Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on lapsen parhaan puolestapuhuja

Kun puhutaan varhaiskasvatuksesta, monille tulee mieleen leikkiä ja oppimista täynnä olevat päiväkodit. Harvemmin ajatukset kulkevat niiden ammattilaisten työhön, jotka varmistavat, että lapsen etu toteutuu ja jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen. Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on yksi näistä tärkeistä toimijoista, joiden työ on välttämätöntä lapsen edun toteutumiselle.

Konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan (eli lyhyemmin kveon) työ on monipuolista ja vaativaa. Heidän vastuullaan on tukea päiväkotien henkilöstöä, lapsia ja perheitä, ja olla mukana suunnittelemassa, että lapset saavat yksilöllisen ja tarpeenmukaisen tuen.

Työ sisältää neuvotteluja perheiden ja varhaiskasvatusta tekevien työntekijöiden kanssa, lapsiryhmissä käyntejä ja havainnointia, sekä monenlaista suunnittelua.

“Tulemme ulkopuolisina ammattilaisina lapsiryhmään ja tehtävämme on tuoda esiin mahdollisuuksia ja näkökulmia, jotta lasten vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita voidaan huomata ja hyödyntää”, kuvailee Kaija Huhtala, joka on tehnyt töitä kveona jo liki kolmenkymmenen vuoden ajan.

Lapsen edun huomioiminen on yksi lapsen perusoikeuksista

Hämeenlinnan kaupungilla on töissä neljä konsultoivaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa eri alueilla.

“Meillä on kaikilla omat alueet ja tietyt päiväkodit, joita konsultoimme. Olemme toisinaan mukana jo lapsen hoitoon hakeutumisvaiheessa pohtien yhdessä päiväkodin johtajien kanssa tarvittavia tukitoimia. Työmme on ennaltaehkäisevää ja tukitoimia tuodaan lapsen arkeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Lähtökohtana tuodaan positiivisia näkökulmia ja korostetaan lapsen vahvuuksia”, kertoo Huhtala.

Lapsen etu on konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajana työn ytimessä. Se tarkoittaa lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemista. Tämä voi olla käytännössä monipuolisten tukitoimien miettimistä, lapsen kanssa arjessa päivittäin työskentelevien tukemista ja tukitoimien vaikuttavuuden arviointia.

”Lapsen etu tarkoittaa lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemista. Pyrimme löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut jokaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin, olipa kyse sitten tuenjärjestämisestä tai tukitoimien suunnittelusta”, kuvailee Pia Aarnio.

Lapsen edun huomioiminen on yksi lapsen perusoikeuksista. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa aina arvioimaan lapsen etua ja antamaan sille päätösharkinnassa etusijan. Voidaankin sanoa, että lapsen etu muodostuu kaikkien lapsen oikeuksien kokonaisuudesta. Lapsen edun tarkastelu voi koskea yksittäistä lasta, lapsiryhmiä tai yleisesti lapsia koskevia toimia. Se, mitä lapsen etu varhaiskasvatuksessa tarkoittaa, perustuu varhaiskasvatuslain määrittelemiin tavoitteisiin.

Varhaiskasvatuslaki määrittelee kolmitasoisen tuen

Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat käsitykseen lapsuuden itsearvosta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on, riippumatta ominaisuuksistaan, kyvyistään ja onnistumisistaan. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään ja yhteisönsä jäsenenä.

Varhaiskasvatuslaki määrittelee kolmitasoisen tuen: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Jokainen lapsi kuuluu yleisen tuen piiriin, mutta jos tarvitaan enemmän tukea, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja auttaa arvioimaan, tarvitaanko tehostettua tai erityistä tukea.

“Kaikki lapset kuuluvat yleisen tuen piiriin. Jos kuitenkin huomataan, että yleinen tuki ei riitä, ryhdytään varhaisessa vaiheessa pohtimaan, voisiko lapsi hyötyä tehostetusta tuesta tai erityisestä tuesta”, kertoo Aarnio.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat käyvät päiväkodeissa ryhmäkäynneillä säännöllisesti ja lisäksi tarpeen mukaan.

”Havainnoimme lapsia, olemme työntekijöiden tukena ja apuna arkisissa tilanteissa. Lisäksi konsultoimme puhelimitse ja autamme eri asiakirjojen ja lomakkeiden täyttämisessä”, Aarnio jatkaa.

Välillä myös päiväkotia toimintaympäristönä täytyy arvioida, sillä osa lapsista voi tarvita ympäristön rauhoittamista niin äänin kuin visuaalisestikin.

“Päiväkodin tiloja voidaan arvioida aistien kuormittavuuden näkökulmasta. Tilat kuljetaan tuolloin läpi ja harkitaan, miten voimakkaista aistimuksista johtuvaa lapsen kokemaa aistikuormitusta voidaan minimoida. Tiloja tutkitaan myös miettien, miten äänimaailmaa tai muita aistihavaintoja, kuten tuoksuja ja visuaalisia elementtejä, voidaan vähentää. Käytännön ympäristöä muokkaamalla voidaan vähentää lapsen kuormittumista,” kertoo Aarnio.

Lapsivaikutusten arvioinnit osana päätöksentekoa

Kunnan päätöksenteossa lapsen edun varmistamiseen käytetään muun muassa lapsivaikutusten arviointia. Hämeenlinnan kaupungissa lapsivaikutusten arviointi toteutetaan kaikissa merkittävissä lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa päätöksissä.

Päätöksen voidaan katsoa oleva merkittävä, jos

• asia koskee haavoittuvassa asemassa olevia lapsia,
• vaikutukset ovat pitkäkestoisia, laajoja tai pysyviä,
• kyseessä on kokonaisuus, jossa ei ole vielä valmiita toimintamalleja,
• tehtyä päätöstä on mahdoton perua tai korjata,
• asia sisältää paljon punnintaa ja on kiistanalainen tai
• on vaara, että päätös heikentää lasten asemaa tai oikeuksia.

Lapsivaikutusten arvioinnin tavoitteena on selvittää, mikä ehdotetuista päätösvaihtoehdoista on lapsen edun kannalta parhain ja tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa mahdollisia päätöksestä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja heidän perheisiinsä.

Palveluverkkoselvityksessä vaikutusta lapsiin arvioitiin

Syksyllä 2023 Hämeenlinnassa toteutettiin laaja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan alainen palveluverkkoselvitys. Selvitys koski myös alakoulu- ja päiväkotiverkkoa. Osana selvitystä toteutettiin lapsivaikutusten arvioinnit niissä päiväkodeissa, joihin oli esitetty muutoksia.  

Arvioinnit toteutti moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Keskeinen osa lapsivaikutusten arviointia on kuulla niitä lapsia, joita muutosesitykset koskevat. Lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita, joten ilman heidän näkemyksiään ei voida arvioida lapsen edun toteutumista.

Tässä tapauksessa päiväkoti-ikäisten lasten kuulemiset tehtiin haastattelemalla lapsia. Haastattelukysymykset rakentuivat viiden hyvinvoinnin osa-alueen (oppiminen, ihmissuhteet, turvallisuus, terveys, osallisuus) kautta.

Haastattelumenetelminä toimivat pienryhmissä keskustelu ja/tai piirtäminen, yksilöhaastattelu sekä osan lasten kanssa menetelmänä käytettiin Mitä pidät päiväkodista? -peliä. Pelissä lapsi asettaa pelialustalle – joko aurinkopuolelle tai sadepuolelle kuvia. Aurinkopuolelle tulevat ne kuvat, jotka kuvaavat lapsen arvostamia/pitämiä/tärkeitä asioita ja sadepuolelle puolestaan päinvastoin ne asiat, joista lapsi ei pidä.

Teksti: Kaisa Paavilainen
Kuvat: Miika Kangasniemi

*********************************************************

Tämä artikkeli on osa Hämeenlinnan kaupungin neljän artikkelin kokonaisuutta, jossa käydään läpi, miten lapsen oikeudet toteutuvat Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa. Hämeenlinnan kaupunki on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamiseen ja edistämiseen. Artikkelit julkaistaan vuosina 2023-2024.

Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat, joista olemme lukuvuoden aikana kirjoittaneet neljä artikkelia. Tutustu näihin ja samalla tutustut Hämeenlinnan käytännön varhaiskasvatukseen:

• Syrjimättömyys
• Oikeus elämään ja kehittymiseen
• Lapsen näkemyksen kunnioittaminen
• Lapsen edun huomioon ottaminen