Lammin 650-vuotisjuhlavuosi on tapahtumia täynnä
Keskiaikateema väritti onnistuneesti Pellavamarkkinoita ja historialuennot saivat väen liikkeelle. Positiivista puhetta pitäjästä toivotaan pidettävän yllä jatkossakin.
Lammin pitäjä viettää 650-vuotisjuhlavuottaan. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät pitäjästä ovat tosin jo vuodelta 1374, jolloin Lammilla käräjöitiin rajoista. Kyseisessä kirjallisessa dokumentissa mainitaan useita lammilaisia kyliä, joten pitäjän täytynee olla vieläkin vanhempi. Ensimmäinen kirjallinen maininta on kuitenkin otettu kiinnekohdaksi juhlia 650-vuotista historiaa.
Tammikuussa pistettiin toimeksi ja järjestettiin pienellä porukalla ensimmäinen suunnittelukokous. Seuraavaan kokoukseen tulikin sitten jo runsaasti väkeä. Juhlavuoden järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Sirpa Eloranta ja sihteeri Katja Piipponen kertovat, että parhaillaan 20 henkeä on osallistunut kokouksiin.
Vuoteen on mahtunut monenlaisia tapahtumia, joista keskiaikateemalla ryyditetyt Pellavamarkkinat olivat vuoden päätapahtuma. Alueella oli oma keskiaika-alue kauppiaineen. ”Teema toi hyvää väriä tapahtumaan ja esimerkiksi seurakunta oli satsannut siihen hienosti”, Eloranta kertoo.
Lammi-viikon teemana oli Lammi ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Tietokirjailija ja arkeologi Ilari Aalto luennoi Lammin esihistoriasta ja keskiajasta. Kulttuurikävelyyn oli yhdistetty luonto ja historia. Tapahtumat vetivät varsinkin vähän vanhempaa väkeä ja myös vuorovaikutusta syntyi luennon jälkeen.
”Kun peilaa menneisyyttä nykyaikaan, näkee, miten Lammi on kehittynyt”, sanoo ylioppilaana Lammilta lähtenyt ja eläkkeelle jäätyään pitäjään palannut Eloranta. 1970-luvun Lammi oli ihan eri paikka kuin tänä päivänä.
Syyskuun kulttuurikäräjillä visioitiin, miltä näyttää vuoden 2034 Lammi. Tällöin myös henkilöt Lammin historiasta herätettiin eloon kertomaan vaiheistaan. Joulun aikaan kuuluu vielä useampia tapahtumia, kuten joulunavaus ja itsenäisyyspäivän juhla. Kulttuurikeskus ARX:n Valoilmiö-festivaali rantautuu juhlavuoden kunniaksi Lammille.
Kaiken kaikkiaan Eloranta ja Piipponen näkevät vuoden onnistuneen tähän mennessä hyvin. Kaikki on tehty vapaaehtois- ja yhdistysvoimin. Aikana, jolloin ihmisillä on viihdykettä yllin kyllin kotonakin, on jo saavutus, että väki on saatu liikkeelle. Vastuuta tapahtumista on jaettu eri yhdistysten kesken.
”Varmasti aina voisi vielä parantaa, mutta se vaatisi jo enemmän aktiiveja. Hyvää pöhinää on saatu aikaan ja ehkä tämä on myös yhdistänyt eri yhdistysten tekemisiä”, Katja Piipponen kiittää.
Haasteena ei ole, etteikö tapahtumia olisi, vaan miten esimerkiksi nuoret saataisiin niistä enemmän innostumaan tai miten järjestää tapahtumia, jotka nuoria innostaisivat. Toisena haasteena nähdään myös se, miten tavoittaa ne, joille ei tule paikallislehteä eivätkä he ole sosiaalisessa mediassa. Tapahtumat pyritään saamaan myös talletettua.
”Meidän tehtävämme on kirjata ja tuoda esiin. Sitten kun Lammilla on joskus 700-vuotisjuhlat, tiedetään, että paljon on tehty”, sihteerinä ison työn juhlavuoden hyväksi tehnyt Katja Piipponen sanoo.
Vuoden tärkeänä antina molemmat pitävät keskustelun heräämistä. He toivovat, että positiivinen mieli ja puhe jatkuisivat ja omasta pitäjästä puhuttaisiin hyvää ulkopuolisille. Moni asia on hyvin.
Teksti: Maria Ilonen
Kuva: Miika Kangasniemi
Tämä artikkeli on julkaistu Arjessa mukana -asukaslehdessä 3/2024. Lue koko lehti verkossa.