Hämeenlinnan lasten ja nuorten hyvinvointikysely toteutettiin toista kertaa

Hämeenlinnan oma koululaisten hyvinvointikysely toteutettiin keväällä 2024 toista kertaa. Kyselyyn vastasi 67 % alakoulun 4. ja 5. luokkalaisista (952 vastaajaa) sekä 43 % yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisista (636 vastaajaa). Kyselyn tuloksia verrataan THL:n toteuttamaan vuoden 2023 kouluterveyskyselyyn sekä vuoden 2022 Hämeenlinnan koululaisten hyvinvointikyselyyn.

Tulokset on esitetty viiden hyvinvoinnin osa-alueen mukaisesti: terveys, ihmissuhteet, oppiminen, osallisuus ja turvallisuus. Tarkemmat vastaukset tästä ja aiemmista kyselyistä ovat katsottavissa Lapsiystävällinen Hämeenlinna -työkalusta.

”Kyselyn tulokset noudattelevat pitkälti samaa linjaa viime vuoden THL:n Kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Tulosten perusteella rohkaisevaa on se, että suurin osa vastaajista kokee olevansa tyytyväinen elämäänsä ja ilmoittaa mielen hyvinvointinsa oleva hyvä,” toteaa liikunta- ja hyvinvointipäällikkö Jari Pekuri Hämeenlinnan kaupungilta.

Muutokset hämeenlinnalaisten lasten ja nuorten kokemassa hyvinvoinnissa ovat vuositasolla pieniä. Isoimmat haasteet liittyvät lasten ja nuorten kokemuksiin omasta oppimisestaan ja mielen hyvinvoinnistaan.

”Myönteistä kyselyn tuloksissa on myös se, että päihdeindikaattorit kertovat päihteiden käytön vähenemisestä, vaikkakin yksikin alaikäinen käyttäjä on liikaa. Edellä kuvatut lähtökohdat toimivat hyvänä pohjana työskentelylle, jolla pyritään edistämään hämeenlinnalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia”, Pekuri jatkaa.

Terveyden kokemukset ovat vaihtelevia

Suurin osa oppilaista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka luvuissa onkin tapahtunut pientä notkahdusta aiempiin kyselyihin verrattuna. Alakoululaisista 81 % ja yläkoululaisista 62 % kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Ruokailu

Puolet yläkoululaisista syö edelleen kouluruokaa päivittäin. Kouluruoan arvosana on noussut yläkoululaisten keskuudessa, nyt kolmasosa kokee ruoan olevan maultaan ja laadultaan hyvää.

Uni ja lepo

Yläkoululaisista viidesosa kertoo, ettei ole usein syönyt tai nukkunut netin takia. Myös viidesosa kertoo kokevansa nukahtamisvaikeuksia päivittäin, mutta positiivista on se, että tämä luku on pienentynyt aiempaan verrattuna.

Alakoululaisista 14 % kokee, ettei nuku tarpeeksi. Aiemmin vastaava luku oli 11 %. Kouluasioiden vuoksi huonosti nukkuvien määrä on hieman lisääntynyt, ollen nyt 11 %.

Mielen hyvinvointi

Oppilaiden kokemukset mielialan haasteista ovat yleisiä. Alakoululaisista neljäsosa on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. Yläkoululaisista noin neljäsosa kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ja samoin neljäsosa on kokenut vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoiretta.

Vapaa-aika ja liikunta

Valtaosa yläkoululaisista (95 %) ja alakoululaisista (88 %) harrastaa edelleen jotakin vähintään kerran viikossa. Alle tunnin viikossa rasittavasti liikkuvien yläkoululaisten osuus on pysynyt ennallaan (25 %) mutta koulumatka kuljetaan aiempaan verrattuna vähän useammin lihasvoimin. Kokonaisuudessaan alakoululaiset liikkuvat yläkoululaisia enemmän. Vähintään tunnin päivässä liikkuu 42 % alakoululaisista ja 24 % yläkoululaisista. Nämä osuudet ovat hieman pienentyneet.

Netin ja älylaitteiden käyttö on lisääntynyt ja isolla osalla lapsista ja nuorista on hankaluuksia irrottautua laitteilta. Alakoululaisista 40 % ja yläkoululaisista 38 % on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut.

Päihteet

Päihteiden käyttömäärät ovat hienoisessa laskussa. Alakoululaisista nikotiinituotteiden kokeilujen määrät ovat vähentyneet; esimerkiksi sähkötupakkaa on kokeillut 3,8 % (v. 2023 5,5 %) 4. ja 5. luokkalaisista. Myös yläkoululaisten sähkötupakan ja nikotiinipusseja päivittäin käyttävien määrä on vähentynyt.

Nyt sähkötupakkaa eli vapea kertoo käyttävänsä päivittäin 6 % (vuonna 2023 8,2 %) ja nikotiinipusseja 3,6 % (vuonna 2023 7,9 %). Nuuskaa käyttää päivittäin enää alle 2 % ja tavallista tupakkaa polttaa enää 3,5 % yläkoululaisista.

Alkoholia käyttää viikoittain alle 3 % yläkoululaisista, myös huumekokeilujen määrä on vähentynyt. Edelleen kuitenkin 5,6 % yläkouluikäisitä 8. ja 9. luokkalaisista nuorista on kokeillut kannabista ainakin kerran.

Rahapelien viikoittainen pelaaminen on lisääntynyt, ollen nyt 7 %. Tämä on merkittävää, kun samaan aikaan Veikkauksen rahapeleissä on otettu käyttöön tunnistautuminen. Rahapelaamiseen lasketaan mukaan myös yksityiset pelit, joissa panoksena on rahaa.

Ihmissuhteet voimavarana

Valtaosalla lapsista ja nuorista on useita ystäviä ja ilman ystävää olevien määrä on hieman pienentynyt. Kuitenkin 1 % alakoululaisista ja 9 % yläkoululaisista kokee, ettei hänellä ole yhtään hyvää/läheistä ystävää ja alakoululaisista yksinäisyyttä kokee vajaa 4 %.

Koulussa lapset ja nuoret kokevat ilmapiirin pääasiassa hyväksi. Alakoululaisista yli puolet kokee, että luokan oppilaat viihtyvät usein yhdessä ja 79 % kokee tulevansa hyvin toimeen koulukavereiden ja opettajien kanssa. Yläkoululaisista kolme neljäsosaa kokee luokan oppilaiden viihtyvän hyvin yhdessä ja ilmapiirin tukevan mielipiteen ilmaisua.

Lasten ja nuorten kokema keskusteluyhteys omien vanhempien kanssa on muuttunut hieman paremmaksi alakouluikäisillä, mutta hieman heikentynyt yläkouluikäisillä. Alakoululaisista 64 % ja yläkoululaisista 40 % kokee, että keskusteluyhteys vanhempien kanssa on hyvä. Keskusteluvaikeuksia omien vanhempiensa kanssa kokee 10 % yläkoululaisista.

Osallisuus on moninaista

Alakoululaista reilu puolet ja yläkoululaisista vähän alle puolet kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä. Alakoululaisista valtaosa (69 %) pitää edelleen koulunkäynnistä, vaikkakin luvussa on tapahtunut lähes 6 %-yksikköä laskua, tytöillä enemmän kuin pojilla. Osallisuus koulun asioiden suunnittelussa sen sijaan on lisääntynyt merkittävästi, sitä kokee nyt lähes puolet alakoululaisista.

Yläkoululaisten kohdalla osallisuuden kokemus on vähentynyt erityisesti tytöillä. Puolet yläkoululaisista kuitenkin pitää koulunkäynnistä. Positiivista on myös se, että oppilaat kokevat opettajan rohkaisevan enemmän mielipiteen ilmaisuun.

Kaksi kolmasosaa nuorista kokee voivansa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja pystyvänsä tavoittelemaan itselle tärkeitä asioita. 58 % yläkoululaisista kokee, että elämällä on tarkoitus. Tässä ei ole tapahtunut muutosta aiempaan.

Pojilla fyysisen väkivallan ja tytöillä seksuaalisen häirinnän uhkaa

Erityisesti poikien turvallisuus on heikentynyt verrattuna viime vuosiin. Pojat kokevat fyysistä uhkaa tyttöjä selvästi enemmän ja ero korostuu yläkoulussa. Alakoulussa kiusaamista viikoittain kokee 7 % oppilaista ja yläkouluissa 8 %. Alakoulun luku on hieman pienentynyt viime vuodesta.

Seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat viime vuosina olleet kasvussa, mutta tässä kyselyssä nämä kokemukset olivat hieman vähäisempiä aiempaan verrattuna. Kuitenkin netissä tapahtuvaa häirintää on kokenut 24 % yläkoululaisista (tytöt 36 %, pojat 10 %) ja julkisessa tilassa tapahtuvaa häirintää 14 % yläkoululaisista (tytöt 23 %, pojat 5 %). Tytöt siis kokevat seksuaalista häirintää poikia huomattavasti enemmän. Myös kodin aikuisten taholta tapahtuvan kaltoinkohtelun kokemukset ovat lisääntyneet.

Oppimisessa koetaan haasteita

Oppilaiden oma arvio omasta oppimisestaan on kyselyn mukaan kokonaisuutena hieman heikentynyt. Pojat kokevat oppimisen heikentymistä enemmän kuin tytöt.

Alakoululaisista reilu kolmasosa kokee kouluinnostusta, mutta pieni osa (n.1,5 %) alakoululaisista kokee paljon vaikeuksia kirjoittamisessa, laskemisessa ja lukemisessa. Näissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Yläkoululaiset kokevat enemmän haasteita oppimisessa; Paljon vaikeuksia oppia asioita kokee 13 % vastaajista. Erityisen haastavana yläkoululaiset kokevat kokeisiin valmistautumisen ja suullisen esiintymisen. Niissä haasteita kokee yli 40 % vastaajista. Suurin heikentyminen on tapahtunut yläkoululaisten kohdalla tunnilla vastaamisessa, jossa kolmasosa kokee vaikeuksia. Paljon vaikeuksia keskittyä kokee 17 % yläkoululaisista nuorista. Tämä on hieman pienentynyt viime vuodesta.

”Hämeenlinnan kaupunki panostaa vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen. Olemme kehittäneet lukutaitostrategian, joka sisältää uuden seurantamenetelmän ja tähtää jokaisen oppilaan yksilöllisen tuen varmistamiseen lukutaidossa. Hyvä lukutaito ei ainoastaan edistä oppimista ja koulumenestystä, vaan se myös lisää osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta”, kertoo opetuspäällikkö Minna Lumme Hämeenlinnan kaupungilta.

Hämeenlinnan kouluissa on käytössä Niilo Mäki Instituutin kehittämä digitaalinen DigiLukiseula, joka mahdollistaa varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen ja oikea-aikaisen lukutaidon kehityksen tuen. Seulonnan avulla tuloksia voidaan hyödyntää niin kaupunkitasolla resurssien suunnittelussa kuin koulukohtaisesti lukutaitotyön tavoitteiden asettamisessa ja oppimisen tuen kohdentamisessa.