Digivälineiden käyttökokemukset peruskouluissa

Hämeenlinnassa kaikilla peruskoululaisilla on tarkoituksenmukaiset digivälineet, ja henkilökohtaisen laitteen käyttöönottoprosessi on varsin toimiva. Hämeenlinna on ollut edelläkävijä monessa asiassa, kuten opetuskäytön verkkopalveluiden Airo-työpöydässä sekä digitutor-toiminnassa. Hämeenlinnan malleja on kopioitu moniin muihin kuntiin ympäri Suomen. Tähän kaikkeen on päästy vuosien pitkäjänteisen kehittelytyön tuloksena, kertovat digitutorit Ismo Aho ja Sakari Mikkonen sekä digikehittämispäällikkö Jari Harvio.

Historiaa

Vuosikymmen sitten laitteet olivat pääasiassa kannettavia Windows-tietokoneita, joita varattiin luokkiin tietty määrä. Niitä kuljetettiin luokasta toiseen kärryillä. Noihin aikoihin luovuttiin kiinteiden pöytätietokoneiden ja ATK-luokkien käytöstä. Pari vuotta myöhemmin laitekantaa vaihdettiin vielä kevyempiin ja taloudellisempiin laitteisiin: iPadeja ja Chromebookeja otettiin pilottikäyttöön. Laitteiden määrissä oli vielä koulukohtaisia eroja, kun testattiin erilaisia ratkaisumalleja.

Pilottivaiheen jälkeen kaupungissa on nyt selkeät, testatut, yhteiset linjanvedot, tultu kaupungin keskitettyjä ratkaisuja kohti ja toimitaan samoilla periaatteilla – on kyseessä sitten yläkoulu tai alakoulu, pitäjässä tai kantakaupungissa. Nykyään alakoululaisten käytössä on pääosin iPadit ja yläkoululaisilla Chromebookit. Luokilla 1-3 harjoitellaan erilaisten laitteiden käyttöä. Tällä hetkellä jokaisella 4.–9. luokkalaisella on henkilökohtaiset laitteet.

Käyttöönottoprosessi

Laitteiden, sovellusten, rajoitusten ja tietoturvapäivitysten hallinta on koulujen näkökulmasta yhdenmukaista. Laitteissa voi olla joskus vikoja, mutta ne korjataan nopeasti lähi- tai etätuen toimesta. Haastateltujen opettajien mielestä laitteiden käyttöönotosta ei oikeastaan löydy huonoja puolia. Prosessi on pitkälle mietitty, ja koulunäkökulmasta on menty todella paljon eteenpäin siitä, kun joskus laitteiden hankinta ja käyttöönotto oli ainoastaan koulun omalla vastuulla. Nykyprosessi on vähentänyt työmäärää valtavasti.

Kaikki laitteet kerätään oppilailta kesälomien ajaksi, jotta niiden kunto voidaan tarkistaa. Oppilas saa 4. luokalla henkilökohtaisen laitteen, jota hän käyttää 6. luokan loppuun saakka. Samoin toimitaan luokilla 7-9. Käyttöjakson jälkeen laite lähtee takaisin leasing-yhtiölle tietoturvallisesti tyhjennettäväksi. Laite päätyy kiertotalouden hengessä joko varaosiksi tai muualle uuteen käyttöön.

Rajoitukset ja suodatus

Alakoulussa henkilökohtaiset laitteet ovat pois verkkokäytöstä klo 21–07. Lapset ovat ottaneet hyvin vastaan sen, että koulun laitteella ei yöllä pääse internetiin. Yläkoulun puolella laitteet ovat pois käytöstä klo 23-06. Käyttöaika on rajoitettu kellonaikarajoitteella. Kuluttajapuolella käytössä olevat ruutuaikasovellukset eivät toistaiseksi ole käytettävissä keskitetyissä oppilaitosratkaisuissa.

Koulujen käyttöön tarjottavia sivustoja ja sovelluksia käydään tietosuojapalvelun avulla ennakoivasti läpi, täyttävätkö ne tietosuoja-asetukset. Verkkoselaimissa on myös K18-suodatus. Suodatukset toimivat varsin hyvin, vaikkakin ainoa täysin aukoton järjestelmä on sellainen, ettei sillä pääse mihinkään. Opetussuunnitelmassa on myös tiedonhaun ja mediakasvatuksen opettelua, eli harjoitellaan vastuullista ja oikeanlaista tietokoneiden käyttöä.

Digitutor-toiminta ja tekninen tuki

Peruskouluissa on digitutoreita eli opettajia, jotka toimivat pedagogisena tukena ja kouluttavat muita opettajia laitteiden ja sähköisten oppimateriaalien käytössä. Teknisissä pulmatilanteissa auttaa parhaiten kaupungin oma tekninen ICT-tuki.