Linnan- ja Karnaalinpuiston suunnittelu

Luonnosvaihtoehdoista kerättiin palautetta ohjatun Webropol-kyselyn avulla. Vastauksia kertyi 31.10.-14.11. välisenä aikana avoinna olleeseen kyselyyn yhteensä 411 kpl. Vastattavia kysymyksiä oli 33 kplja ne oli jaoteltu eri teemoihin. Osaan sisältyi avoimia kenttiä, mihin sai perustella vastausta tai kommentoida muuten. Kyselyssä edetäkseen kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakko vastata, minkä takia vastausmäärä hiukan vaihtelee kysymyskohtaisesti.

Kyselylomake (pdf-tiedostona)

Taustatietona vastaajilta kysyttiin asuinpaikkaa ja suurin osa (369) ilmoitti sen olevan Hämeenlinna. Vajaat 20 vastaajaa olivat merkinneet laajemman Hämeenlinnan seudun ja muutama muun.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään jatkosuunnittelutyössä. Kiitämme kaikkia vastaajia kommenteista ja kyselyyn osallistumisesta!

Kyselyssä esillä olleet luonnokset ja niiden esittelyn löydät alta.

TIIVISTELMÄ

Puistomaisuus, puut
Ensimmäinen kysymys käsitteli puiden ja avoimien nurmialueiden sijoittumista. Mielipiteet jakautuivat lähes tasan. Enemmistö (51 %) kuitenkin toivoi, että nurmialueet pysyisivät mahdollisimman avoimina. Pieniä puuryhmiä myös nurmialueille toivoi puolestaan 49 %. Vaikka avoimuutta suosittiin, kommenteissa tuli esille myös varjostuksen tarve. Melko selkeä enemmistö (55%) katsoi, että lahopuun jättäminen ei sovi siistiin ja hoidettuun Linnanpuistoon, vaan sille olisi parempia paikkoja Karnaalinpuistossa. Kommenteissa muistutettiin puistomaisuuden säilyttämisestä ja monipuolisista istutuksista. Vanhojen puiden vaalimista pidettiin myös tärkeänä.

Hulevesien hallinta

Linnanpuiston hulevesien käsittelyssä enemmistö (60%) piti enemmän vaihtoehdon B polveilevasta ja näkyvästä vesiuomasta verrattuna vaihtoehdon A putkitettuun ja peitettyyn ojaan. Karnaalinpuistossa enemmistö (63%) toivoi lisää vesiuoman virkistyskäyttöä vaihtoehdon B mukaisesti, missä ojaympäristöön esitetään enemmän oleskelua ja käyttöä tukevia rakenteita.

Toiminnat ja niiden sijoittuminen

Enemmistö (61%) piti vaihtoehtoa B toiminnallisuuden kannalta parempana. Siinä toiminnallisuus on keskitetysti Linnanpuiston eteläosassa. Vapaalle oleskelulle jää enemmän tilaa puiston keskiosissa ja nurmialueiden käyttö esim. pelailuun ja tapahtumiin on vaivatonta. Vaihtoehdon A mukaista, enemmän nykytilan kaltaista hajautettua mallia kannatti 39%.

Kommenteissa luonnosta A kuitenkin myös kehuttiin nimenomaa väljemmästä ja tasapainoisemmasta suunnittelusta ja sitä kehuttiin erityisesti Karnaalinpuiston kohdalla. Toimintojen keskittäminen sai kannatusta silloin, jos pysäköintipaikka löytyisi myös läheltä. Luonnosta B puolestaan pidettiin selkeänä. Toimintojen keskittäminen mahdollistaisi Linnanpuiston jakamisen kahteen kokonaisuuteen; rauhallisempaan oleskelupuistoon ja toiminnalliseen eteläosaan. Sen uskottiin palvelevan paremmin myös tapahtumia. Kiinteitä toimintoja sisältävä tiivis kokonaisuus olisi ehkä mahdollista rajata tapahtuma-alueen ulkopuolelle. Leikkipaikan sijainnista kysyttäessä sen uusiminen lähemmäs Niittykatua sai vain vajaat 30 ääntä enemmän verrattuna nykyiseen sijaintiin.

Kommenteissa toiminnoista mainittiin erityisesti minigolf, uimaranta ja talviuintimahdollisuus sekä pienet monitoimipelikentät. Myös Karnaalinpuistoon esitetystä pump-trackistä pääosin pidettiin. Wc-palvelut haluttiin ehdottomasti rantareitin – ja toimintojen – läheisyyteen. Rantaan sijoittuvasta istuskelu- ja oleskeluportaikosta tykättiin.

Käänteenaron uuden koirapuiston valmistumisen jälkeen Karnaalinpuiston pieni koirapuisto on esitetty poistettavaksi ja selkeä enemmistö vastaajista (73%, 290 kpl) oli samaa mieltä. Tarkoitus on jatkaa uusien isompien ja parempien koira-aitausten rakentamista eri puolille kaupunkia. Yli 100 vastaajaa toivoi kuitenkin myös Karnaalinpuiston koira-aitausten säilymistä.

Kahvilapalvelut

Vaihtoehdon B mukaista kahvilan paikkaa Linnanpuiston rannassa kannatti 69% vastaajista, kun toisena vaihtoehtona oli kahvilan sijoittuminen Karnaalinpuistoon (vaihtoehto A). Rannassa olevaa kahvilaa perusteltiin kauan kaivattuna puiston ja koko Hämeenlinnan vetovoimatekijänä.  Myös rantareitin läheisyyttä korostettiin ja vesistöä yleisesti houkuttelevampana ympäristönä. Kahvilalla pitää olla järvinäkymä ja rannan läheisyys voisi aktivoida myös muuta yritystoimintaa sekä palvella veneilijöitä. Rantakahviloiden puutetta moitittiin yleisesti ja sitä, että vesistöä ei täällä osata hyödyntää. Kahvilan paikkaa esitetiin myös lähemmäksi linnaa, läheiselle niemelle. Rakennuksen tulisi olla linnan maisemaan sopiva.

Suurin osa vastaajista (68%) toivoi kiinteää kahvilarakennusta. Konttikahviloiden ei uskottu olevan riittävän laadukkaita tai arvokkaaseen ympäristöön sopivia. Niitä pidettiin epävarmuutta ja väliaikaisuutta osoittavina ratkaisuina. Myöskin wc-tilojen siisteyttä ja käytettävyyttä epäiltiin. Yli sata vastaajaa oli kuitenkin sitä mieltä, että kiinteää kahvilaa ei tarvita ja tasokas konttiratkaisu voisi olla riittävä ja viihtyisä. Kiinteän kahvilan kannattavuuden ympärivuotisesti ajateltiin olevan heikkoa ja konttikahvila voisi olla vain kesäkäytössä. Toisaalta mahdollisten talvitoimintojen, esim. luistelukentän, ajateltiin tuovan myös ympärivuotista tarvetta kahvilalle.

Kahvilan – ja muiden toimintojen – viihtyisyyttä katveisessa ja ilmastollisesti kosteaksi moititussa Karnaalinpuistossa epäiltiin. Karnaalinpuiston vetovoimaan ei uskottu; se katsottiin kahvilan kannalta syrjäiseksi ja huomaamattomaksi, vaikka puistoon muita toimintoja lisättäisiinkin. Määrällisesti aika moni (31%, 126 vastaajaa) oli kuitenkin valinnut vaihtoehdoista myös Karnaalinpuiston kahvilapalveluiden mahdolliseksi sijoituspaikaksi. Vastaajista 52% toivoi, että Karnaalinpuistoa kehitetään yleisesti ottaen toiminnallisemmaksi luonnoksen A mukaisesti. Ero version B puistomaisemmasta otteesta pitävien kanssa oli kuitenkin vain 15 vastausta.

Kysyttäessä, voiko kahvila sijaita suunnittelualueen ulkopuolella, 41% vastaajista (165) oli sitä mieltä, että ei voi. Kuitenkin 138 vastaajaa (35%) katsoi, että se voisi olla toisaalla ja lähes sadalle vastaajalle kahvilan sijainnilla ei sinänsä ollut merkitystä. Ei-vastanneet perustelivat, että puisto- ja vesimaisema ovat oleellisia ja myös että kahvilan tulisi sijaita mahdollisimman lähellä linnaa. Myös vastaajat, joille kahvilan paikalla ei ollut merkitystä, korostivat sitä, että sen tulee sijaita rannassa, rantareitin käyttäjien saavutettavissa. Wc-palvelut haluttiin joka tapauksessa Linnanpuistoon rantareitin lähettyville, kahvilan paikasta riippumatta.

Kiinteät rakenteet ja kalusteet

Valtaosa (70%) toivoi puistoon kiinteitä pöytä-penkkiryhmiä istuskelua ja oleskelua varten, mutta myös nurmikolla oleskelu sai siis kannatusta. Kommenteissa haluttiin kiinnitettävän huomiota kalusteiden ulkonäköön ja sopivuuteen arvokkaaseen ympäristöön.

Kiinteän esityslavan paikka arvioitiin oleva sopivampi vaihtoehdossa B. Ero vaihtoehtojen välillä oli kuitenkin vain 23 vastausta. Suurimmalle osalle (44%) kiinteän esiintymislavan paikalla ei ollut sinänsä merkitystä, kunhan se toimisi tapahtumajärjestäjien näkökulmasta. Myös nykyistä sijaintia, jossa linna kehystää näkymää, pidettiin arvokkaana.

Liikkuminen, pyöräily ja pysäköinti

Pyöräilyn pääreitin sijaintia pääosin Tampereentien vieressä kannatti 50% vastaajista (luonnos B). Toinen puolikas jakautui luonnoksen A, keskemmällä puistoa kulkevan reitin (27%) ja kokonaan muun vaihtoehdon (7%) kannattajiin. Kommenteissa painotettiin, että pääreitistä huolimatta koko Linnanpuiston alueella pitää saada pyöräillä vapaasti. Nykyistä, viistosti puiston halki kaakosta luoteeseen kulkevaa läpikulkureittiä pidettiin tärkeänä. Ongelmallisena koettiin se, että Sibeliuksenkatua pitkin ei nykytilanteessa saa pyöräillä kohti keskustaa. Toisaalta kommentoitiin hyötypyöräilijöiden ja sähköavusteisen liikkumisen kovista vauhdeista, mikä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita hitaammin liikkuvien kanssa – puiston keskeisten alueiden tulisi suosia nimenomaa kävelijöitä. Pääpyöräreitin pintamateriaalissa äänet jakautuivat lähes tasan punaisen asfaltin ja kivituhkan kesken. Enemmistö (58%) ei halunnut erillistä pyöräkaistaa nykyiselle rantareitille. Rantareitin avoinna pitämisestä tapahtumien aikana tuli mainintoja.

Vastaajista enemmistö piti luonnoksen A reitistöä liikkumisen kannalta parempana sekä Linnanpuistossa että Karnaalinpuistossa. Selkeä enemmistö (77%) oli sitä mieltä, että Tampereentien ja Niittykadun kulmaan tarvitaan ylityspaikka sekä jouheva yhteys puistojen välillä.

Myös selkeä enemmistö – 64% vastaajista – katsoi, että luonnoksessa A esitetty pysäköintiratkaisu olisi parempi. Bussien tilausliikenteen toimivuutta pidettiin tärkeänä. Erityistä huolta vastaajissa herätti tapahtuma-aikaisen pysäköinnin riittävyys. Luonnoksen B kannattajat eivät puolestaan halunneet laajaa ’market-pysäköintiä’ ja olivat sen kannalla, että luonnoksen B pysäköintialue on riittävä ja maisemoituu paremmin, kunhan bussien jättöliikenteestä huolehditaan. Vastaajista 62% olisi valmis rajoittamaan tai kieltämään autolla ajoa Kustaa III:n kadulla ja 63% kieltämään siellä pysäköinnin kokonaan. Myös nykyisen pysäköintialueen säilyttäminen linnan eteläpuolella sai jonkin verran kannatusta.

Muita huomioita liikkumisesta oli mm. toive kadunvarsien reunakivien loiventamisesta, jotta liikkuminen olisi turvallista myös pyörätuolilla ja rollaattorin kanssa – esteettömät väylät tulisi huomioida joka paikassa. Myös invapysäköinnin sijaintiin haluttiin kiinnitettävän huomiota – voisiko Kustaa III:n katu toimia edelleen saattoliikennekäytössä, vaikka muuten ajo kiellettäisiin? Pysäköinnin sijoittamista Karnaalinpuistoon pidettiin hyvänä. Pyörille toivottiin selkeitä ja turvallisia lukitsemispaikkoja toimintojen lähettyville. Asukaspysäköinnin riittävyydestä jatkossa huolehti useampi. Pysäköinnin helppoutta ja sijoittumista nimenomaa toimintojen (mm. leikkipaikka, kahvila) kannalta pidettiin erittäin tärkeänä – vieressä pysäköintipaikan ei tarvitse olla, mutta sujuvan yhteyden päässä. Myös selkeää opastamista pidettiin tärkeänä. Linnanpuiston nykyisen reitistön toimivuutta kehuttiin useassa vastauksessa.

Kokonaisarviot luonnoksista

Kokonaisarvosana vaihtoehdoista annettiin asteikolla 1-5, missä 1 tarkoitti luonnoksen sopimista puistoon huonosti ja 5 erinomaisesti. Luonnos A arvioitiin sopivan Linnanpuistoon keskiarvolla 3,3 ja luonnos B pari kymmenesosaa paremmin 3,5. Karnaalinpuistossa kummankin luonnoksen saama keskiarvo oli täsmälleen sama 3,4.

Kumpaankin luonnosvaihtoehtoon jätettiin runsaasti omia parannusehdotuksista sekä kommentteja siitä, mitkä asiat luonnoksissa nähtiin onnistuneina. Kaikkiin kommentteihin ja vastauksiin voi tutustua kyselyn vastausraportissa. (erillinen pdf)

Kuvaus luonnoksesta A

Suunnitelmaluonnos A (pdf)

Vaihtoehdossa A toimintoja on sijoitettu hajautetusti Linnanpuistossa laajemmalle alueelle, sekä puiston etelä- että pohjoisosaan. Linnanpuiston leikkipaikka säilyy nykyisellä sijainnilla. Ulkokuntoilupiste on sijoitettu nykyisen 4H-kerhon mökin läheisyyteen. Eteläosaan on esitetty myös ’keinupuistoa’ – erilaisia keinumisen mahdollistavia välineitä, kaiken ikäisille. Eteläosassa on monikäyttöinen hiekkakenttä, mikä voi palvella erilaisia toimintoja, kuten petankkin tai boccian pelailua. Aivan rannan tuntumassa kaakkoiskulmassa on rantaportaikko istuskelua ja oleskelua varten.

Kiinteän esiintymislavan paikka on puiston länsisivulla, lähempänä Tampereentietä. Varsinainen suurempien tapahtumien pääesiintymisalue on edelleen Kustaa III:n kadun rannan puoleinen nurmikenttä. Nykyinen sorapintainen pysäköintialue on varattu tapahtumien toimintoihin, kuten rakennettavalle/ purettavalle festivaalilavalle ja tapahtuma-alueen huolto- ym. käyttöön. Talvisin sorakenttä voidaan jäädyttää luistelua varten.

Puiston länsisivun pohjois-etelä suuntainen oja putkitetaan ja vedet yritetään johtaa pois alueelta. Kuivatusratkaisut ovat vielä kesken ja aluekuivatuksen suunnittelussa on haasteita, mitkä voivat vaikuttaa ratkaisuihin merkittävästi. Ojan peittäminen vapauttaisi kuitenkin nykyistä enemmän käyttönurmea toiminnoille ja vapaaseen oleskeluun. Nykyisen ’kanaalin’ uomaan on lisätty tulvimistilaa ja ympäristöä on otettu oleskelukäyttöön.

Pyöräilyn kaksisuuntainen pääreitti on vaihtoehdossa A linjattu selkeästi Linnanpuiston sisälle. Pyöräilyn ja kävelyn väylät on siinä myös erotettu toisistaan. Autojen pysäköintialuetta Tampereentien varressa on kasvatettu. Myös tilausliikenteen busseille on pysäköintipaikkoja. Kummassakin luonnoksessa Kustaa III:n kadun puoleinen pysäköintialue poistetaan kokonaan pysäköintikäytöstä.

Karnaalinpuiston avo-ojan ympäristö jätetään luonnoksessa A luonnonmukaiseksi ja ojaan tehdään kunnostustoimia lähinnä hulevesien käsittelyn ja veden virtauksen parantamiseksi. Karnaalinpuiston toiminnallisina paikkoina on esitetty laadukasta minigolf-aluetta sekä monitoimihiekkakenttää. Myös mahdollisen kiinteän kahvilarakennuksen sijainti on luonnoksessa A esitetty Karnaalinpuistoon. Puistoa koristaa pieni kukkivien puiden ’metsikkö’, joiden alle on sijoitettu piknik-pöytäpenkkejä. Puiston yhteyteen on esitetty vajaan 20 autopaikan pysäköintipaikkaa.

Karnaalinpuiston länsipuoli moottoritien suuntaan mennessä jää kummassakin luonnosvaihtoehdossa pääosin luonnontilaiseksi suojametsiköksi mm. suojaamaan moottoritien melulta.

Kuvaus luonnoksesta B

Suunnitelmaluonnos B (pdf)

Vaihtoehdossa B toiminnalliset alueet painottuvat keskitetysti Linnanpuiston eteläosaan, lähemmäksi Niittykatua. Nykyinen pohjoisosan leikkipaikka poistetaan ja uusi rakennetaan eteläosaan, paremmin muiden toimintojen yhteyteen. Pieni monitoimikenttä ja ulkokuntoilupiste löytyvät suunnitelmasta myös. Kaakkoiskulmaan rannan tuntumaan on oleskeluportaikon yhteyteen esitetty paikka kiinteälle kahvilarakennukselle. Pieni uimapaikka liittyvine oleskelupaikkoineen on sijoitettu lähemmäksi linnaa, puiston koilliskulmaan.

Tapahtumien pääalue on sama, Kustaa III:n kadun rannan puoleinen käyttönurmialue. Nykyisen hiekkaparkkiksen paikalla on vahvistettu nurmipinta, jota voidaan käyttää myös muussa toiminnassa ja pelailussa. Avoin tapahtumanurmi laajenee Kustaa III:n kadun länsipuolelle ja kiinteä esiintymislava on melko keskellä puistoa.

Puiston länsisivun pohjois-eteläsuuntainen avo-oja/ hulevesiuoma muotoillaan luonnollisemmaksi, polveilevaksi vesiaiheeksi ja laajennetaan kahdesta kohdasta tulva-altaaksi. Ympäristöön on lisätty istutuksia sekä istuskelun ja oleskelun paikkoja. ’Kanaalin’ ympäristössä on tulvatilaa, koristeellisempaa rantakasvillisuutta ja oleskelupaikkoja.

Pyöräilyn pääreitti on osittain kiinteästi Tampereentien vieressä, rinnakkain jalankulun kanssa. Se leikkaa puiston ainoastaan lounaiskulmassa. Niittykadun suuntainen pyöräreitti on esitetty puiston eteläosaan. Tampereentien ja Niittykadun kulmassa on molemmissa vaihtoehdoissa uusi sisääntulo Linnanpuistoon ja jouheva yhteys Karnaalinpuiston kanssa. Vaihtoehdossa B pysäköintipaikkojen määrä on vähäisempi ja pysäköintialuetta on maisemoitu kasvillisuudella. Autot eivät sijoitu niin lähelle linnaa. Tilausliikennebusseille on ainoastaan jättöpaikat, niiden ei sallita pysäköidä alueella pitempiaikaisesti.

Karnaalinpuistossa nykyinen leikkipaikka säilytetään kummassakin vaihtoehdossa. Sitä kehitetään tässä paremmin pienemmille lapsille sopivaksi. Uutena toimintona vaihtoehdossa B on esitetty skuuteilla ja pikkupyörillä käytettävää ja maastoon muotoiltavaa pump-track rataa. Kukkivien pikkupuiden puistikko voi olla laajempi. Minigolf ei ole mukana vaihtoehdossa B. Niittykadun reunassa on pieni, noin 5 auton pysäköintivaraus. Karnaalinpuistossa oleva pienet koira-aitaukset poistetaan kummassakin luonnosvaihtoehdossa.

Karnaalinpuiston avo-ojan ympäristö otetaan paremmin osaksi virkistyskäyttöä ja sen varrelle tehdään käyttöä tukevia rakenteita, jotta veden äärelle pääsee helposti. Ojaan on esitetty jälleen tulvatilaa ja oleskeluiden yhteyteen koristeellisempaa rantakasvillisuutta.