Vapaa-ajan asuinrakennuksen muuttaminen vakituiseen käyttöön

1. Yleistä ja lähtötietojen selvittäminen

Vapaa-ajan asuinrakennuksen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön edellyttää aina lupamenettelyä. Vapaa-ajan asuinrakennuksesta käytetään puhekielessä usein nimityksiä mökki, loma-asunto, vapaa-ajan asunto tai vuokramökki.

Suunnitellessasi rakennuksesi muuttamista vakituiseen asumiseen sopivaksi on ensin tärkeää selvittää rakennuksen nykyinen rekisteröity käyttötarkoitus. Voit tilata rakennustasi ja kiinteistöäsi koskevat rekisteri- ja kartta-aineistot osoitteesta:

https://verkkokauppa.hameenlinna.fi/

Kun olet varmistanut rakennuksesi nykyisen käyttötarkoituksen, voit ryhtyä valmistelemaan käyttötarkoituksen muutoksen suunnittelua. Alustavan tarkastelun voit suorittaa itse. Suunnitteluvaiheessa rakennusalan asiantuntijat (suunnittelijat) selvittävät tarkemmin, millä edellytyksin muutos on mahdollinen ja miten se täyttää:

  • maankäytölliset vaatimukset,
  • tekniset vaatimukset.

Selvitettyäsi lähtötiedot voit siirtyä suunnittelijoidesi kanssa maankäytöllisten ja teknisten vaatimusten tarkasteluun.

Hämeenlinnan kaupunki ylläpitää rakennusrekisteriä, johon on merkitty jokaisen rakennuksen pääkäyttötarkoitus. Rakennusten käyttötarkoitukset luokitellaan Tilastokeskuksen Rakennusluokitus 2018 mukaan. Rakennuksella voi olla samanaikaisesti vain yksi pääkäyttötarkoitus.

Rakennusluokat, joita voi käyttää vakituiseen asumiseen ja jolloin et tarvitse rakentamislupaa:

  • 01 Asuinrakennukset
  • 011 Pientalot
  • 01 Erilliset pientalot (1994)
  • 011 Yhden asunnon talot (1994)
  • 013 Muut erilliset pientalot (1994)

Rakennusluokkia, joita ei voi käyttää vakituiseen asumiseen ja jolloin tarvitset rakentamisluvan:

  • 02 Vapaa-ajan asuinrakennukset
  • 021 Vapaa-ajan asuinrakennukset
  • 0210 Ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat vapaa-ajan asuinrakennukset
  • 0211 Osavuotiseen käyttöön soveltuvat vapaa-ajan asuinrakennukset
  • B Vapaa-ajan asuinrakennukset (1994)
  • 04 Vapaa-ajan asuinrakennukset (1994)
  • 041 Vapaa-ajan asuinrakennukset (1994)
  • Muu rakennus, esim. halli, varasto, talousrakennus tai maatalouden liiketoimintaan liittyvä rakennus

Joissain tapauksissa rakennusrekisterissä oleva käyttötarkoitus ei vastaa rakennusluvan mukaista käyttötarkoitusta. Rakennuksen tosiasiallinen käyttö ei kuitenkaan muodosta perustetta sen rekisterissä olevan käyttötarkoituksen muuttamiselle. Jos epäilet rekisterivirhettä, voit tehdä rekisterikorjaushakemuksen sähköisessä järjestelmässä www.lupapiste.fi

Pakolliset suunnittelijat, joita tarvitset jo suunnitteluvaiheessa:

  • pääsuunnittelija
  • rakennussuunnittelija (yleensä pääsuunnittelija toimii tässä roolissa)
  • energiaselvityksen laatija

Tapauskohtaisesti tarvitset usein myös:

  • LVI-suunnittelija
  • rakennesuunnittelija

Suunnittelun lähtötiedoksi tarvitset tiedot rakennuspaikan ja rakennusten nykytilasta. Rakentamaan ryhtyvän velvollisuus on hankkia oikeat tiedot ja niitä voi etsiä esimerkiksi seuraavista tietolähteistä:

  • Viranomaisen arkistoimia rakennuslupa-asiakirjoja voit tilata rakennusvalvonnan ja kaupunginarkistoista
  • Kiinteistönomistajan omat asiakirjat ja arkisto
  • Pää-, rakennus- ja erityissuunnittelijoilta
  • Rakennuspaikalla suoritettava inventointi: esimerkiksi rakennuksen laajuuden mittaukset, kiinteistön pintavaaitukset ja rakenneavaukset

2. Maankäytöllisten vaatimusten täyttäminen

Maankäytöllisten vaatimusten tarkastelun tavoitteena on selvittää, mahdollistaako rakennuspaikan nykyinen tilanne vakituisen asumisen rakennuspaikalla. Maankäytöllisen tarkastelu perustuu pääosin rakennuspaikan kaavatilanteeseen.

Kaavahierarkia ja maankäytölliset edellytykset suhteessa rakentamisen eri lupiin. AO-kaavamerkintä tai ranta-alue edullisuusvyöhykkeellä: muutos yleensä mahdollinen. Ranta-alue, ei edullisuusvyöhykkeellä: muutos ei yleensä mahdollinen. Muissa tapauksissa muutos on tapauskohtaisesti mahdollinen ja vaatii usein poikkeamispäätöksen + rakentamisluvan.

Ranta-alueiden osalta edullisuusvyöhykkeet määrittävät merkittävästi käyttötarkoituksen muutoksen mahdollisuutta. Voit tutustua tarkemmin:

  • Rakennuspaikan tulee olla kooltaan ja muodoltaan riittävän suuri, vähintään 2000 m2
  • Rakennuspaikalla tulee olla lain mukainen jätevesijärjestelmä, mikäli keskitettyyn jätevesiverkostoon liittyminen ei ole mahdollista
  • Rakennuspaikalla tulee olla saatavissa riittävästi hyvälaatuista talousvettä
  • Rakennuspaikan tulee sijaita hyvän tieyhteyden varrella, ympärivuotisesti pelastus- ja huoltoajoneuvojen saavutettavissa
  • Rakennuksen sijoittuminen tontilla (etäisyys esim. rantaviivaan, naapuriin)

3. Teknisten vaatimusten täyttäminen

Vapaa-ajan asuinrakennuksen muuttaminen vakituiseen käyttöön edellyttää asuinrakennukselle asetettujen teknisten vaatimusten täyttämistä.

Tarvittavat muutostoimenpiteet vaihtelevat rakennushankkeittain. Monissa tapauksissa käyttötarkoituksen muutokseen riittää vähäiset muutostyöt. Hakijan tehtävä on pääsuunnittelijan avulla kartoittaa tarvittavat muutostoimenpiteet ja esittää ne rakentamislupahakemuksen liitteenä olevissa asiakirjoissa (pääpiirustukset ja selvitykset). Usein toimenpiteet liittyvät energiatehokkuuteen.

Jos kaikkia vaatimuksia ei voida täyttää, tulee pääsuunnittelijan esittää teknisistä vaatimuksista vähäiset poikkeamiset perusteluineen rakentamislupahakemuksen yhteydessä.

Alla on lueteltu keskeisimmät tekniset vaatimukset:

Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista (1008/2017)

  • Asuinhuoneen on oltava vähintään 7 m2 (1007/2017, 4 §)
  • Pientalon huonekorkeuden on oltava vähintään 2,4 metriä, vähäisen osuuden osalta huonekorkeuden on oltava vähintään 2,2 metriä (1007/2017, 4 §)
  • Asuinhuoneessa ikkunan valoaukon on oltava vähintään 1/10 huonealasta. (1007/2017, 5 §)
  • Asuinhuoneen ikkunan tai sen osan on oltava avattavissa (1007/2017, 5 §)
  • Ikkunan edessä tulee olla rakentamatonta tilaa niin, että rakennuskohteen harjalta 45 asteen kulmassa piirretty viiva sijoittuu asuinhuoneen lattiapinnan alapuolelle (1007/2017, 5 §)
  • Asuinhuoneiston huoneistoalan on oltava vähintään 20 m2 (1007/2017, 7 §)
  • Asuinhuoneistossa on oltava toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset tilat (1007/2017, 8 §):
    • lepoa,
    • oleskelua ja vapaa-ajan viettoa,
    • ruokailua ja ruoanvalmistusta,
    • käymälä,
    • riittävä perusvarustus henkilökohtaisen hygienian hoitoa varten,
    • asumiseen liittyvää välttämätöntä huoltoa ja säilytystä varten,
    • sekä edellä mainitun käytön edellyttämät kalusteet.
  • Asuinhuoneistossa tai sen käytössä on oltava asianmukaiset tilat vaatehuoltoa ja irtaimiston säilytystä sekä polkupyörien, lastenvaunujen ja ulkoiluvälineiden säilytystä varten (1007/2017, 8 §)

 

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (4/13)

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta (2/17)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (5745/2015)

Energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset koskevat kooltaan vähintään 50 k-m2 kokoista rakennusta. Vaatimukset eivät koske rakennuksia niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräysten noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Energiatehokkuutta tarkastellaan rakentamislupahakemukseen liitettävästä energiaselvityksestä.

  • Energiatehokkuuden vaatimusten täyttymistä voidaan tarkastella kolmella eri menetelmällä (YM 4/13, 8 §):
    • Rakennusosakohtaisten vaatimusten täyttäminen
    • Rakennuksen laskennallisen energiankulutuksen täyttäminen
    • Rakennuksen kokonaisenergian kulutuksen eli E-luvun täyttäminen
  • Käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tehtävien muutosten kohdistuessa teknisiin järjestelmiin, kohdistuu myös niihin vaatimuksia (YM 4/13, 3 §).

Myös asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajat huoneilman, seinä- ja lattiapintojen sekä pistemäisten pintalämpötilojen osalta tulee huomioida muutostyötä suunniteltaessa.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017)

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017)

  • Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla (YM 1007/2017, 10 §).
  • Sisäänkäynnin ja kulkuväylän kohdan on oltava suojattu rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein katemateriaali ja katon kallistus huomioon ottaen. Sisäänkäynnin on lisäksi oltava suojattu kinostumiselta katoksella. (YM 1007/2017, 18 §)
  • Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on oltava turvallinen ja helppokulkuinen katkeamaton kulkutie. Yli 1:8 kaltevalla katolla on käytettävä kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja tai jalkatukia. (YM 1007/2017, 25 §)
  • Vapaa-ajan asuinrakennusta muutettaessa vakituiseen asumiskäyttöön, sovelletaan esteettömyyteen liittyviä säädöksiä (241/2017) siltä osin, kun esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.
  • Sisäänkäynnin edessä tulee olla riittävä tasanne esteettömyys huomioiden.

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017)

Ilmanvaihdon on toteutettava terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu oleskelutiloissa. Ilmanvaihtojärjestelmän on tuotava rakennukseen riittävä ulkoilmavirta ja poistettava sisäilmasta terveydelle haitallisia aineita, liiallista kosteutta, viihtyisyyttä haittaavia hajuja sekä ihmisistä, rakennustuotteista ja toiminnasta sisäilmaan aiheutuvia epäpuhtauksia.

Ympäristöopas 2017: haja-asutuksen jätevedet

Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Jätevesijärjestelmän rakentamisessa noudatetaan ympäristöministeriön haja-asutus alueiden jätevesiopasta,
Hämeenlinnan ympäristönsuojelumääräyksiä ja rakennusjärjestystä.

Ranta-ja pohjavesialueilla olevien jätevesijärjestelmien tulee täyttää tiukennetut puhdistusvaatimukset.
Ranta- ja pohjavesialueilla puhdistusjärjestelmäksi ei hyväksytä imeytys tai suodatuskenttää.

Käytännössä edellä mainitut vaatimukset täyttää joko puhdistusvaatimukset täyttävä puhdistamo, riittävä tyhjennettävä jätevesisäiliö tai viemäriverkostoon liittyminen.

4. Rakennusluvan liitteet

Rakennuslupahakemukseen tulee aina liittää vapaa-ajan asuinrakennuksen käyttötarkoituksen muutoksessa vakituiseen asumiseen seuraavat asiakirjat:

  • Selvitys rakennuspaikan hallinnasta
  • Asemapiirustus, jossa on esitetty
    • kaikki rakennukset ja rakennelmat
    • kulkuväylät ja -reitit
    • etäisyydet rannasta, rajoista ja muista rakennuksista
    • muutettavan rakennuksen korkeusasema suhteessa rakennuspaikan ympäristöön
  • Pohjapiirustukset
  • Leikkauspiirustukset
  • Julkisivupiirustukset
  • Energiaselvitys
  • Ilmanvaihtosuunnitelmat tai selvitys ilmanvaihdosta
  • Selvitys tai suunnitelma jätevesijärjestelmän vaatimuksien täyttymisestä
  • Naapureiden kuuleminen (jos haluat tehdä itse)
    • Kiinteistön rajanaapurit (kiinteistöt, maanomistajat, jne.)
    • Vesialueiden haltijat (esim. vesiosuuskunta)
    • Liityttävän tien haltija