Urakoitsijana Hämeessä – Esa Korhosen kokemuksia työvoiman rekrytoinneista Assin työmaalle
Ahveniston sairaalan, eli Assin siluetti alkaa muotoutua ensimmäisten kerrosten noustua rakennustyömaalla. Ensi vuonna valmistuvaksi suunnitellun rakennuksen työmaalla työskentelee myös Esa Korhosen perheyrityksen reilu 30 siivousalan työntekijää.
”P1-puhtausluokan siivous on spesifi ala, johon tarvitaan kokemusta”, kertoo Korhonen. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jonka avulla saavutetaan korkea laatu sisäilman osalta. ”Ylläpitosiivousta varten on koulutusta, mutta meillä työ täytyy opetella työpaikalla. Menee useita kuukausia, ennen kuin työhön tulee rutiininomaisuus ja nopeutta”.
Korhosen perheyritys Joen Tilapalvelu on Joensuulainen yritys, joka on urakoinut yhdeksän vuotta ja näistä nelisen vuotta ympäri Suomea. Yrityksellä on mittava kokemus siivousalan rekrytoinneista. Työntekijöiksi on aina palkattu paikalliset osaajat, mikä on tuonut vertailukohtaa sille, miten rekrytoinnit sujuvat eri puolella Suomea. Siivousalalla on jatkuva työvoimapula ja siksi yrityksessä on kokeiltu erilaisia rekrytointikeinoja. Alun työvoimatarpeeseen auttoivat henkilöstöpalveluyritykset, mutta tällä hetkellä kaikki työntekijät on palkattu yritykseen.
”Missään muulla paikkakunnalla en ole törmännyt näin hyvään palveluun, kuin täällä Hämeenlinnassa. Menee kaupunkien ja kuntien kärkeen”, kertoo Korhonen. Positiivisen kokemuksen taustalta löytyy Loikka-palvelu, jossa palveluntuottajana toimiva Päivi Harju on välittänyt työntekijöitä rekrytointeja varten. Harju ei ole pelkästään etsinyt sopivia työntekijöitä haastateltavaksi, vaan on hoitanut erilaisia työntekijän palkkaamiseen liittyviä asioita, jotka normaalisti vievät yrittäjän aikaa. Hän on ollut usein mukana myös työhaastatteluissa. Työnantajan vastuulle on jäänyt työsopimuksen tekeminen ja erilaisten työhön tarvittavien korttien hankkiminen.
Joen Tilapalvelu on työllistänyt useita vieraskielisiä ja pitkään työttömänä olleita työnhakijoita. Yhteisenä työkielenä käytetään englantia. Osalla englannin kielen taito on ollut heikkoa työtä aloittaessa, mutta hekin ovat Korhosen mukaan pääosin sulautuneet hyvin työyhteisöön. Vieraskielisten sitoutuminen työhön on ollut vahvaa. ”Meillä on ollut esimerkiksi paljon Sri Lankalaisia työntekijöitä. Hyvien kokemusten jälkeen olemme rekrytoineet myös muita perheenjäseniä ja kavereita.”
Korhonen kertoo, etteivät kaikki aina välttämättä ymmärrä aloittaessaan työn luonnetta. Työ on raskasta ja vaatii siksi vahvaa fyysistä jaksamista. Fyysisen kunnon lisäksi hyvällä työmotivaatiolla pääsee pitkälle. ”Omalla ilmapiirin luomisella voi vaikuttaa paljon yleiseen työhyvinvointiin. Asenne saa olla siis mieluummin positiivinen, jotta työyhteisö voi hyvin”.
Osalla työntekijöistä saattaa olla vaikeitakin asioita henkilökohtaisessa elämässä. Korhonen kertoo, että esimerkiksi vieraskieliset työntekijät ovat saaneet työlupiin liittyvien asioiden hoitoon vapaata töistä. Työntekijöiden jaksamisen kannalta on tärkeää, että käytännön asiat saadaan hoidettua.
Yritys haluaa panostaa myös työntekijöiden työturvallisuuteen. Esimerkillistä on sekin, että käytettävät siivousaineet ovat ekologisia ja luonnonmukaisia sekä usein myös melko tuoksuttomia.
Kuva ja teksti: Hanne Peippo
Mikä Loikka?
LOIKKA-hankkeen tavoitteena Hämeenlinnan seudun työllisyyspalveluissa on kehittää nopean työllistymisen palveluita työnhakijoiden työllistymiseksi valmentavalla otteella ja tukea työnantajia rekrytoinneissa Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueilla.
