Maalämpö
Lämpökaivo ja lämmönkeruuputkisto
Lämpökaivojen poraaminen ja lämmönkeruuputkiston asentaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka lisälämmönlähteenä vaatii toimenpideluvan, Maankäyttö- ja rakennusasetuksen MRA 62§ 1 mom. kohta 12 mukaan.
Lämpökaivon suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan Energiakaivo – maalämmön hyödyntäminen pientaloissa -oppaan ohjeita. (Ympäristöopas 2013, ympäristöministeriö, toim. Janne Juvonen ja Toivo Lapinlampi)
Toimenpideluvan perusteet
Lämpökaivojenporaaminen ja lämmönkeruuputkistojen asentaminen voi muodostaa ongelmia, joita lupamenettelyllä rajataan. Mahdollisia ongelmia voivat olla esimerkiksi:
- pohjaveden tai vesistön pilaantuminen
- maaperän vesivirtausten muuttuminen
- kalliopohjaveden – ja maaperäkerrostumien sekoittuminen
- naapureiden tasapuolinen kohtelu
- olemassa olevien porakaivojen ja rengaskaivojen toiminta
- maanalaisten olevien tai tulevien rakenteiden suojaaminen
Lämmönkeruuputkiston osalta tarkastellaan, että keruuputkisto mahtuu omalle kiinteistölle eikä aiheuta haittaa ympäristölle tai naapureille.
Uudisrakentamisessa ei tarvita erillistä toimenpidelupaa, sillä maalämpöjärjestelmä käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Uudisrakentamisessa noudatetaan, suunnittelussa ja toteutuksessa, tämän ohjeen vaatimuksia.
Toimenpideluvan hakeminen
Toimenpidelupaa haetaan sähköisesti Lupapiste.fi -palvelussa. Luvan hakijana on kiinteistön omistaja / omistajat taikka se/ne, joilla on kiinteistön hallinta (vuokralainen).
Lupahakemukseen liitetään riittävät suunnitelmat ja liitteet lupapäätöksen tekemistä varten.
Toimenpidelupahakemus:
- kiinteistön tiedot (kiinteistötunnus ja kiinteistön osoite)
- hakijan / hakijoiden tiedot
- lyhyt selostus toimenpiteestä
- hakijan / hakijoiden allekirjoitukset ja nimenselvennökset
Hakemuksen liitteet:
- Omistus tai hallinnan todistus (lainhuuto, vuokraoikeuden rekisteriote)
- Asemapiirros mittakaavaan 1:200 (1:500), kiinteistön ja suunnittelijan tiedoin, kaivon tai keruuputkiston paikka esitettynä ja mitoitettuna.
- selvitys lämpökaivon syvyydestä tai keruuputkiston pituudesta sekä mahdollisten muutostöiden aiheuttamista toimenpiteistä kiinteistön sisällä (On huomattava, että kiinteistön sisäpuoliset muutostyöt saattavat edellyttää rakennusluvan hakemista)
- valtakirja, kun hakemuksen allekirjoittajana on muu kuin kiinteistön omistaja/haltija
- selvitys poistuvasta lämmitysjärjestelmästä (Käytöstä poistettavan öljysäiliön käsittelystä on oma ohje)
- naapurin suostumus, mikäli poiketaan annetuista ohjeista
- asiantuntijaselvitys ohjeen mukaisista vaatimuksista poikkeamiseen
Mikäli lämpökaivolle haetaan lupaa pohjaveden muodostumisalueella tai pohjaveden suojavyöhykkeeseen kuuluvalla alueella tarvitaan vesilain mukainen lupa AVI:lta.
Mikäli ympäristöministeriön oppaan tai kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisia etäisyyksien ohjearvoja alitetaan tarvitaan lausuntoja seuraavilta toimijoilta:
-
- HS-Vesi mikäli ollaan alle 5 m etäisyydellä vesijohdoista
-
- kaupungilta mikäli ollaan rakennusjärjestyksen tai ympäristöministeriön ohjeen mukaisia etäisyyksiä lähempänä yleisen alueen rajaa
-
- Elenia Oy jos lämpökaivo sijaitsee lähellä sähkökaapeleita, Loimua Oy kaukolämpö- tai maakaasuputkistoa
-
- verkko-operaattorit Telia ja DNA toimittaessa verkko-operaattoreiden verkkojen läheisyydessä
Linkkejä:
HS-Veden ja kaupungin lausunnot pyytää luvan myöntävä viranomainen.
Hakijan ollessa yhtiö hakemukseen liitetään myös:
-
- yhtiön päätöksen pöytäkirjaote
-
- kaupparekisteriote
Lämmönkeruuputkiston asennus vesistöön vaatii lisäksi vesialueen omistajan luvan ja mahdollisen erillisen ympäristöluvan.
Hakijalle toimitetaan toimenpideluvasta lupapäätös. Toimenpideluvasta peritään voimassa olevan taksan mukainen lupamaksu.
Lämpökaivojen sijoittaminen
Ennen hankkeen suunnittelua tai lupamenettelyä kannattaa selvittää omalle kiinteistölle kohdistuvat ehdot suunnittelijan, laitetoimittajan tai rakennusvalvonnan kanssa, jotta hanke on mahdollista toteuttaa.
Lämpökaivo porataan omalle kiinteistölle niin, ettei se aiheuta haittaa naapurille tai vaikuta naapurin asemaan heikentävästi. Lämpökaivon sijoittamisessa on huomioitava seuraavat vähimmäisetäisyydet (vrt lämpökaivo-opas taulukko 1):
- naapurin rajasta 7,5 m
- katurajasta 4 m
- yleisen alueen rajasta 6 m
- toisesta lämpökaivosta 15 m
- porakaivosta 40 m
- rengaskaivosta 20 m
- rakennuksesta 3 m
- vesi- ja viemärijohdoista 5 m
Käytettäessä muita kuin yllä lueteltuja etäisyyksiä, on niistä liitettävä hakemukseen erilliset asiantuntijan laatimat selvitykset. Laadittuja selvityksiä ja perusteluja voidaan mahdollisesti huomioida lupamenettelyssä. Liian lähelle toisiaan sijoitetut lämpökaivot saattavat toimia vastoin kaivon tehomitoitusta ja pahimmassa tapauksessa jäätyä.
Käytettäessä lämmönkeruuputkistoa sovelletaan sijoittelussa yllämainittuja etäisyyksiä, siltä osin kun ne vaikuttavat naapurin asemaan tai rakenteiden tai laitteiden toimivuuteen. Vesistöön sijoitettu lämmönkeruuputkisto asennetaan, niin ettei se aiheuta naapureille tai vesialueen käyttäjille haittaa. Putkisto on ankkuroitava vesistön pohjaan luotettavasti koko mitoitetun käyttöiän mukaan.
Asemakaava-alueilla sekä muutoin tiheästi rakennetuille alueille lämpökaivo porataan suoraan. Vinoporausta ei näillä alueilla saa tehdä. Porattaessa vinoon lämpöreikä saattaa sijoittua naapurin tontille ja siten estää naapurin tontin käyttöä.
Hämeenlinnan kaupungin alueella lämpökaivoa ei saa sijoittaa:
- pohjavesialueille
- niille alueilla, joissa on maanalaisia rakenteita (esim. Myllymäki) tai varauksia tulevalle maanalaiselle rakentamiselle.
Pohjavesialueet kartalla
Kaikissa lämmönkeruujärjestelmissä on käytettävä ympäristölle vaaratonta lämmönsiirtoainetta.
Lämpökaivon ja lämmönkeruuputkiston rakentaminen
Lämpökaivon syvyys tai lämmönkeruuputkiston pituus toteutetaan suunnittelijan tai laitetoimittajan mitoituksen mukaan. Rakentamisvaiheessa varmistetaan, että toteutus vastaa mitoitusta. Lämpökaivossa varmistetaan pohjaveden taso, jotta reiän tehollinen syvyys on riittävä.
Rakennusvaiheessa täytyy huomioida seuraavaa:
- Ilmoitus naapureille työvaiheen alkamisesta (pöly- ja metelihaitta)
- poraus- tai maansiirtokoneiden toiminta tontilla
- porauspölyn- ja lietteen sijoittaminen omalle tontille tai pois kuljettaminen. (puisto- tai virkistysalueille tai naapurin tontille ei saa poraustuotteita sijoittaa)
- lämpökanaalin sijainti
- rakennuksen rakenteiden läpiviennit ja niiden tiivistäminen sekä mahdollisten kosteus- tai routaeristeiden korjaaminen
- piha-alueen kunnostus järjestelmän valmistuttua
Lämpökaivon poraamisen yhteydessä saattaa ongelmia tulla eteen kallion rikkonaisuudesta tai paineellisesta pohjavedestä. Mikäli kaivo sortuu poraustyön yhteydessä, on mahdollinen uusi kaivo sijoitettava etäisyysvaatimusten mukaan. Paineellisen pohjaveden hallinta on suoritettava omalla tontilla.
Lämpökaivon ja lämmönkeruuputkiston valmistuminen ja käyttöönotto
Toimenpiteen valmistuttua kiinteistöllä pidetään loppukatselmus. Loppukatselmus tilataan rakennusvalvonnasta. Katselmuksessa todetaan luvan mukaisten töiden valmistuminen ja ehtojen toteutuminen. Katselmuksesta toimitetaan loppukatselmuspöytäkirja.
Loppukatselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle luovutetaan toteutuskortin kopio, johon on kirjattu lämmönkeruujärjestelmän kiinteistökohtaiset perustiedot, lämmönsiirtoaineen koostumus sekä tarkepiirustus, mikäli lämpökaivon paikkaa on muutettu tai lämmönkeruuputkiston sijoitusta on muutettu, porausraportit, sekä lämpöpumpun toimintakoe- ja automatiikan virityspöytäkirja jossa lämpimän käyttöveden lämpötilan mittaustieto. Käyttöveden lämpötila tulee olla yli 55 C koko järjestelmässä ja järjestelmä suunnitellaan niin, että veden lämpötila lämmityslaitteelta lähtiessä on esim. 57-58 C. Asumisterveysasetuksen mukaan lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden tulee olla vähintään 50 C ( asetus 545/2015) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira ohje 8/2016) mukaan minimilämpötila on tarkoitettu nimenomaan legionellabakteerin kasvun ehkäisemiseksi siten, että vesijohdon kaikissa osissa saavutetaan kyseinen lämpötila. Uudis- ja korjausrakentamisessa suunnittelun tavoitteena tulee kuitenkin olla vähintään 55 C lämpötila. Mikäli lämmintä käyttövettä lämmitetään esimerkiksi maalämpöpumpulla, riittävän veden lämpötilan (vähintään 55 C ) saavuttamiseksi voidaan tarvita lisälämmitystä. Lisälämmityksen tarve arvioidaan lämpötilamittausten perusteella. Jos veden lämpötila jää liian matalaksi, legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan verkostossa. Legionellan poistaminen putkien sisäpinnalta on erittäin hankalaa. Käytännössä lämpötilavaatimuksen toteutuminen voidaan todentaa tarkistamalla. saadaanko vesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa vettä, jonka lämpötila on yli 55 C
Katselmuksen yhteydessä ilmoitetaan myös poistetulle lämmitysjärjestelmälle suoritetuille toimenpiteille. Öljylämmityksen purkamisesta on tehtävä vaadittavat ilmoitukset pelastuslaitokselle. Maanalaisten öljysäiliöiden poistamisesta on esitettävä valtuutetun tarkastusyhtiön puhdistus- ja tarkastuspöytäkirja. Maanalainen öljysäiliö joko poistetaan tai tyhjennyksen ja puhdistuksen jälkeen ehjäksi todettu säiliö voidaan täyttää puhtaalla maa-aineksella sortumisen estämiseksi. Pohjavesialueilla olevat öljysäiliöt on pääsääntöisesti poistettava maasta. Säiliön jättämiseksi maahan on haettava lupa ympäristövalvonnalta.
Käyttö- ja huolto-ohje
Tiedot lämpökaivosta ja lämmönkeruuputkistosta, lämmönsiirtoaineesta sekä maalämpölaitteistosta liitetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeisiin tulevaa kiinteistön ja sen järjestelmien kunnossapitoa varten.