Fiksua työtä, kevät 2022: Kuinka tehdä kriisityötä Kanta-Hämeen alueella Ukrainasta tulleiden pakolaisten kanssa?

Idea ryhmämuotoisesta kriisityön prosessista sai alkunsa maaliskuun alussa yhteisessä tiimissä. Pohdimme kuinka vastata mahdollisesti kasvavaan kriisityön tarpeeseen Ukrainasta sota-alueelta tulevien ihmisten kanssa. Päädyimme kokeilemaan ryhmämuotoista kriisityötä. Ideoita ja ajatuksia ryhmään poimimme Paloma-hankkeessa (THL, Kuopion yliopistollinen sairaala, Suomen mielenterveysseura, HYKS Psykiatria ja Hämeenlinnan kaupunki) jo toteutuneista ryhmistä sekä Traumaterapiakeskuksen kehittämästä Vakautumis-ryhmästä (ryhmämuotoinen hoitomalli varhain vakavasti traumatisoituneille, lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville aikuisille, jotka kärsivät kompleksisen traumaperäisen häiriön (complex posttraumatic stress disorder, CPTSD) oireista. Ryhmämuotoinen kriisityö mahdollistaa olemassa olevilla resursseilla kriisityötä samanaikaisesti useammalle ihmiselle.

Suuronnettomuustilanteissa (johon Ukrainan sotaa voitaneen verrata) on tärkeää, että psykososiaalinen tuki järjestetään proaktiivisesti avun tarvitsijoille oman asuinkunnan lähipalveluista niin, että jatkuvuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat. (STM Psykososiaalisen tuen loppuraportti)

Psykoedukatiivinen vakauttamisryhmä Ukrainasta tulleille aikuisille:

Tavoitteena on:

vertaistuki
kokemus siitä, että omaan vaikeaankin oloon voi vaikuttaa
ymmärryksen lisääminen mahdollisista oireista ja reaktioista
toivon luominen kriisin keskellä
taitoharjoittelu – sisäinen säätely – turvan tunteen ja hallinnan kokemuksen lisääntyminen

Aikuisten auttaminen tässä tilanteessa auttaa myös lapsia. Vanhempi on lapsen paras auttaja, kunhan saa itselleen keinoja vakauttaa ja rauhoittaa itseään, sekä pienesti nähdä toivoa toivottamassakin tilanteessa. Kun vanhempi kokee olevansa turvassa ja kykenee säätelemään itseään, myös mentalisaatiokyky on parempi.

Löysimme yhteistyöhön alueen vastaanottokeskukset sekä Ukraina-keskuksen Hämeenlinnasta. Tilaratkaisut sekä tulkit järjestyivät yhteistyötahojen toimesta. Lisäksi yhteistyötahot hoitivat asiakasohjausta ryhmiin.

Nyt olemme saaneet toteutettua yhden ryhmäprosessin, joka sisälsi kaksi kahden tunnin ryhmää. Ryhmässä oli osallistujia 7 henkilöä. Ryhmän sisällön näkee esitteestä, josta on kuva liitteenä.

Ensimmäisen ryhmän toteuttamisen jälkeen olemme pohtineet suuntaviivoja seuraaville ryhmille ja kokeilemme seuraavissa ryhmissä kolmen kerran kokonaisuutta. Työ ukrainalaisten pakolaisten parissa jatkuu niin, että ryhmiä jatketaan yhteistyössä vastaanottokeskusten ja Ukraina-keskuksen kanssa. Tavoitteena on myös kouluttaa työryhmämme sisällä ryhmän teemat ja rakenteet niin, että mahdollisimman moni työryhmästämme voisi ryhmää vetää. Nyt pilotti-vaiheessa ryhmien sisällöstä ja rakenteesta sekä ohjauksesta on vastannut sosiaalityöntekijä Tiia Hipp, sosiaalityöntekijä Terhi Talikka sekä kriisityöntekijä Katja Vahteri. Hipp ja Vahteri ovat aiemmin vetäneet Vakautumisryhmiä traumatisoituneille ihmisille ja hyödyntävät sitä osaamistaan sekä käynnissä olevaa traumapsykoterapeuttikoulutustaan ryhmän kehittämisessä.

Seuraavat ryhmät ovat sovittuna sekä Lammille että Forssaan. Ukraina-keskuksen kautta on myös tarkoitus jatkaa ryhmiä Hämeenlinnassa.

Kehittäjät

Katja Vahteri, Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys
Terhi Talikka, Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys
Tiia Hipp, Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys

Fiksua työtä -blogi esittelee Hämeenlinnan kaupungin työntekijöiden kehittämiä arjen innovaatioita ja onnistumistarinoita.