Kirjallisuusterapiassa oivallusten ja itsetuntemuksen äärelle

”Mikä on tänään pienin asia, jonka voit tehdä oman itsesi hyvinvoinnin eteen?”kysyy sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja, yrittäjä Sari Kortesoja usein tapaamisen yhteydessä.

Hektisessä ja muuttuvassa nykymaailmassa kirjallisuusterapia tarjoaa tilaisuuden pysähtyä ja hiljentyä oman itsen äärelle. Varsinaisesta terapiasta ei kuitenkaan ole kyse, vaan Kortesoja käyttää työssään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Tapaamiskerroilla kirjoitetaan ja luetaan omia tekstejä sekä valmista aineistoa ja keskustellaan heränneistä ajatuksista. Kirjallisuusterapia antaa tilaa yksilöllisyydelle. Laajojen tekstikokonaisuuksien sijaan tarkastellaan esimerkiksi runoja eli lyriikkaa, ja tehtävänanto voi kuulua esimerkiksi niin, että tulee kirjoittaa annetusta aiheesta yhtäjaksoisesti vain muutaman minuutin ajan.

Tämä taideterapiamuoto sopii kenelle tahansa, sillä – tyypillisestä ennakko-oletuksesta poiketen – ei tarvitse olla etevä kirjoittaja eikä toisaalta tarvitse tuntea kirjallisuuttakaan etukäteen. Tiedossa ei myöskään ole marginaalin täydeltä punakynää, sillä syntyneitä tekstejä ei arvioida tai arvostella. Myös niiden jakaminen sellaisenaan ohjaajalle on vapaaehtoista. Voi jakaa vain haluamiaan kohtia tai muuten kertoa, millaisia ajatuksia kirjoittaminen herätti.

Kirjoitetun tekstin mahti

Asioiden aukikeskusteleminen on hyödyllistä, mutta toisinaan puhuminen voi olla vaikeaa, puheen alle voi peittyä tärkeitä ajatuksia tai jutusteltaessa puhutaan varsinaisen asian vierestä. Kirjoittamisen hyöty on ilmeinen – kirjoittaessa on mahdollista päästä kosketuksiin niiden teemojen äärelle, joista emme puhutun kielen tasolla tule tietoisiksi.

”Myös toisen laatiman tekstin äärelle on varsin turvallista pysähtyä. Aina meillä ei ole keinoja sanoittaa juuri sitä asiaa, jonka tunnemme, mutta jonka joku toinen onkin voinut taiteen keinoin saada kuvattua”, Kortesoja havainnollistaa. ”Kirjallisuusterapiassa ollaan merkittävien oivallusten äärellä. Parhaimmillaan teksti herättää tunteita ja mietteitä: hei, tuohan on ihan kuin minä tai noin minäkin ajattelen!”

Päiväkirjan kirjoittaminenkin on itsessään jo puhdistavaa ja ajatuksia selkeyttävää, mutta minkä lisäarvon tapaamiset tuovat suhteessa siihen, että kirjoittaisi vain itselleen? ”Kirjallisuusterapian etu on vuorovaikutteisuus. Tapaamiskerroilla on mahdollisuus yhdessä tutkailla esiin nousseita ajatuksia.”

Omat kokemukset työtä tukemassa

”Kaunokirjallisuudessa eli kertomakirjallisuudessa ja runoudessa liikutaan usein metaforatasolla. Lukija ymmärtää tekstin sillä tavoin, kuinka hän on valmis tekstin sillä hetkellä ymmärtämään, ja kirjoittaja kirjoittaa vain siitä, mistä hän on sillä hetkellä valmis kirjoittamaan”, Kortesoja kertoo. Hän havainnollistaa näkemystä oman elämänsä esimerkillä: ”Eräissä opinnoissani luin kurssikaverini ajatuksen siitä, että stressaantunut koralli haalistuu. Muistan tämän lauseen puhutelleen minua siinä elämäntilanteessani paljon. Siitä tuli myöhemmin myös runokokoelmani nimi.”

Niin – ihmisestäkin katoavat värit, kun harteilla on liikaa. Juuri oman elämän varrelle mahtuneet kokemukset auttavat Kortesojaa näkemään asioita tietyllä tavalla. Hän onkin saanut palautetta, että ymmärtää asioita monesta näkökulmasta ja pystyy näkemään ihmisen kokonaisuutena. ”Haluan aina tapaamisissa luoda sellaisen ilmapiirin ja tilan, että ihminen on hyväksytty ja että hänen on turvallista tulla kohtaamaan oma itsensä.”

Kirjallisuusterapian anti työtä hakevalle

Hämeenlinnan seudun kuntakokeilussa on työllisyyden omavalmentajan kautta mahdollista päästä erilaisten hyvinvointi- ja valmennuspalveluiden pariin. Myös kirjallisuusterapia on yksi näistä valittavissa olevista dynaamisista palveluista. Hyvinvoinnin palaset -palveluun kuuluu neljä 90 minuutin yksilötapaamista etäyhteydellä. Koutsi-palveluun puolestaan enintään 15 tuntia tapaamisia, joista osa on lähitapaamisia.

”Kirjallisuusterapiajakson aikana voi yllättäviäkin asioita niin kutsutusti loksahdella kohdilleen. Oman itsen äärelle pysähtymisen myötä itsetuntemus kasvaa, ja se taas vuorostaan auttaa esimerkiksi stressinhallinnassa. Opiskelussa, työnhaussa ja työtehtävissä tarvittava kirjoittamisen taito elpyy samalla, ja etätapaamisissa harjoitellaan nykyään tärkeiden etäsovellusten käyttöä.”

Alussa sovitaan tavoite, ja tapaamisten aikana pohditaan muun muassa vahvuuksia ja toisaalta niitä asioita, joissa työnhakija toivoisi kehittyvänsä. ”On tärkeää saada positiivista palautetta. On hyvin merkityksellistä, että kommentit myös kirjataan ylös. Tapaamisten myötä saa rohkeutta ja uskoa siihen, että on hyvä ja taitava. Kirjallisuusterapia itsessään viikkorytmeineen on onnistumiskokemus – on voimauttavaa huomata, että pystyy sitoutumaan tähän ja viemään prosessin loppuun”, Kortesoja summaa. ”Ajattelen, että taiteen äärellä on tilaisuus miettiä, missä tällä hetkellä olen menossa ja mitä kohden haluaisin seuraavaksi lähteä kulkemaan.”

Yhteystiedot:

Sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja

Sari Kortesoja

p. 040 585 3191

sari@sarikortesoja.fi

Verkkosivut: Sari Kortesoja

Hyvinvoinnin palaset ja Koutsi-palvelu osana työllisyyspalveluita — Sari Kortesoja

Tutustu myös Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen verkkosivuihin: Kirjallisuusterapia

Teksti:

Mari Salokangas

Artikkelin pääkuva:

Timo Holländer