Luonnon monimuotoisuus

Luonnonmuistomerkit

Vuosina 2018-2020 ei ole perustettu yhtään uutta luonnonmuistomerkkiä. Viimeksi vuonna 2017 on tehty kuusi luonnonmuistomerkkipäätöstä.

Uhanalaiset lajit

Hämeenkylmänkukkaa esiintyy Suomessa pääasiassa Kanta-Hämeessä harjujen jyrkillä rinteillä ja valoisilla harjukankailla. Esiintymistä suurin osa on nykyisin luonnonsuojelualueilla.

Hämeenkylmänkukka on rauhoitettu, erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji, joka sisältyy myös EU:n luontodirektiivin liitteisiin II ja IV. Hämeenkylmänkukan uhanalaisuutta lisää kasvupaikkojen umpeenkasvu.

Metsähallituksen nelivuotisessa Paahde-LIFE-hankkeessa (v-2016-2020) kunnostettiin Hämeenkylmänkukan kasvupaikkoja Matinsillan Natura-alueella Hämeenlinnassa ja Kyöpelinvuoren-Fagerinmäen Natura-alueella Hattulassa. Hoitotoimiin kuului mm. puuston, pensaiden ja kuntan poistoa sekä maanpinnan rikkomista parantaen esiintymien lämpö- ja valo-olosuhteita. Jokaiselle alueelle tehtiin myös onnistuneesti siirtoistutuksia.

Vieraslajit

Toimet vuonna 2020

Hämeenlinnan kaupunki tarkkaili jättiputkikasvustoja vuonna 2020 yhteensä 69 eri kohteessa kaupungin alueella. Jättiputkea torjuttiin 18 eri kohteella ja torjuntakertoja kohteille tehtiin kaksi, joista ensimmäinen toukokuun lopulla ja tarkistuskierros heinä-elokuun vaihteessa.

Tarkkailua jatketaan edelleen kaikissa kohteissa, koska yksi jättiputki saattaa levittää ympäristöön tuhansia siemeniä, jotka säilyvät itämiskelpoisina useita vuosia.

Kaupunki torjui jättipalsamia Karnaalinpuistosta ja Myllymäen puistokohteista vapaaehtoisvoimin sekä myös vankityövoimalla. Karnaalinpuistossa jatkettiin edellisvuoden talkoilla aloitettujen alueiden puhdistamista ja Myllymäellä jättipalsamin torjuntaa tehtiin ensimmäistä kertaa.

Lupiinia pyrittiin torjumaan niittämällä kasvustoja ennen kukintaa.

Kurtturuusu hävitettiin Iittalan taajamasta kaupungin omistuksessa olevista kolmesta kohteesta. Kantakaupungin alueella kurtturuusuistutus poistettiin Vuorentaanpuistosta siellä tehdyn leikkipaikkasaneerauksen yhteydessä. Kaikki kaupungin omistamilla alueilla esiintyvät kurtturuusukasvustot on saatu kartoitettua.

Isosorsimokasvustoa poistettiin ensimmäistä kertaa kaivinkoneella juurineen Vanajaveden rannalta Vaakunan edustalta.

Vieraslajien esiintymistä kerättiin tietoa aiempien vuosien tapaan.

Toimet vuonna 2019

Jättiputkea tarkkailtiin vuonna 2019 yhteensä 65 eri kohteessa kantakaupungissa ja kahdessa kohteessa Iittalassa, kahdessa kohteessa Rengossa sekä 12 kohteessa Lammilla. Torjuntakertoja oli kaksi, joista ensimmäinen toukokuun lopulla ja tarkistuskierros heinä-elokuun vaihteessa. Jättiputkea ei tavattu, mutta sitä saattaa vielä välivuoden jälkeenkin ilmaantua jo kertaalleen hävitetylle kasvupaikalle.

Jättipalsamia ja lupiinia torjuttiin Hämeenlinnan kaupungin järjestämässä talkoopäivässä vuonna 2019 useammasta kohteesta sekä kantakaupungista, että pitäjistä. Talkoopäivän jälkeen kesän aikana jatkettiin torjuntaa kantakaupungin kohteilla niin, että jättipalsamikasvustot eivät enää päässeet tekemään uusia siemeniä.

Kurtturuusun esiintymistä ja niiden laajuudesta on tehty kartoitusta.

Luonnonsuojelualueet

Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 2020 yhdeksän luonnonsuojelualuetta:

  • Tuulokseen Vuohikallion luonnonsuojelualue (5,2 ha)
  • Lammille Evoniemen (6,7 ha), Silmisuon (5,0 ha), Tuohikarpionharjun (40 ha), Kiuasjärvien 1 (9,9 ha) ja Kiuasjärvien 2 (2,2 ha) luonnonsuojelualueet
  • Hauholle Sikosaaren (1,4 ha), Soverin (2,3 ha) ja Mäntyrannan (9,4 ha) luonnonsuojelualueet

Vuonna 2019 Hämeenlinnaan perustettiin kuusi luonnonsuojelualuetta:

  • Talvitien (0,4 ha) ja Hyystin (6,2 ha) luonnonsuojelualueet Renkoon
  • Annalan (0,8 ha), Lassilan-Sakkilan (17,8 ha) ja Mäki-Lassilan (4,7 ha) luonnonsuojelualueet kantakaupunkiin
  • Hepolähteen (3,3 ha) luonnonsuojelualue Hauholle

Hattulaan ei ole vuosina 2019-2020 perustettu uusia luonnonsuojelualueita.

Lisätiedot:

Tuominen Hanna