Fiksua työtä 2025: Kielitietoisuuskortit
Kuvaus innovaatiosta
Kuvaus miten innovaatio tukee kaupungin strategisia tavoitteita: Kielen oppimista tukeva materiaali tukee laajasti Lapsiystävällinen Hämeenlinna-ohjelman tavoitteita.
Hämeenlinna muuttuu jatkuvasti yhä moninaisemmaksi ja myös varhaiskasvatuksessa toimintaympäristö moninaistuu ja monikielistyy. Lapsiystävällisessä Hämeenlinnassa varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä on taata kaikille lapsille ja perheille yhdenmukainen ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus, jossa jokainen lapsi kokee olevansa osallinen ja tasa-arvoinen kaikkien kanssa.
Kielitietoisuuskorttien tarkoituksena on haastavat henkilöstöä arvioimaan omaa toimintaansa ja oppimisympäristöä yhdenvartaisuuden ja lapsen osallisuuden näkökulmasta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
•Miten luomme vuorovaikutuksellisen ilmapiirin, jossa jokainen tulee kuulluksi ja hyväksytyksi?•Minkälaisia osallisuuden mahdollisuuksia tarjoamme lapsille kielitaidosta riippumatta?
•Kuinka voimme muokata toimintakulttuuriamme niin, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään ja omilla taidoillaan sekä kokee kuuluvansa ryhmään sen täysivaltaisena jäsenenä? •Minkälaisia kielellisiä malleja tarjoamme lapselle?
•Onko toimintakulttuurimme tarpeeksi kielitietoista ja rikasta kieltä mallintavaa, jotta suomen kieli voi siinä kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla?Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja, ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022)
Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena voi olla muun muassa henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022)
Kielitietoisuuskortit tukevat kielitietoisen varhaiskasvatuksen arviointia ja kehittämistä.
Onko innovaatio monistettavissa kaupungin sisällä tai ulkopuolelle?:
Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa panostetaan erityisesti kieli-, kulttuuri ja katsomuskasvatus-teemaan, jossa yhtenä aihealueena on KieliPeda-työvälineen jalkauttaminen koko varhaiskasvatushenkilöstön käyttöön kielitietoista oppimisympäristöä arvioitaessa ja kehitettäessä.
Tähän liittyen henkilökunnalle on järjestetty koulutuksia kielitietoisuudesta ja KieliPeda-työvälineen käyttöönotosta keväällä 2024. Koulutuksissa on esitelty myös laaditut Kielitietoisuuskortit, joiden tarkoituksena on toimia KieliPeda-työvälineen tukimateriaalina. Kortteja voi käyttää keskustelujen, pohdintojen ja ideoiden jakamisen tukena varhaiskasvatuksen tiimeissä, kun tiimi arvioi ja kehittää kielitietoista oppimisympäristöä KieliPeda-työvälineen avulla.
Kortit voi laminoida kaksipuolisiksi niin, että toisella puolella on kysymys ja toisella puolella ideat kielitietoisiin toimintatapoihin. Tarkoitus on ensin pohtia, minkälaisia kielitietoisia toimintatapoja on jo käytössä sekä minkälaisia voisi ottaa vielä käyttöön ja kehittää. Kortin kääntöpuolelta tarkastelemalla voi saada lisäideoita ja myös vahvistuksen jo käytössä oleville kielitietoisille toimintatavoille tiimissä.
Kortit ovat käytössä jokaisessa Hämeenlinnan jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä ja löytyvät Hämeenlinnan väkeä-intrasta. Lisäksi kortit on esitelty valtakunnallisilla Varhaiskasvatuspäivillä 5/2024 sekä löytyvät myös Opetushallituksen avointen oppimateriaalien kirjastosta.
Kielitietoisuuskorttien tuloksellisuudesta ei ole vielä mitattua näyttöä, mutta korttien hyödyt on havaittu arjessa. Korteista on saatu paljon positiivista palautetta: ne ovat lisänneet henkilökunnan tietoisuutta kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta sekä antaneet konkreettisia ideoita ja malleja kielitietoisista toimintatavoista varhaiskasvatuksen arjessa.
Positiivista palautetta on tullut myös muista kunnista, joissa kortit ovat otettu käyttöön.
Kortteja on esitelty myös seudullisella konsultoivien varhaiskasvatuksen eritysopettajien tapaamisessa – ne herättivät asiantuntijoiden joukossa paljon kiinnostusta sekä saivat erinomaista palautetta.
Kehittäjät
Tarja Toivola-Haavisto, varhaiskasvatuksen opettaja
Marjo Oksanen, varhaiskasvatuksen opettaja
Fiksua työtä -blogi esittelee Hämeenlinnan kaupungin työntekijöiden kehittämiä arjen innovaatioita ja onnistumistarinoita.