Uimavesi ja allasvesi

Hämeenlinnassa viranomaisvalvonnassa on 19 uimarannan veden laatu. Rannat, joilla käy huomattava määrä ihmisiä uimassa, ovat yleisiä uimarantoja. Valvottavista uimarannoista yleisiä uimarantoja on 6 ja pieniä yleisiä uimarantoja 13. Uimarantaluetteloon tehtävät ehdotukset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen kaupunkirakenne(at)hameenlinna.fi

Hämeenlinnassa viranomaisvalvontaan kuuluvat uimarannat:

Yleiset uimarannat:

Ahvenistonjärvi Ahvenisto, Alajärvi Tervaniemi, Aulangonjärvi Kihtersuo, Hauhonselkä Pappilanaro, Ormajärvi Sankolan ranta ja Vanajavesi uimahallin ranta

Pienet yleiset uimarannat:

Alimmainen, Aulangonjärvi ulkoilumaja, Kahtoilampi, Kankaistenjärvi, Katumajärvi Idänpää ja OTK:n ranta, Matkolammi, Pannujärvi, Ormajärvi Untulan ranta, Pursunjärvi, Suolijärvi Kirkkoranta, Vanajavesi Sairion ranta sekä Äimäjärvi urheilukentän ranta

Uimakausi on 15.6.-31.8. välinen aika. Kultakin yleiseltä uimarannalta otetaan neljä ja pieneltä yleiseltä uimarannalta kolme vesinäytettä kesällä 2024. Tutkimustuloksia voi seurata Hämeenlinnan kaupungin verkkosivulta ”uimavesi ja allasvesi”

Uimarantaluetteloon tehtävät ehdotukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen kaupunkirakenne@hameenlinna.fi.

Uimaveden välityksellä leviävien tautien selvittämistä koordinoi valtioneuvoston asetuksen mukainen epidemioiden selvitystyöryhmä.

Uimakausi kestää kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun eli 15.6.-31.8.

Hämeenlinnan ja Hattulan uimarantoja valvotaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti:

• Yleisiltä uimarannoilta otetaan uimakauden aikana kolme vesinäytettä ja yksi näyte ennen uimakauden alkua. Yleiset uimarannat ovat vilkkaimpia, huomattavan kävijämäärän uimarantoja. Niiden vesinäytetulokset raportoidaan EU:lle.
• Pieniltä yleisiltä uimarannoilta otetaan uimakauden aikana kolme vesinäytettä.
• Näiden lisäksi on lukuisa joukko uimapaikkoja, jotka eivät ole valvonnassa.

Uimavesien näytteenottosuunnitelma ja tulokset -taulukko (pdf ei saavutettava) Tiistaina 13.8 Untulan uimarannalla havaittiin runsasta sinileväesiintymää, joten rannalle toimitettiin sinilevävaroitukset.

Uimavesinäytteitä otetaan uimakauden aikana kolmen viikon välein. Saadut tulokset päivitetään yllä olevaan pdf-taulukkoon, joka on aakkostettu uimarannan nimen mukaan.

Viikolla 32 sinilevää havaittiin vain Untulan rannalla, jonka seurantaa tihennetään. Säiden lämmetessä saattavat sinilevät lisääntyä, joten uimarin kannattaa arvioida tilannetta itse silmämääräisesti ennen uimista.

Viranomaispalvelut seuraa tehostetusti sinilevätilannetta, kun valvonnassa olevalla uimarannalla tehdään havaintoja sinileväesiintymistä. Rannalle toimitetaan tiedote, jos sinilevää on runsaasti tai erittäin runsaasti.

Kukinnan eli sinileväesiintymien esiintymistä ja kestoa on vaikea ennustaa. Tällä hetkellä on otolliset olosuhteet sinileväkuntojen esiintymiselle, joten uimarin kannattaa itse arvioida silmämääräisesti uimaveden tila aina ennen uimista.

Valtakunnallisen sinileväseurannan tuloksia voi seurata Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne – Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)

Suomen ja muiden EU-maiden uimarantojen vedenlaadun voi tarkistaa Euroopan ympäristökeskuksen karttapalvelusta.

Ohjeita uimavesinäytteiden tulostaulukon tulkintaan.

ok = uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttyvät

Veden lämpötila mitataan näytteenoton yhteydessä näytteenottopisteestä.

Vilkkaimmat uimarannat, joissa käy terveydensuojeluviranomaisen arvion mukaan huomattava määrä uimareita ovat yleisiä uimarantoja ns. EU-rantoja.

Muut valvotut uimarannat ovat pieniä yleisiä rantoja.

Escherichia coli-bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pesäkkeiden lukumäärä ilmoitetaan 100 ml kohden.

Syanobakteerit = sinilevät

Muita huomioita= näytteenoton yhteydessä tehdyt havainnot roskista ja makrolevistä sekä toimenpiteet syanobakteerien massaesiintymissä.

Levätilanne/Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Leväseuranta = valtakunnallisen leväseurannan tulos
Seurantaa Tervanimen uimarannalla sekä Pääjärven Juottimen rannassa ja Vanajavedellä Retulansaaressa.

Uimarannan siisteys ja uimaveden puhtaus ovat jokaisen rannan käyttäjän vastuulla. Tunne siis vastuusi ja käyttäydy rannalla asiallisesti. Neuvo myös lapsia ja nuoria toimimaan oikein.

• • Huolehdi roskat niille varattuihin astioihin.

• • Pese pikkulapsen peppu muualla kuin järvessä.

• • Käytä käymälää.

• • Ulkoiluta ja uita koiraa muualla kuin uimaranta-alueella.

• • Sairaana ei pidä tulla rannalle, eikä ihan heti vatsatautioireiden loputtuakaan.

• • Jos toteat rannalla vaaran paikkoja, ilmoita niistä uimarannan ylläpitäjälle.

• • Ota huomioon muut uimarannan käyttäjät.

• • Muista helteellä pitää juomavettä mukanasi.

Bakteerit

Uimaveden laatu määritellään hyväksi, kun vesi täyttää Escherichia coli -bakteerille ja suolistoperäisille enterokokeille asetetut laatuvaatimukset. Näiden bakteerien suuri määrä osoittaa veden ulosteperäistä saastumista, mikä voi aiheuttaa uimareille terveyshaittoja. Ulosteperäisen saastumisen myötä uimaveteen joutuu yleensä joukko muitakin bakteereja, viruksia ja alkueläimiä, jotka voivat aiheuttaa sairastumisen.

Järvisyyhy

Järvisyyhy johtuu Cercaria ocellata -imumadon toukista, jotka iholle tunkeutuessaan aiheuttavat sietämätöntä kutinaa ja näppylöitä. Kutina häviää yleensä muutamassa tunnissa, näppylät voivat pysyä iholla pidempään. Järvisyyhyä voi ehkäistä välttämällä uimista matalassa kaislikkoisessa vedessä, käymällä suihkussa uimisen jälkeen sekä kuivaamalla iho karhealla pyyhkeellä.

Limalevä

Limalevää esiintyy toisinaan rehevissä humuspitoisissa järvivesissä. Se muodostaa iholle limaisen, ruskehtavan kerroksen, joka voi kuivuessaan alkaa kiristää ja kutista. Limalevä on kuitenkin myrkytöntä ja suihkussa käynti auttaa asiaan.

Sinilevä eli syanobakteeri

Sinilevästä ja sen tunnistamisesta on kerrottu sivulla syanobakteerit.

Yleisille uimarannoille on laadittu vuosittain päivitettävät uimavesiprofiilit ja tehty uimaveden luokitus. Uimaveden luokitus on ensimmäisen kerran tehty vuonna 2011.

Ahvenisto

Ahveniston uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2020: erinomainen
• uimaveden luokitus 2021: erinomainen
• uimaveden luokitus 2022: erinomainen
• uimaveden luokitus 2023: erinomainen

Herniäinen, Hattula

Herniäisen uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2020: erinomainen
• uimaveden luokitus 2021: erinomainen
• uimaveden luokitus 2022: erinomainen
• uimaveden luokitus 2023: erinomainen

Kihtersuo

Kihtersuon uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2020: erinomainen
• uimaveden luokitus 2021: erinomainen
• uimaveden luokitus 2022: erinomainen
• uimaveden luokitus 2023: erinomainen

Pappilanaro

Pappilanaron uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2020: erinomainen
• uimaveden luokitus 2021: erinomainen
• uimaveden luokitus 2022: erinomainen
• uimaveden luokitus 2023: erinomainen

Sankola

Sankolan uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2020: erinomainen
• uimaveden luokitus 2021: erinomainen
• uimaveden luokitus 2022: erinomainen
• uimaveden luokitus 2023: hyvä

Tervaniemi

Tervaniemen uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2020: erinomainen
• uimaveden luokitus 2021: erinomainen
• uimaveden luokitus 2022: erinomainen
• uimaveden luokitus 2023: erinomainen

Uimahallin ranta

Uimahallin rannan uimavesiprofiili (pdf) 

• uimaveden luokitus 2020: erinomainen
• uimaveden luokitus 2021: erinomainen
• uimaveden luokitus 2022: erinomainen
• uimaveden luokitus 2023: erinomainen

Yleisten uima-altaiden veden laatua valvotaan.

Valvontaa varten on laadittu allaskohtaiset valvontatutkimusohjelmat. Tutkimusten tulokset ovat nähtävillä uima-altaan ilmoitustaululla.

Uimaveden välityksellä leviävien tautien selvittämistä koordinoi valtioneuvoston asetuksen mukainen epidemioiden selvitystyöryhmä.

Heterotrofinen pesäkeluku kuvaa allasveden yleistä bakteeripitoisuutta eli niitä bakteereja, jotka luonnostaan kuuluvat ihmisten ympäristöön, kuten iholle ja limakalvoille. Heterotrofinen pesäkeluku ei suoraan kerro vedessä olevien tauteja aiheuttavien bakteerien (eli patogeenien) määrää.

• Heterotrofinen pesäkeluku 22 °C eli pesäkkeiden lkm 22 °C kertoo altaan veden yleisestä hygieniatasosta ja ympäristön vaikutuksesta veden laatuun.
• Heterotrofinen pesäkeluku 36 °C eli pesäkkeiden lkm 36 °C viittaa uimareista peräisin olevaan likaantumiseen.

Pseudomonas aeruginosa on bakteeri, jonka on eniten todettu aiheuttavan sairastumisia uima-allasveden välityksellä. Se voi aiheuttaa suolisto-, silmä-, korva- tai hengityselininfektioita.

Tule uimahalliin! -opas (useilla eri kielillä)

Laatuvaatimukset

Mikrobiologiset muuttujat

• Heterotrofinen pesäkeluku 22 ± 2 ºC < 100 pmy/ml
• Heterotrofinen pesäkeluku 36 ± 2 ºC < 100 pmy/ml
• Pseudomonas aeruginosa ei osoitettavissa /100 ml

Fysikaalis-kemialliset muuttujat

• Sameus < 0,4 FTU
• pH-arvo 6,5-7,6
• Sidottu kloori < 0,4 mg/l
• Vapaa kloori 0,3 mg/l – 1,2 mg/l (vapaan kloorin määrä riippuu pH-arvosta ja lämpötilasta)
• Nitraatti < 50 mg/l
• KMnO4-luku < 10 mg/l
• Urea < 0,8 mg/l
• Trihalometaanit (THM) kloroformina < 50 µg/l

Fysikaalis-kemialliset muuttujat kuvaavat lähinnä vedenkäsittelyn tehokkuutta. Raja-arvot on asetettu siten, että veden mikrobiologinen laatu säilyy hyvänä ja uimavesi on muutenkin turvallista.

Allasvesiosaaminen

Sellaisten henkilöiden, jotka työssään voivat vaikuttaa allasveden laatuun, on suoritettava allasvesiosaamista osoittava testi eli vesityökortti.