Itsenäisyydenpuisto

Itsenäisyydenpuisto sijaitsee vain parin korttelin päässä torilta linnalle päin. Se edustaa Hämeenlinnan vanhimpia rakennettuja puistoja ja kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Keskustan puistoja on 2000-luvulla suunnitelmallisesti peruskorjattu ja Itsenäisyydenpuiston kunnostus on tehty vuonna 2016.

Puistossa on vuonna 1965 paljastettu kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen monumentaalinen Summan muistomerkki ja siihen liittyvä tapahtuma- ja juhla-aukio. Aukiota reunustaa pitkä sinivalkoisista perenna- ja sipulikasveista koostuva kukkapenkki.

Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta juhlistivat keväällä 2017 Itsenäisyydenpuiston peruskorjauksen valmistumista sekä Summan taistelun muistomerkin konservointia istuttamalla aukiolle tammen. Sillä haluttiin kunnioittaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta sekä reformaation 500-vuotismerkkivuotta. Valtakunnallisen Tulevaisuuden kuusi -kampanjan myötä juhlapuita istutettiin eri puolille Suomea osana juhlavuoden ohjelmaa. Itsenäisyydenpuistoon haluttiin kuitenkin tammi, koska se sopii olemukseltaan puistoon paremmin.

Puiston historia

Seurahuoneen puisto

Kaupunkisuunnitelmissa ennen Hämeenlinnan tuhoisaa paloa vuonna 1831 esitettiin keskustan ja linnan välille leveää puistoakselia. Palon jälkeen uusia suunnitelmia tehtiin muutamien vuosien välein, ja useissa niistä osaa puistoakselista esitettiin muutettavan tonteiksi. Kaikkia 1800-luvun alkupuoliskon suunnitelmia yhdisti kuitenkin se, että puistoakselin kolmiomainen kärki, jossa viistot kadut yhdistyvät Kustaa III:n kaduksi, esitettiin puistona. Tähän kolmiokärkiseen puistoon, suoraan linnalta johtavan akselin päätteeksi, rakennettiin vuonna 1839 Hämeenlinnan Seurahuone.

Empiretyylinen Hämeenlinnan Seurahuone oli kokonsa ja komeutensa puolesta huomattava ja sen juhlasalin kehuttiin olevan maan suurin. Nykyinen Itsenäisyydenpuisto on tämän maineikkaan Seurahuoneen puistoalueeksi istutetun ympäristön jäänne. Alun perin säätyläisten juhlatilaisuuksia varten tehdyssä rakennuksessa pidettiin vuosien varrella tanssiaisia, ravintolaa, musiikkisalia ja toimipa se kasarminakin. Seurahuoneen tuhouduttua tulipalossa 1894 jäi ympäröivä puutarha jossain muodossa jäljelle.

Gaddin puistosta nykypäivään

Hämeenlinnassa 1910-luvulla toimineen Puistovaliokunnan aikana puutarhaa alettiin järjestämään yleiseksi puistoksi. Sitä alettiin kutsua Gaddin puistoksi sen laidalla sijainneen rakennuksen mukaan. Gaddin talossa toimivat kaupungin kirjasto ja myöhemmin myös kaupungin historiallinen museo.

Gaddin puisto kutistui pikkuhiljaa rakentamisen myötä. Vuonna 1912 rakennettiin korttelin koilliskulmaan Kunnallissauna. 1930-luvun lopulla valmistui korttelin itäpuoliskolle keskuskansakoulu, joka pihoineen vei suurimman osan korttelin pinta-alasta. Puistossa sijaitsee edelleen funktionalistinen muuntamorakennus vuodelta 1935.

Nykyinen Itsenäisyyden puisto on alue, joka säästyi rakentamiselta korttelin länsilaidalla. Puistoa on kutsuttu myös nimillä Koulupuisto ja Museopuisto.

Summan taistelujen muistomerkki

Vuonna 1960 virisi sotaveteraanien keskuudessa hanke Summan taistelujen muistomerkistä. Summassa taistellut JR 15 oli aikoinaan perustettu Keskuskansakoulussa. Tämän vuoksi Itsenäisyydenpuisto tuntui luontevalta sijoituspaikalta muistomerkille. Teos tilattiin kuvanveistäjä Aimo Tukiaiselta ja se valmistui vuonna 1965. Alun perin monumentaaliseen teokseen liittyi jalustan ja kivimuurin lisäksi vesiallas, joka kuitenkin poistettiin myöhemmin.