Kaloripuisto

Hämeenlinnan Kaloripuisto koostuu kymmenestä viihtyisästä kävelyreittistä keskustassa ja länsipuolella kaupunkia. Reittien tavoitteena on kannustaa kävelykuntoiluun ja tutustuttaa omaan asuinympäristöön.

Kävelyreitit ovat 3–4 kilometriä pitkiä ja ne sijaitsevat asutuksen läheisyydessä. Reiteillä voi kokea sekä kaupungin sykettä että luonnon rauhaa. Useimmat reitit sopivat lastenrattaiden kanssa kulkemiseen.

Hämeenlinnan Kaloripuiston karttamateriaalin, reittikuvaukset ja valokuvat on tuottanut Riikka Sippola osana opinnäytetyötään Hämeen ammattikorkeakouluun Lepaalle vuonna 2015. Työn tilaaja oli Hämeenlinnan kaupunki. Koko opinnäytetyö >

Lataa koko reittikartta > (pdf)

Reitti 1: Tauno Palon raitti

Pituus: 2,95 km
Varaa aikaa: 31 min
Energiankulutus: 162 kcal
Keskisyke: 109
Palvelut: valaistu, lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: ei väliä
Kartta: Reitit 1 ja 8 (pdf)

Myllymäen kaupunginosassa kiertävä reitti on nimetty Tauno Palon raitiksi. Vanhojen suomalaisten elokuvien tähtinäyttelijän kotipaikka sijaitsi tämän reitin varrella.

Alueella on paljon 1900-luvun alkupuolella rakennettuja kauniita puutaloja ja niiden yhteydessä mielenkiintoisia pihoja, joiden perinneperennoja ja vanhoja puita on ohi kulkiessa mukava vilkaista. Aurinkoiset kadut mutkittelevat ylös rinnettä eikä korkeuseroa kävellessä juuri huomaa.

Reitin varrella on kolme puistoa ja jopa neljä leikkipuistoa, jotka tarjoavat viihtyisää leikki- ja pelitilaa, mutta myös penkkejä ja varjoisia paikkoja levähtämiseen. Leikkipaikkoja voivat hyödyntää muutkin kuin leikki-ikäiset. Lasten leikki on sitä paitsi hauskaa katseltavaa.

Myllymäen laella olevan suuren leikkipaikan vierestä löytyy laajaa nurmialuetta oleskeluun ja harrastamiseen. Viereisessä lehtipuumetsikössä kukkivat keväisin valkovuokot ja mäeltä aukeaa näkymä yli koko kaupungin.

Ulkoilureitti jatkuu vielä Kuninkaanlähteen puiston kautta kohti ylimmällä lakialueella sijaitsevaa pitkänomaista havupuumetsikköä. Alkukesästä alppiruusut ilahduttavat täällä kulkijaa värikkäällä kukinnallaan ja kesäisin puiden siimeksestä löytyy piristävää varjoa.

Tällä reitillä näkee usein jäniksiä, oravia ja fasaaneja. Pientaloalueen monissa orapihlaja-aidoissa sirkuttavat varpuset. Vanhat puutalot monimuotoisine ikkunakoristeineen antavat alueelle historiallisen leiman.

Reitit 2a ja b: Kankaantaustan kenttä ja pähkinäpensasreitti

Pituus: 1,1 km ja 1,39 km
Varaa aikaa: 11 min ja 16 min
Energiankulutus: 59 kcal ja 94 kcal
Keskisyke: 116 ja 112
Palvelut: valaistu, lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: ei väliä
Kartta: Reitit 2, 3 ja 4 (pdf)

Kankaantaustan lähiliikuntapaikalta alkaa harjureittien sarja, joka jatkuu Rapamäen kautta Ahvenistolle. Liikuntapaikan tuntumaan mahtuu tarvittaessa pysäköimään muutaman autonkin, jos tulee kauempaa.

Pieni nurmipintainen pelialue Kankaantaustantien varrella on vapaasti käytettävissä erilaisiin peleihin ja se on tämän alueen toimintojen keskipisteenä. Pelikenttää ympäröivässä metsikössä kiertää valaistu kivituhkapintainen ulkoilureitti, jolla pääsee talvella hiihtämään.

Lyhyt, mutta mäkien vuoksi hieman haasteellinen reitti kulkee kauniin kerroksellisessa havumetsässä Hattelmalanharjun reunassa. Muutama avoin kallio ja toisaalla vehreä pensaskerros luovat metsään tunnelmaltaan erilaisia tiloja, jotka miellyttävät ohikulkijaa ja ruokkivat ainakin lasten mielikuvitusta. Talvella reitillä on latu.

Reitiltä 2a voi jatkaa suoraan Pähkinäpensasreitille 2b, joka löytyy heti Hattelmalantien toiselta puolelta.

Tämä lyhyt reitti kiertää Hattelmalanharjun metsäisiä lakialueita niin, että keskelle jää pitkä suppamuodostelma. Pähkinäpensaat hallitsevat pensaskerrosta koko alueella, mikä on havumetsässä poikkeuksellista. Pähkinäpensaiden luomat valo-olosuhteet ja kaartuvien oksien muodostamat holvikaaret polun yllä tekevät tunnelmasta paikoin eksoottisen.

Pohjoisen puoleinen osa reitistä on tasainen ja kivi-tuhkapintainen ulkoilureitti, joskin siinä on paljon mäkiä. Rattaiden kanssa voi kulkea tätä puolta, jos kunto riittää mäkien kohdalla.

Etelän puoleinen osa reitistä on leveähköä polkua, joka vie aivan harjun lakea pitkin ja on siksi profiililtaan tasaisempi. Pinta on polulla kuitenkin paikoin epätasainen kivien ja juurien vuoksi, mikä tekee kulusta hitaampaa. Sadekelillä juuret ja kivet ovat liukkaita.

Polun alkupäässä on lyhyt jyrkkä nousu Hattelmalantien suunnasta tultaessa. Polkureittiä kannattaa kokeilla, vaikka siellä joutuu hieman enemmän nostelemaan jalkojaan ja varomaan liukastumista. Harjulta aukeaa kapeita, mutta kauniita näkymiä alas kulttuurimaisemaan.

Pähkinäpensaiden latvusten alla kulkeminen on jo elämys sinänsä. Keväisin metsässä loistavat sinivuokot ja valkovuokot. Alueella liikkuu peuroja ja jäniksiä, joskus myös niiden saalistajia. Linnuista erilaiset tiaiset ja tikat viihtyvät metsässä.

Pähkinäpensasreitti on osa seuraavaa Maaseutureittiä.

Reitti 3: Maaseutureitti

Pituus: 3,33 km
Varaa aikaa: 37 min
Energiankulutus: 213 kcal
Keskisyke: 110
Palvelut: ei valaistu eikä lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: myötäpäivään
Kartta: Reitit 2, 3 ja 4 (pdf)

Haluatko sukeltaa maanviljelysmaisemaan vain 2 km päässä keskustasta? Silloin tämä reitti sopii sinulle.

Hattelmalanharjun suojaisalla ja aurinkoisella eteläpuolella löytyy yksityistie, joka johdattaa tutustumaan metsäsaarekkeiden täplittämään peltomaisemaan. Täällä voi kulkea kävellen, mutta ei autolla.

Pellolla tieltä erkanee oikealle vanha heinittynyt tienpohja, jolla mutkittelee polku. Koska pohja on melko tasainen, pääsee polkua pitkin kulkemaan alkukesästä ehkä myös lastenrattaiden kanssa.

Keskikesällä polun reunoilta nousee jo korkea heinikko, mikä tietysti sekin voi olla pienelle kävelijälle jännittävää. Pellon reunaa pitkin saa kulkea vain talvella tai loppukesästä, kun pelto on sängellä.

Polku tulee hevoslaitumien välistä hiekkatielle, joka johtaa Alaspään tallille. Kun tutustuu talliin ja seuraa hetken takakentällä pidettäviä ratsastustunteja, saattaa innostua aloittamaan uuden harrastuksen.

Aurinkoinen kevyenliikenteen väylä Rengontien reunassa johdattaa takaisin harjulle. Tieltä aukeaa hieno näkymä juuri äsken koettuun maisemaan.

Harjulla voi valita kahdesta rinnakkain kulkevasta reitistä. Pellolla kuulee keväällä leivosen laulun ja syksymmällä keltasirkkuparvet pyrähtelevät herkuttelemassa maahan pudonneella viljalla.

Reitti 4: Pollentien reitti

Pituus: 3,68 km
Varaa aikaa: 38 min
Energiankulutus: 208 kcal
Keskisyke: 111
Palvelut: osittain valaistu, lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: vastapäivään
Kartta: Reitit 2, 3 ja 4 (pdf)

Tämän aurinkoisen maaseutukierroksen voi aloittaa mistä haluaa, mutta jos tulee autolla, löytyy Opettajantien päästä pieni pysäköintitila aivan Luolajan kyläkoulun kupeesta. Kun reitin kiertää vastapäivään, aukeaa Pollentieltä hienot näkymät alas peltomaisemaan.

Reitti kulkee aivan pientaloalueen reunaa Mattisentielle asti. Siitä matka jatkuu Hovilantielle, joka on yksityistie. Saat kulkea täällä kävellen, mutta et autolla. Tie johdattaa kahden tilakeskuksen läpi, joten pidä lapset lähietäisyydellä, koska tiellä saattaa tulla vastaan traktori tai hevoskärry.

Laitumella voi nähdä hevosia ja lampaita. Niitä on mukava katsella. Rapsutus ja syöttäminen on kuitenkin hyvä jättää talon omalle väelle. Yksityistien metsäosuudella näkee joskus peuroja, kunhan osaa kulkea hiljaa. Jos haluaa nähdä ketun, pitää olla liikkeellä aikaisin aamulla.

Päällystetty Luolajantie vie takaisin koululle, mutta halutessaan loppuosuuden voi kulkea vaihtoehtoisesti metsän kautta. Hovilantien loppupäässä kääntyy vasemmalle lehtikuusimetsikköön polku, jota pitkin pääsee koululle. Rattailla ei kannata lähteä polulle.

Metsässä on pieni pelto, jonka aurinkoisella reunalla on oiva paikka pitää venyttelytauko tai vaikka syödä eväät. Koulun pihalla on keinuja ja muita leikkivälineitä, jotka ovat ahkerassa käytössä myös koulupäivän jälkeen. Aikuisetkin saavat istuskella keinuissa. Talvella koulun kentällä voi luistella.

Reitit 5a ja b: Rapamäen reitti

Pituus: 3,32 km ja 3,33 km
Varaa aikaa: 35 min ja 33 min
Energiankulutus: 195 kcal ja 178 kcal
Keskisyke: 111 ja 113
Palvelut: 5b valaistu ja lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: ei väliä
Kartta: Reitit 5, 6 ja 7 (pdf)

Rapamäen reitti on keskimmäinen harjureittien sarjasta, joka alkaa Hattelmalanharjun kupeesta pieneltä Kankaantaustan kentältä ja jatkuu Ahveniston harjulle.

Rapamäen reitin selostus lähtee harjulta Rengontien reunasta, mutta tietysti reitille voi tulla mistä haluaa. Kiertosuunnallakaan ei tällä reitillä ole väliä.

Pääset kulkemaan aivan harjun lakea pitkin, kun valitset metsäisen vaihtoehdon 5a. Tämä osuus reitistä on polkua, jolla on paikoitellen juuria ja kiviä. Loivia nousuja ja laskuja on muutama. Ahvenistontien puoleisessa päässä on jyrkät portaat laskevat alas Uurtamontielle.

Harjumetsä on kaunista ja maasto mukavan vaihtelevaa, mutta jos haluat vähemmän mäkiä tai kuljet pimeällä ilman otsalamppua, pääset kiertämään metsäosuuden valitsemalla vaihtoehdon 5b, joka vie valaistun Taimistontien kautta. Tämä vähän liikennöity katu johtaa läpi rauhallisen omakotialueen, jossa vanhat koivut ja hoidetut pihat luovat viihtyisän tunnelman.

Reitin pohjoispäässä matka jatkuu hetken vilkasliikenteisen Ahvenistontien reunaa, minkä jälkeen käännytään suojaiselle ja edellistä tietä hiljaisemmalle Rapamäentielle. Kevyenliikenteenväylän kautta tullaan Liivuorentien yli Sompiontielle.

Kerrostalojen välistä puikahdetaan Jukolanraittia pitkin aurinkoisemmille alueille. Reitin varrella olevan Jukolan koulun sorapihalla voi kesäisin harrastaa pallopelejä ja talvisin pelata jääkiekkoa kaukalossa. Leikkivälineitäkin löytyy kieppumiseen ja oleskeluun.

Koulun kulmalla sijaitsee suosittu palstaviljelyalue. Täältä saa samanmielisiä tuttavia, mielen virkeyttä ja tietysti hyötyliikuntaa. Palstaviljelyaluetta vastapäätä reitin varrella on monipuolinen leikkipuisto. Viivähdä tässä aurinkoisessa paikassa vaikka venyttelemässä ja seuraa hetki lasten hauskoja leikkejä.

Rengontielle tultaessa kevyenliikenteenväylän rinnalla kulkee ratsastusreitti ja joskus ratsukot ylittävät katua tallille mennessään. Tämä kannattaa huomioida, jos kulkee koiran tai pienten lasten kanssa.

Hevoslaitumien yli kohti Ristivuorta aukeaa kaunis peltomaisema. Talvisilla laduilla hiihtäjä pääsee osaksi tätä upeaa maisemaa. Syksyllä punertuvat haavat värittävät metsänreunan ja keväällä kirkkaanvihreä oras antaa lupausta tulevasta. Näitä katsellessa ei edes huomaa miten loiva aurinkoinen ylämäki vie harjun laelle takaisin lähtöpisteeseen.

Reitit 6a ja b: Ahveniston reitti

Pituus: 4,08 km ja 4,03 km
Varaa aikaa: 43 min ja 39 min
Energiankulutus: 256 kcal ja 239 kcal
Keskisyke: 117 ja 115
Palvelut: 6b valaistu, 6a ei ja 6b ehkä lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: vastapäivään
Kartta: Reitit 5, 6 ja 7 (pdf)

Ahveniston reitti on viimeinen harjureittien sarjasta, joka alkaa Hattelmalanharjun kupeesta Kankaantaustan kentältä ja jatkuu Pähkinäpensasreitin kautta Rapamäenreitille.

Tämä sarjan viimeinen reitti on yhdistelmä Ahveniston upeita harjumaisemia ja vilkasliikenteisen taajaman reuna-alueita. Reitti kannattaa kiertää vastapäivään.

Hautausmaan ja sairaalan välistä Ahvenistonjärvelle laskeva pitkä mäki on kiipeämisen sijaan helpompi kävellä alaspäin ja maisema järvelle aukeaa kauniisti juuri tästä suunnasta. Talvella tämä pitkä rinne houkuttaa lapsia pulkkamäkeen.

Ahvenistonjärven eteläkärjen laavu on suosittu retkikohde, jossa voi paistaa makkaraa tai muuten vain istahtaa jutustelemaan ventovieraiden kanssa tulen ääreen. Rannalla on lisäksi lasten leikkipuisto, rantalentopallokenttä ja tietysti uimaranta.

Harjun rinteessä komeilee vuonna 2014 kunnostettu maauimala. Järvellä on useita laitureita uimiseen ja auringonottoon. Länsirannalla, niemen nokassa on varaussauna. Saunalta pääsee pulahtamaan veteen myös talvella.

Saunaa seuraavalta mäeltä löytyy ulkoliikuntavälineitä lihasharjoittelua ja venyttelyä varten. Mäen jälkeen vasemmalla on pieni suo, jonka länsi-laidalle voi halutessaan poiketa kokeilemaan pitkospuita. Suo on monilajinen elinympäristö.

Jos pysähdyt hetkeksi, voit nähdä helmimäistä vaaleanpunaista suokukkaa, vaivaiskoivua, suopursua ja juolukkaa. Alkukesällä suo on valkoisenaan luhtavillan siementupsuja. Reitin varrella oleva aarnimetsäalue on kääpien, lahottajasienten ja lahopuuta tarvitsevien hyönteisten keidas. Poikkea sinne vaikka venyttelytauolle. Lahopuista toukkia etsivän palokärjen kimeän huudon voi kuulla Ahvenistolla usein.

Kivituhkapintaiselta ulkoilureitiltä poiketaan ylös metsäpolulle, joka noudattaa osittain vuoden 1952 olympialaisten maastojuoksureittiä. Alussa jyrkkä mäki nostaa sykettä reilusti, mutta tämän jälkeen korkeuserot ovat vähäisiä. Polku on kuitenkin epätasainen, joten se ei sovellu rattaiden kanssa kulkemiseen. Metsässä reitti kulkee melko suoraan. Älä siis poikkea jyrkästi sivuun vieville poluille.

Metsästä tullaan sairaalaan johtavalle tielle, josta jatketaan alas Marssitien ja Ahvenistontien kevyenliikenteenväylille.

Ahveniston reitillä mäet ovat paikoin jyrkkiä, mutta kivituhkapinta on tasainen. Jos kunto riittää, niin reitin voi kiertää myös lastenrattaiden kanssa. Silloin valitaan metsässä kulkevan Olympiareitin polun sijaan vaihtoehto 6b, joka vie Marssitien kevyenliikenteenväylien kautta. Marssitien liikenne on usein vilkasta, mikä nostaa melutasoa. Hiljaisen metsän jälkeen kokemus ei ole miellyttävä, mutta jos kierrät reitin myötäpäivään ja tulet Marssitieltä metsään, on tunne taivaallinen. Lisäksi 6b vaihtoehdon myötä reitti on kokonaan valaistu.

Autoilija löytää muutaman pysäköintiruudun reitin luoteiskulmasta kohdasta, missä tullaan metsästä Marssitielle. Suuri pysäköintialue on myös Marssitien reunassa olevan pienen lammen pohjoispuolella ja Ahveniston hautausmaan yhteydessä. Hautausmaan pysäköintialueelta pääsee reitille suojaisaa hiekkatietä kävellen. Tieltä näkyy pieni peltomaisema. Olympiapuiston pysäköintialue löytyy Ahvenistonjärven eteläkärjestä.

Reitti 7: Ahvenistonjärven reitti

Pituus: 3,55 km
Varaa aikaa: 36 min
Energiankulutus: 237 kcal
Keskisyke: 120
Palvelut: valaistu, ei/ ehkä lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: vastapäivään
Kartta: Reitit 5, 6 ja 7 (pdf)

Ahvenistonjärven reitti on kaloripuiston reiteistä korkeuseroiltaan haastavin. Muut harjureitit kulkevat enimmäkseen harjualueiden laella, mutta tämä reitti vie ensin harjun yli ja tuo kulkijan sitten lähinnä järveä kiertävälle reitille.

Järvelle aukeaa näkymiä sekä metsän siimeksestä, että suoraan rannalta. Sinänsä tasainen kivituhkapinta mahdollistaa vaikka lastenrattaiden työntämisen, mutta jatkuvat nousut ja laskut voivat muodostua haasteellisiksi lisäpainon kanssa. Harjumaasto on korkeuseroineen vaihtelevaa ja havupuuvaltaisen metsän aluskasvillisuus kaunista ja monipuolista katseltavaa.

Kävelyvauhdissa ehtii huomaamaan hiekkaisissa rinteissä kasvavat kissankäpälät, idänkeulankärjet ja käenkaalin eli ”ketunleivän”, joka täällä kukkii valkoisen lisäksi myös vaaleanpunaisena. Keväällä onnekas kulkija voi nähdä harvinaisen hämeenkylmänkukan.

Sinivuokkoja ja myös sinivuokon punakukkaista lajiketta kasvaa lehtipuuvaltaisilla alueilla. Loppukesän veikeä kukkija, palleroinen purasruoho, on kimalaisen viimeisiä medenlähteitä ennen syksyä. Järven luoteiskulmassa olevan suon lähellä kasvaa kallaa ja kurjenjalkaa. Jos pysähdyt hetkeksi suon reunalle, voit nähdä suopursua, suokukkaa, vaivaiskoivua ja juolukkaa. Suo on monilajinen ympäristö, jota voi ihan kyykistyä katsomaan lähempää. Alkukesästä suo on valkoisenaan suovillaa.

Ulkoliikuntavälineiden ja suon välimaastosta lähtee polku, jota pitkin pääsee suon takana oleville vanhoille pitkospuille. Järven rannassa tervalepät kurottavat oksiaan veden ylle. Itärannalta löytyy muutamia korpipaatsamia. Havumetsää elävöittävät pähkinäpensaat, pihlajat ja taikinamarjat. Ne tarjoavat ravintoa monille linnuille.

Ahvenistonjärven eteläkärjessä oleva laavu on suosittu retkikohde, jossa paistetaan usein makkaraa tai istahdetaan muuten vain jutustelemaan tulen ääreen. Nuotiopuita löytyy puulaatikosta.

Hiekkarannalla on leikkipuisto, rantalentopallokenttä ja tietysti uimaranta. Järvellä on useita laitureita uimiseen ja auringonottoon. Ulkoilulenkin voi päättää rentouttavasti vaikka länsirannan varaussaunalle. Saunalta pääsee pulahtamaan veteen myös talvella. Talvisin reitillä kulkee latu.

Reitti 8: Kaverit Kaurialassa

Pituus: 4,07 km
Varaa aikaa: 43 min
Energiankulutus: 227 kcal
Keskisyke: 109
Palvelut: valaistu, lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: ei väliä
Kartta: Reitit 1 ja 8 (pdf)

Tämä on varsinainen isä-poika -reitti, jonka kiertämällä näkee laajan autotarjonnan lisäksi myös muut Kaurialan parhaat palat. Asuin- ja liikekorttelien yhdistelmä tarjoaa tunnelmiltaan vaihtelevia ympäristöjä katsottavaksi ja koettavaksi.

Reitillä on peräti neljä leikkipuistoa keinuineen ja liukumäkineen, mutta myös mahdollisuuksia jo leikki-iän ohittaneille lapsille.

Kaurialan kentällä järjestetään jalkapallopelejä ja yleisurheiluun liittyviä tapahtumia. Kentän laitojen rinteet ovat talvella suosittuja pulkkamäkiä, joiden vilskettä on hauska seurata vaikkei itse pulkalla laskisikaan. Hiekkakentät Soraharjunkadulla ja Erottajankadulla ovat hyviä pelipaikkoja kaikenlaiseen pallotteluun, frisbeen heittoon tai vaikka petanquen pelaamiseen. Talvella näillä kentillä pääsee luistelemaan. Taidokkaamman jääkiekon tunnelmaa kokee poikkeamalla Poltinahontien jäähallille, joka on aivan reitin tuntumassa.

Luoteiskulmaan sijoittuvat autoliikkeet ovat houkutteleva kohde varsinkin keväisin, jolloin autokuume tunnetusti nousee. Ennen kuin tekee lopullisen ostopäätöksen, kannattaa pysähtyä pohtimaan asiaa vaikkapa pizzalle tai kahvikupilliselle. Kioski, kauppa ja ravintola löytyvät Torikadun ja Parolantien risteyksestä ja kauppakeskus Goodman sijaitsee kivenheiton päässä reitiltä.

Vaikka Kaurialassa on useita vilkkaasti liikennöityjä kokoojakatuja, tämä reitti vain ylittää niitä ja pyrkii hyödyntää äänimaailmaltaan hiljaisempia katuja ja puistoja. Näitä puistoja ovat suojaisa Liikennepuisto, varjoisa Vanhan hautausmaan puisto, kynäjalavien ja vanhojen koivujen Jalavapuisto ja pieni Urheilupuisto, jossa kannattaa vaikka kokeilla kuinka hyvän suojan riippuvaoksainen sateenvarjojalava antaa vesisateella.

Kaunis vanha puutaloarkkitehtuuri 1900-luvun alusta ilahduttaa silmää Armas Launiksenkadun ja Seminaarikadun vaiheilla.

Reitti 9: Cityreitti

Pituus: 4,32 km
Varaa aikaa: 44 min
Energiankulutus: 237 kcal
Keskisyke: 107
Palvelut: valaistu, lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: vastapäivään
Kartta: Reitit 9 ja 10 (pdf)

Cityreitti vie kulttuurikierrokselle kaupungin keskustaan. Se kulkee päällystettyjä katuja ja puistojen hiekkakäytäviä pitkin. Vaikka kaupunki onkin mäen päällä, kulkee reitti tasaisilla ranta-alueilla ja vain loivasti viettävillä kaduilla. Ylämäen huomaa lähinnä vain noustaessa Linnanpuistosta Sibeliuksenpuistoon.

Vanhat koristeelliset rakennukset rajaavat monin paikoin katuja ja muita viihtyisiä kaupunkitiloja, kuten toria ja pieniä vehreitä puistoja. Kivijalkakaupat ja kahvilat Palokunnankadulla ja Raatihuoneenkadulla tuovat ympäristöön ihmisten vilinää, mikä tekee katutilasta mielenkiintoisen.

Vaikka kävelylenkki pitää kuntoillessa kulkea reippaasti, voi sen toisella kerralla toteuttaa hitaana turistikierroksena. Kävellessä jää mieleen kohteita, joissa on myöhemmin mukava käydä vaikka ystävien kanssa.

Järvi on vahvasti läsnä tällä reitillä. Palokunnankadun päästä reitti kiertää rantaan upean entisen panimorakennuksen takaa. Rannassa vasemmalle jää vanha teatterirakennus jännittävine torneineen, oikealla komea pitkä venelaituri kutsuu kulkemaan puukannelleen. Uudet asuinrakennukset on täällä sovitettu hienosti vanhaan rakennuskantaan. Vastarannan punatiilinen Verkatehdas ja kaunis iltavalaistus täydentävät maisemaa.

Asuinrakennusten jälkeen alue laajenee puistoksi. Penkkejä on reitin varrella ja puiston vesiaiheen ympärillä. Suuret puut luovat sopivasti varjoja ja alppiruusut kukkivat taustalla. Kulmauksesta löytyy lapsille leikkipuisto.

Rantareitti jatkuu jännittävästi vanhan sillan holvikaaren läpi rantapuistoon, joka säntillisine istutuksineen on tunnelmaltaan kuin pienikokoinen muotopuutarha. Värikkäät kukkaistutukset ja tuoksuvat ruusut kutsuvat viettämään aikaa penkeille. Vastarannan valkoinen hotellirakennus torneineen täydentää järvimaisemaa.

Seuraavaksi reitti tulee satamaan. Turistikierroksella oleva kulkija voi tässä nousta Tampereelle asti liikennöivään järviristeilijään tai istahtaa Rantakasinon terassille katselemaan ohikulkijoita. Kävelykuntoilija sen sijaan jatkaa reippaasti matkaa.

Rannan vanhat koivut viitoittavat tietä ja maisema muuttuu Koilliskortteleiden kohdalla väljemmäksi. Kaupungin häly jää taakse ja puiden välistä näkyy jo vilahduksia keskiaikaisen Hämeen linnan jyhkeästä silhuetista.

Laajassa Linnanpuistossa on reitin tuntumassa penkkejä, kuntoiluvälineitä ja leikkipuisto. Tarpeen mukaan tässä voi siis nostaa sykettä tai pitää taukoa. Linnan sisätiloista löytyy museo ja kahvila, mutta niihin kannattaa tutustua ajan kanssa aivan omalla kierroksellaan.

Linnanpuistossa järjestetään kesäisin useita tapahtumia. Avoimet nurmialueet sopivat hyvin myös kaikenlaiseen itse keksittyyn toimintaan kuten kick-ball -temppuiluun, frisbeen heittoon tai vain auringonottoon. Varsinkin itämuurin ja rannan väliin jää rauhallisia nurmialueita. Tässä kohdassa kävelykuntoilija ei herpaannu, vaan jatkaa matkaa reippaasti. Vallihautojen yli vievät sillat johdattavat linnan pohjoispuolelle, mistä reitti kääntyy takaisin kohti keskustaa.

Kustaa III:n katu on hopeapajujen reunustama puukujanne, linnaan johtava puiston keskiakseli, jonka päällyste on säilytetty mukulakiveyksenä. Reunojen jalkakäytävät ovat asfalttia.

Niittykadun ja Koulukadun väliin jäävä lyhyt ja loiva mäki on myös jalkakäytävien osalta mukulakiveä. Matka on kuitenkin niin lyhyt, että se tuskin estää lastenrattaiden kanssa liikkujaa. Kadun varrella olevat puutalot tuovat tuulahduksen 1800-luvulta.

Niittykadun kohdalta löytyy pieni ja suojaisa leikkipuisto, joka poikkeaa piristävästi moderneista leikkipuistoista. Viereinen minigolfrata tarjoaa kesällä mukavaa ajanvietettä. Matka jatkuu mäkeä ylös vuonna 2013 peruskunnostettuun Sibeliuksenpuistoon. Jean Sibeliuksen patsaan takaa näkyy Lyseon lukio, josta Sibelius valmistui ylioppilaaksi vuonna 1885. Reitiltä on lyhyt matka Hallituskadulla sijaitsevaan Sibeliuksen syntymäkotiin, joka toimii nykyään museona.

Reitti johtaa lopulta Linnankatua pitkin keskustan korkeimmalla kohdalla sijaitsevalle kirkolle. Vieressä on aurinkoinen ja viihtyisä pieni puisto aivan torin yläpuolella. Vähäinen liikenteen ääni sekoittuu suihkulähteen solinaan ja torin hyörinä kesäisenä lauantaina näyttää ylhäältä katsoen hauskalta. Kotimatkalla voisikin katsoa onko torilla tuttuja.

Reitti 10: Sunnuntairetki

Pituus: 2,86 km
Varaa aikaa: 30 min
Energiankulutus: 170 kcal
Keskisyke: 119
Palvelut: valaistu, lastenrattaille sopiva
Kiertosuunta: vastapäivään
Kartta: Reitit 9 ja 10 (pdf)

Tällä järvenrantareitillä puitteet ovat massiiviset. Näkymää hallitsevat laajan kasarmialueen punaiset tiilirakennukset tykkeineen ja Kaupunginpuiston lajirikas puistometsä jyhkeine puineen. Keskiaikaisen linnan muurit ja tornit saavat mielikuvituksen laukkaamaan menneeseen aikaan.

Reitti kannattaa kiertää vastapäivään, jotta voi kokea parhaat näkymät ja tunnelmat.

Kauempaa tuleva voi pysäköidä ilmaiseksi viereisen Hämeen linnan kahdella pysäköintialueella. Järven rantaa seurailevan reitin alkupäässä on aurinkoinen nurmialue aivan vallihaudan ylittävän sillan vieressä. Kesäaikaan tässä voisi kävelylenkkiin liittyvien alku- ja loppuvenyttelyjen lisäksi harrastaa vaikka kiinalaista aamuvoimistelua tai joogaa.

Koko kasarmialueen matkalla ranta on siistiä nurmea ja reitin varrella on useita penkkejä. Kun saavutaan Vanhankaupunginlahdelle, maiseman valtaa Kaupunginpuiston vehreä puistometsä. Jo kaukaa voi nähdä pilkahduksia kukkulan laen vanhoista huvimajoista. Tämä tuo lisää mielenkiintoa reitin kulkemiseen.

Rannan tukevan kivilaiturin ja pitsimäisen huvimajan jälkeisellä osuudella kukkii rinteessä keväisin alppiruusuja. Niiden väriloisto on hienoa katsottavaa.

Pienveneiden maallevetopaikan kohdalla reitti nousee leveänä polkuna metsään ja kääntyy takaisin päin nousten kohta päällystetylle tielle ja kääntöpaikalle. Tästä on enää pieni nousu kivituhkapintaista reittiä ennen kun saavutaan yhdelle alueen useista vanhoista huvimajoista.

Huvimaja on oivallinen retkikohde kaikenikäisille ulkoilijoille. Täältä on upea näkymä järvelle ja Linnalle. Lisäksi huvimajalta laskee alas päällystetylle tielle hienot terassoidut kiviportaat, jotka Hämeenlinnan kaupunki on kunnostanut vuonna 2014.

Taukopaikalla on hyvä tilaisuus katsella metsän monilajista pensaskerrosta ja aluskasvillisuutta. Huvimajojen läheisyydessä kukkivat syreenit. Lehtipuuvaltaisessa metsässä kasvaa muun muassa tammia ja vaahteroita, mutta myös vanhoja metsäkuusia ja pihtoja. Kääntöpaikan tuntumasta löytyy komea jalopähkinä ja ylempää pysäköintialueen reunalta hevoskastanja.

Reittiä voi jatkaa alas joko portaita pitkin tai voi palata päällystetylle tielle. Tie laskee loivasti alas rinnettä ja puiden välistä aukeaa kauniita näkymiä järvelle.

Tunnelmaltaan ja äänimaailmaltaan rauhallisen metsän jälkeen reitti vie vilkasliikenteisen Tampereentien reunaan, jossa koivukuja johdattaa takaisin Linnalle. Osan matkasta voi kulkea vaihtoehtoisesti edellistä hiljaisempaa tietä, jos poikkeaa kasarmialueelle.

Kasarmilla kannattaa poiketa myös museoon ja Tampereentien puoleisessa kulmassa vanhoja armeijavarusteita myyvään kauppaan. Paikkakunnalla vieraileva löytää täältä käyttökelpoisia matkamuistoja.