Mikä ihmeen kuntakokeilu?

Paljon puhutaan kuntakokeilusta, mutta tavalliselle pulliaiselle tuo ei sano vielä mitään. Kuntakokeilu tarkoittaa kansankielellä sitä, että kokeillaan siirtää työllistämisen palvelut osittain TE-toimistoilta kunnille hoidettavaksi niin kuin kunnat parhaaksi katsovat. Työllisyyden kuntakokeilun piiriin kuuluvat alle kolmikymppiset, ne jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan tai maahanmuuttajat.

Monenlaisia palveluita on kehitetty, että heikommin työllistyvät löytäisivät jostain syrjäytymisen mahdolliselta reunalta sille polulle joka johtaa mielekkääseen opiskelu- tai työpaikkaan. Yhteistyötä on tehty yritysten, yhdistysten ja hankkeiden kanssa. 

Yksi tällaisista hankkeista on nimeltään Proaktiivisella työllistymisellä yrityksiin. Sen ajatuksena on saattaa kuntouttavasta työtoiminnasta omille jaloilleen ponnistava henkilö töihin asti niin että siellä työpaikalla on joku tämän työllistyvän henkilön kanssa ensimmäisen viikon tai kaksi.

Tässä taklataan ongelmia kahdesta suunnasta, sillä usein on niin, että kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö alkaa olla valmis työelämään, mutta kun se loikka turvallisesta ympäristöstä pitäisikin tehdä, alkavat verukkeet, tekosyyt, sairaslomat ja vastaavat. Muutos voi ahdistaa. Siksi tuttu kaveri tekemään ”saattohoitoa” kohti työpaikkaa voi olla juuri se kainalosauva jolla saadaan uutuuden jää rikottua. Toinen  taklaus voi kohdistua työpaikalla kommunikointiin. Kauan työelämästä pois ollut ei välttämättä saa suutaan ajoissa auki, jos jotain on pielessä ja asia voi purkautua sitten väärällä tavalla ja äkisti.

Kuntakokeilu voi olla tosi hyvä keino rakenteiden joustavaan uudistukseen, sillä kunnassa tiedetään kunnan asiat ja palvelut parhaiten. Omavalmentajien kokonaisvaltainen ohjaus ja auttaminen saattaa myös hyvinkin olla se, mikä madaltaa kynnystä tulla työnhakuun myös toisen kerran. Aika näyttää. Varmaa on kuitenkin, että Hämeenlinna on ottanut kuntakokeilun tosissaan, eikä ainakaan vähiten kuntakokeilun aktiivisen innovaattorin Mira Sillanpään ohjauksessa – ainakin näin palveluntuottajan näkökulmasta.

Miksi tätä sitten tehdään? Kahdesta syystä: koska ihmiset ovat sen arvoisia, että heidät autetaan opiskelemaan tai työelämään, vaikka sitten kädestä pitäen ja myös siksi, että jokaisen työelämään ja yhteiskunnan rattaisiin päässeen elinkaarikustannusten säästöt mitataan sadoissa tuhansissa tai miljoonissa euroissa ja kun työllistyminen tapahtuu, molemmat yllämainitut hyödyt toteutuvat aina rinta rinnan.

Teksti ja kuvat: Ville Turkkinen
Kino Wanhakop ohjaaja / Hämeen Mokia ry