Lapsen turvallista päivää luo läsnäolo ja aito kohtaaminen
Tämä artikkeli on osa Hämeenlinnan kaupungin neljän artikkelin kokonaisuutta, jossa käydään läpi, miten lapsen oikeudet toteutuvat varhaiskasvatuksessa. Hämeenlinnan kaupunki on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamiseen ja edistämiseen. Artikkelit julkaistaan vuosina 2023-2024.
Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat:
- Syrjimättömyys
- Lapsen edun huomioon ottaminen
- Oikeus elämään ja kehittymiseen
- Lapsen näkemyksen kunnioittaminen
Oikeus elämään ja kehittymiseen on jokaisen lapsen oikeus. Hyvän elämän pohja luodaan jo lapsuudessa ja kehittyminen tarkoittaa, että jokainen yksilö saa kehittyä kykyjensä mukaan ja mahdollisimman täysimääräisesti. Lapsi tarvitsee suojaa uhkilta ja vaaroilta, mutta myös monenlaista tukea kehittymiseen. Hyvään lapsuuteen kuuluvat myös lepo, leikki, ilo ja oppiminen. (UNICEF Lapsiystävällinen kunta).
Artikkeliin poimitut kursivoidut sitaatit ovat lasten itse kuvailemia tärkeitä asioita, joita kysyttiin osana Hämeenlinnan varhaiskasvatussuunnitelman päivitystä vuonna 2022.
Kankaantaan päiväkodissa lapsen hyvän päivän äärellä
Kankaantaan päiväkodissa käy vilinä. Pienimmät ovat juuri heränneet päiväunilta unesta tihruisin silmin ja valmistautuvat vessan kautta välipalalle. Osa porukasta sonnustautuu jo ulos loskaa vastaan kurahaalarein. ”Hienosti pesit kädet.” ”Kiva kun autoit kaveria.” ”Olet kyllä tosi taitava.” Aikuiset ammattilaiset katsovat lasta silmiin, kohtaavat ja kannustavat.
Moni lapsi viettää päiväkodin arjessa suurimman osan valveillaoloajastaan. Tällöin on erityisen tärkeää vaikuttaa siihen, millaiseksi lapsen päivä muodostuu.
“Ihana päiväkoti olis sellanen, jossa tädit pitäis aika paljon pieniä sylissä – aina kun ne haluaa.”
”Meillä on mietitty yhdessä paljon sitä mistä koostuu lapsen hyvä päivä. Haluamme luoda turvallisen kasvuympäristön jokaiselle lapselle, joka meillä on hoidossa. Päiväkotipäivät ovat lapselle pitkiä ja meidän ammattilaisten on oleellista vaikuttaa koko päivän kulkuun kaikkine tilanteineen ja tunteineen”, kuvaa Kankaantaan päiväkodinjohtaja Anette Siltanen.
Kokopäiväpedagogiikka on käytössä kaikissa Hämeenlinnan päiväkodeissa. Aikaisemmin varhaiskasvatuksessa painotettiin määriteltyjä toimintatuokioita, joiden jälkeen oli vapaata leikkiä ja yhdessäoloa.
” Nykyisin varhaiskasvatuksessa painotamme lapsen koko päivän kulkua, ja kannustamme toiminnan ohessa luoviin, vapaisiin leikin hetkiin ja olemiseen. Päivässä on rytmi, mutta se on tarvittaessa myös joustava”, kuvailee Siltanen.
Kaikkien ammattilaisten työn keskiössä on lapsi, joka kohdataan, jota kuunnellaan ja jonka asioihin paneudutaan.
”Tätä tavoittelemme kaikessa arkisessa hoidossa, hoivassa ja kiireenkin keskellä”, sanoo Siltanen.
Tavoitteena turvallinen päiväkotipäivä
Kankaantaan päiväkoti on reilun vuoden ajan ollut osa Opetushallituksen Tasa-arvo varhaiskasvatuksessa – hanketta. Hankkeen myötä päiväkodissa on yksi ammattilainen lisää, varhaiskasvatuksen konsultoiva sosionomi.
”Olen töissä tässä päiväkodissa ja kierrän ryhmissä. Työssäni pohdin lapsen ja perheiden hyvinvointia ja mistä muodostuu turvallinen päiväkotipäivä kullekin lapselle yhdessä henkilöstön sekä päiväkodin johtajien kanssa. Hankkeen tarkoitus on ollut kehittää kuraattorin työnkuvaa vastaavaa työtä varhaiskasvatusympäristöön. Me kuitenkin puhumme mieluummin varhaiskasvatuksen konsultoinnista, se soveltuu paremmin päiväkotimaailmaan”, kertoo Kirsi Malkamäki hankkeesta.
Hanke päättyy tämän vuoden lopussa ja sen loppuraportin havaintoja tullaan käymään Hämeenlinnassa läpi varhaiskasvatuksen koulutuksissa, erityisesti erityisvarhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.
“Parasta on se, kun ystävät tulevat tarhaan. Ja leikitään. Aikuiset on siksi hyviä, kun ne tykkää musta.”
Kankaantaan päiväkodissa, samoin kuin koko Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa, on aktiivisesti käytössä työvälineenä sosiogrammi. Sen avulla aikuinen ja lapsi käyvät kahdesti vuodessa keskustelun, jossa käydään läpi lapsen ihmissuhteet ja etenkin kaverisuhteet päiväkodissa. Sosiogrammissa aikuinen piirtää nuolet lapsen kertoman mukaan päiväkodin lasten välillä. Kun kaikkien lasten kanssa käydään sama keskustelu, tulee selvästi ilmi, miten kaverisuhteet jakautuvat päiväkotiryhmässä.
”Malli on hyvin toimivia, helppokäyttöinen ja keskustelu on aika nopeasti käytävissä jokaisen lapsen kanssa. Malli tuo hyvin meille aikuisille esiin lasten kokemukset kaverisuhteista, kaveritoiveet, sekä myös mahdollisen yksinäisyyden ja kaverittomuuden. Kaikki tämä ei näy päiväkodin arjessa vain aikuisten havainnointien perusteella”, kuvailee Malkamäki.
Kaverittomuuteen ja yksinäisyyden kokemuksiin päiväkodin kasvattajat panostavat, jotta jokaisella lapsella olisi päiväkodissa hyviä kaverisuhteita.
”Lasten saattaminen yhteisiin leikkiin ja puuhiin on meidän hyppysissämme ja meidän ammattitaitoamme, jotta jokaisen päivä olisi hyvä ja turvallinen. Olemme sitoutuneet päiväkodissamme jatkamaan sosiogrammiin pohjautuvia keskusteluja myös sen jälkeen, kun Kirsin työt vuoden lopussa meillä päättyvät”, sanoo Siltanen.
Lapsen turvalliseen päivään vaikuttavat vahvasti läsnä olevat aikuiset, ilmapiiri ja turvallinen toimintaympäristö.
Läsnäolo ja kohtaaminen luovat turvaa lapsen päivään
Malkamäen mukaan lapsen turvalliseen päivään vaikuttavat vahvasti läsnä olevat aikuiset, ilmapiiri ja turvallinen toimintaympäristö.
”Kaiken ytimessä on kolme tärkeää asiaa, jotka kaikki nivoutuvat yhteen: läsnäolo, vuorovaikutus ja turvallisuus. Vaikka arki on välillä kovin työntäyteistä, pyrimme keskittymään kohtaamisiin, hyvään vuorovaikutukseen ja aitoon läsnäoloon. Nämä kaikki ovat asioita, joita lapset aistivat hyvin herkästi”, kuvailee Malkamäki.
“Lapsen työtä on leikki. Lisäksi lapsen elämässä on tärkeää syödä, elää ja rakastaa.”
Jos lapsen ja perheiden äidinkieli ei ole suomi, käytetään vuorovaikutustilanteissa tukena mobiilitulkkausta perheen kanssa, jotta asiat ymmärretään varmasti puolin ja toisin oikein.
”Olen kannustanut meidän työntekijöitämme olemaan kaiken keskellä itselleen armollisia. Kukaan meistä ei voi kohdata kaikkia koko ajan, ja välillä lapsetkin joutuvat odottamaan vuoroaan. Jokaisella meistä on kuitenkin merkittäviä kohtaamisia joka päivä paljon. Pienikin läsnäolon kokemus ja hyväksyvä vuorovaikutus on lapselle aina arvokasta. Vaikka pukiessa lasta, voit peukuttaa toiselle lapselle ja kertoa siten, että ”homma meni hyvin”. Pienikin ele on hyväksyvää kohtaamista”, kuvailee Siltanen.
Pyritään pysyviin vuorovaikutussuhteisiin
Kankaantaan päiväkodissa on 15 työntekijää ja 80 lasta. Päiväkodissa on viisi ryhmää ja koska päiväkoti on Karhunlukontiellä, ovat ryhmätkin kovin karhumaisia: on Otsot, Nallet, Kontiot Mesikämmenet ja Karhuryhmä. Ryhmistä kaksi on kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluryhmiä, 5-6- vuotiaita ja muut ryhmät koostuvat 1-4-vuotiaista lapsista.
” Eri-ikäisten ryhmissä tulee aina ottaa huomioon lasten iät ja osaaminen. Näissä ryhmissä isommat käyvät ihanasti välillä paijaamassa pienempiä palleroita ja näin sitä kasvetaan yhdessä eteenpäin elämässä kohdaten kaikenikäisiä”, kuvailee Siltanen.
Varhaiskasvatuksen työntekijöistä on etenkin pääkaupunkiseudulla huutava pula ja myös Hämeenlinnassa rekrytoidaan pitkin vuotta työntekijöitä avoimiin vakansseihin. Myös Kankaantakana on työntekijöissä vaihtuvuutta ja sijaisia töissä, kuten muissakin päiväkodeissa.
Kun sanotaan, että lapsen turvallisen päivän muodostavat turvalliset aikuiset, miten käy, jos aikuiset ympärillä muuttuvat usein?
”Työntekijöiden vaihtuvuus on ymmärrettävää. Me pyrimme rekrytoimaan sijaisia erityisesti pitkiin sijaisuuksiin ja usein meillä on ollut myös samoja, jo entuudestaan tuttuja sijaisia. Lisäksi meidän kaikkien ryhmien vakituiset työntekijät ovat lapsille tuttuja, joten jos omassa ryhmässä on sijainen, on naapuriryhmässä ja ulkona aina myös tuttuja aikuisia. Sijaisista pyrimme infoamaan perheitä esimerkiksi päiväkodin ovella aamuisin lapulla ovessa ja Päikyn kautta”, kertoo Siltanen.
Lapsen hyvän päivän kehittämiseen on Kankaantakana hyödynnetty myös Suomen mielenterveysliiton, Mieli ry:n, laadukkaita ja juurevia materiaaleja lapsen mielenterveydestä.
”Syksyn vanhempainillassa keskustelimme perheiden kanssa siitä mikä vahvistaa lapsen mielenterveyttä. Olemme tässäkin hyvin perusasioiden äärellä eli uni, ravinto, leikki, liikunta ja ihmissuhteet. Kun nämä elementit ovat lapsen elämässä sopivassa suhteessa kohdillaan, on lapsella edellytykset kasvaa elämässään eteenpäin juuri omana itsenään”, toteaa Siltanen.
Lue lisää lapsen oikeudesta elämään ja kehittymiseen:
- UNICEFIN Lapsiystävällinen kunta sivu: Lapsen oikeudet kunnassa – oikeus elämään ja kehittymiseen
- E-Oppiva koulutus – Johdatus lapsen oikeuksiin
- E-Oppivan koulutus – Lapsen oikeus väkivallattomaan arkeen
Teksti: Kaisa Paavilainen
Kuvat: Miika Kangasniemi