä, joka on asfalttipintainen. Aroniitunkujan puukujanne uusitaan.

Aroniitunkujalta Ahvenistontielle on suunniteltu uusi vanhan Jukolanraitin korvaava väylä, joka on kaavan mukaan varattu jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajoon. Tämän väylän ajoradan leveydeksi on suunniteltu 7,0 metriä ja yhdistetyn jalankulku ja pyörätien leveydeksi 4,0 metriä. Väylän kautta ohjataan liikenne sitä reunustaville pysäköintialueille, joista toinen on S‐Marketin pysäköintialue ja toinen asukaspysäköintiä. Koska tämän väylän ja Ahvenistontien liittymään on myöhemmin tulossa liikennevalot, ei asukaspysäköintialueen ajoliittymä voi sijaita jatkossa Ahvenistontien puoleisessa reunassa, jossa valoihin jonottavat autot tukkivat liittymän. Liittymä siirretään pysäköintialueen toiseen reunaan. Tämän takia alueelta menetetään kaksi autopaikkaa. Korvaavat autopaikat rakennetaan pysäköintialueelle.

Katujen kuivatusvedet johdetaan nykyiseen hulevesiverkostoon.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Ahveniston (9) kaupunginosassa.
Sairaalatien katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty liikennejärjestelyt, pintamateriaalit, kuivatuksen periaatteet ja katuvalaistuksen ratkaisut. Suunnitelma on jaettu kahteen katuosaan, joista käytetään nimityksiä osa I ja osa II. Sairaalatie toimii toteutuessaan kulkuyhteytenä Ahvenistontieltä nykyiselle sairaalalle. Sairaalatien kautta kuljetaan myös uudelle Hautaportinkujalle, joka johtaa hautausmaalle ja nykyisen Ahvenistonkujan kiinteistöille.

Katusuunnitelmaehdotuksessa Sairaalatien ajorata, jalkakäytävä ja pyörätie ovat asfalttipäällysteisiä. Jalkakäytävä ja pyörätie on suunniteltu eroteltuna ratkaisuna kadun osalla I, jossa kummankin leveys on 2,5 metriä. Kulkumuotojen erottelu toteutetaan maalimerkinnällä.

Osalla II on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, ja leveys vaihtelee 3,5 m – 4,0 m. Sairaalatien osalla I sekä osan II alussa ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä on välikaista, johon on suunniteltu katupuu‐ ja pensasistutuksia. Välikaistan pintamateriaali on pääosin nurmikkoa, mutta kapeat osat välikaistasta on esitetty kivettyinä. Suurin osa ajoradasta on esitetty reunakivellä rajattavaksi, mutta erityisesti kadun osalla II on myös reunakivetöntä ajorataa. Sairaalatien osalla II on suunniteltu korkean penkereen takia tiekaide, jonka korkeus on 0,70 m.

Ajokaistojen lukumäärä vaihtelee siten, että osalla I kaistoja on kaksi kumpaankin kulkusuuntaan ja osalla II yksi kumpaankin suuntaan. Lisäksi Ahvenistontien‐Sairaalatien liikennevalo‐ohjatussa liittymässä on erillinen kääntyvä kaista. Ajokaistojen leveys on katusuunnitelmaehdotuksessa 3,25 m – 3,50 m. Ajosuunnat on eroteltu osalla I keskisaarekkeella ja osalla II maaliviivalla.

Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitettynä kolme tonttiliittymää, jotka liittyvät suunnitteilla olevan Ahveniston sairaalan liikennejärjestelyihin.
Katualueen pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla uusiin hulevesikaivoihin ja maastoon. Kadun rakennustyön yhteydessä on tarkoitus toteuttaa verkostojen, kuten vesihuolto‐ ja tiedonsiirtokaapeliverkoston rakenteita.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Iittalan (90) kaupunginosassa.
Kaduille on tarkoitus tehdä kevyt saneeraus, jossa katurakenteen pintakerrokset ja asfaltti uusitaan. Katujen kuivatusta parannetaan parantamalla sivuojia, lisäämällä rumpuja ja uusimalla
hulevesiverkostoa.

Lasimestarintiellä, Vastamäentiellä ja Norstedtinkujalla uusitaan ajorata koko matkalla ja Vastamäentien kevyen liikenteen väylä välillä Ramstellintie – Iittalantie. Katujen ja kevyen liikenteen väylän leveydet ja sijainnit pysyvät ennallaan.

Hallintotien ja Norstedtintien risteysalue järjestellään uudelleen siten, että Hallintotie on pääväylä, johon Norstedtintie liittyy. Norstedtintien kevyen liikenteen väylä levennetään 2,5 metristä kolmeen metriin. Ajorata vastaavasti kapenee ja uusi leveys on 5,2 metriä.

Katujen korkeudet säilyvät pääosin entisellään, mutta paikoin kadun pintaa on nostettu 10 – 20 cm. Kaikki kadut on suunniteltu asfalttipintaisiksi.

Suunnitelmat

suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Idänpään (16) kaupunginosassa.
Kyseiset kadut saneerataan kokonaan. Samalla katujen alla oleva vesihuolto uusitaan. Kadut levenevät hiukan aiemmista. Patterihaankadun sijainti muuttuu. Uusi katu rakennetaan katualueen keskelle. Umpiperäisten katujen päihin rakennetaan kääntöpaikat asemakaavassa niille
osoitettuihin kohtiin. Katujen tasaukset noudattavat pääosin nykyistä kadun pintaa, poiketen siitä enimmillään 20 cm. Hainaronkadulla kadun pintaa lasketaan jopa vähän enemmän. Kaduille ei tule kevyen liikenteen väyliä. Niille osin, mihin kuivatuspainannetta ei saada mahtumaan varustetaan kadun reuna reunakivellä.

Kaikkien katujen pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Katujen kuivatusta parannetaan rakentamalla hulevesiverkosto sinnekin, missä sitä ei ole tähän mennessä ollut. Katujen kuivatus hoidetaan sivupainantein ja ritiläkaivoin.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Valmuntie, Kangaspellontie, Mattisentie ja Loimalahdentien etelänpuoleinen jalkakäytävä välillä Haratie – Revontie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin 25. kaupunginosaan Voutilaan. Suunniteltavista kaduista Loimalahdentie on toiminnalliselta luokaltaan alueellinen kokoojakatu. Muut ovat pientaloalueen tonttikatuja, jotka rajautuvat pohjoisessa Loimalahdentiehen, etelässä Mattisentiehen ja idässä Pollentiehen. Alueella on voimassa oleva asemakaava.
Valmuntiellä ja Kangaspellontiellä ja Loimalahdentiellä on vahvistetut katusuunnitelmat 70- ja 80-luvuilta. Valmuntie, Kangaspellontie ja Mattisentie on sorapintaisia.

Valmuntiellä ja Kangaspellontiellä katualueen leveys on 14 metriä. Mattisentiellä katualueen leveys vaihtelee noin 5,00…11,70 m.
Tonttikadut saneerataan kokonaan asfalttipintaisiksi. Valmuntiellä ajoradan leveys on 6,5 metriä ja pintavedet ohjataan reunakivillä hulevesikaivoihin ja nykyiseen hulevesiviemäriverkostoon. Valmuntielle on suunniteltu Arselanpuiston kohdalle hidastekoroke.

Kangaspellontien alkuosalla Loimalahdentien ja Härmiäläntien välisellä osalla ajoradan leveys on 6,5 metriä, muilla osilla 5,0 metriä. Loimalahdentie 29-31 kohdalla ajorataa on suunniteltu levennettäväksi 7,5 metriseksi.

Mattisentiellä Valmuntien ja Kangaspellontien välisellä osalla ajoradan leveys on katualueen kapeudesta johtuen 3,25 metriä leveä. Muilla osilla ajoradan leveys on 5,0 metriä.

Mattisentiellä ja Kangaspellontiellä ajoradan sivuille muotoillaan ojapainanteet. Painanteista vesi ohjataan ritiläkaivoihin ja nykyiseen ja rakennettavaan hulevesiviemäriverkostoon.

Katujen korkeusasema noudattelee pääosin nykyistä tasausta. Valmuntiellä ja Kangaspellontiellä kadun pintaa lasketaan paikoin 10…30 cm.
Katujen reuna-alueet nurmetetaan.
Kaduille ei tule kevyen liikenteen väyliä.

Loimalahdentien eteläreunalle on suunniteltu puuttuva jalkakäytävä yhteys Haratien ja Revontien väliselle osalle. Asfalttipintaisen jalkakäytävän leveys on 2,5 metriä. Jalkakäytävän ja ajoradan välinen reunakivi uusitaan.

Katutyön yhteydessä alueella uusitaan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoa tarpeen mukaan

Suunnitelmat

Nähtävillä oloajan jälkeen Kangaspellontien katusuunnitelmaa päivitettiin

Kangaspellontien korkeusasemaa lasketaan nähtävillä olleen katusuunnitelman korkeusasemasta paaluvälillä 185…280 eli Kangaspellontie 15,13, 11 ja 9 tonttien kohdalla. Kangaspellontie 15 ajoneuvoliittymän kohdalla korkoero on noin -5cm, Kangaspellontie 13 kohdalla noin -20 cm, Kangaspellontie 11 kohdalla 25…30 cm ja Kangaspellontie 9 ajoneuvoliittymän kohdalla noin -5 cm. Lisäksi kadun sivukaltevuutta on Kangaspellontie 13 ja 15 ajoneuvoliittymien kohdalle pienennetty lähes nollaan. Kadun korkeusaseman muutos mahdollistaa pienet loivennukset ko tonttien ajoneuvoliittymissä.

Katusuunnitelmaselostus

Huuhkajantie, Kivisenojantie ja Korpintie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin 26. kaupunginosaan (Loimalahti). Suunnittelualueen kadut ovat toiminnalliselta luokaltaan tonttikatuja pientaloalueen katuja, jotka rajautuvat pohjoisessa Loimalahdentiehen ja päättyvät kääntöpaikkaan. Alueella on voimassaoleva asemakaava poislukien Kivisenojantie, jonka alkuosa Loimalahdentien ja Loimalahdenpolun välillä ja loppuosa Palokärjentien pientalotonttien jälkeen on asemakaavoittamaton.

Huuhkajantielle, Kivisenojantielle ja Korpintielle on laadittu voimassa olevat katusuunnitelmat 1970-luvulla. Huuhkajantie ja Korpintie ovat nykyisellään asfalttipintaisia ja Kivisenojantie sorapintainen. Kadut saneerataan asfalttipintaisiksi.

Huuhkajantiellä ja Korpintiellä katualueen leveys on 10 metriä. Ajoradat on suunniteltu saneerattavaksi 4,5 metriä leveäksi asfalttipintaisiksi, harjakalteviksi kaduiksi.

Kivisenojantien katualueen leveys asemakaavoitetulla osalla on 14 metriä. Ajorata on suunniteltu saneerattavaksi 6,5 metriä leveäksi asfalttipintaiseksi, harjakaltevaksi kaduksi. Kivisenojantie 4:n kohdalla ajorataa on suunniteltu levennettäväksi 7,5 metriseksi. Kivisenojantiellä Loimalahdenpolun ja Kivisenojantie 4:n väliselle osalle on suunniteltu hidastekoroke.

Katujen suunniteltu tasaus noudattelee katujen nykyistä korkeusasemaa. Ajoradat sijoittuvat pääosin nykyisten ajoratojen kohdalle.

Katujen kuivatusta parannetaan muotoilemalla ajoradan molemmin puolin painanteet. Tonttien ajoneuvoliittymien kohdalle rakennetaan rummut. Hulevesi johdetaan painanteissa nykyisiin hulevesikaivoihin ja ojastoon.

Katujen reuna-alueet nurmetetaan.

Katusuunnitelmat

Kivisenojantien katusuunnitelma oli uudelleen nähtävillä suunnitelmamuutosten takia 15.2. – 1.3.2021.
Kivisenojantien korkeusasemaan on nostettu noin 10 – 15 cm lähes koko kadun matkalta.

Suunnitelma on vahvistettu helmikuun 2021 kaupunkirakennelautakunnassa.

Suunnitelmaselostus

Metsäharjun kaava‐alue sijaitsee Ahveniston kaupunginosassa. Alue sijaitsee Marssitien ja Ahveniston harjun välissä paikassa, josta on purettu Vuorentaan vanhainkodin vanhat rakennukset.

Alueen kadut, Harjulehdonkatu ja Lehtometsänkaarre ovat toiminnalliselta luokaltaan tonttikatuja ja palvelevat ainoastaan alueen sisäistä liikennettä. Katujen varrelle on kaavoitettu pääasiassa pientalotontteja.

Molempiin katuihin on suunniteltu 6,5 metrin levyinen ajorata. Molempien katujen ensimmäiseen kortteliväliin on suunniteltu myös 2,5 metrin levyinen jalkakäytävä, koska korttelissa (44) on yksi tontti, joka sallii myös liike‐ ja toimistorakennusten rakentamisen. Muille osin, jossa on vain pientalotontteja, ei ole tulossa kevyen liikenteen väylää. Lehtometsänkaarteen alaosalla kadun tasausta on kuivatustason takia jouduttu nostamaan nykyisestä maanpinnasta. Myös tontteja tällä kohtaa joudutaan nostamaan. Ylempänä Lehtometsänkaarre ja Harjulehdonkatu ovat jyrkähkössä sivukaltevassa rinteessä. Näille osuuksille katuihin tulee sekä leikkausta että pengertä. Katujen pintamateriaalina on asfaltti. Katujen reuna‐alueet nurmetetaan.

EV‐alueelle on suunniteltu myös sorapintainen oikopolku, joka johtaa Lehtometsänkaarteelta suoraan Marssitien linja‐autopysäkille. EV‐alueelle Marssitien ja korttelin 44 väliin on suunniteltu pieni noin 1,5 metrin korkuinen meluvalli, joka rakennetaan alueen rakentamisen yhteydessä
syntyneistä pintamaista.

Alueelle kaavoitettu yleinen pysäköintialue (LP) on suunniteltu sitä rajaavien katujen tasoon. Alueella on noin 25 autopaikkaa. Pysäköintialueen katuun rajautuville reunoille tulee puuistutus.

Suunnitelmat

,