Lumoava ja monipuolinen Hämeenlinna
Hämeenlinnan kaupunki laatii luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen ja luontokadon ehkäisemiseen tähtäävän LUMO-ohjelman (2025–2035). Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan elollisen luonnon monimuotoisuutta, sisältäen ekosysteemien ja lajien monimuotoisuuden sekä lajien sisäisen perinnöllisen vaihtelun.
Luonnon monimuotoisuus on merkittävästi heikentynyt ihmisen toiminnan, kuten maankäytön seurauksena. Tämä näkyy luontokatona, esimerkiksi eliölajien uhanalaistumisen lisääntymisenä.
Hämeenlinnan LUMO-ohjelma lähti liikkeelle kaupungin ympäristöasiantuntijan, biologi ja lintuharrastaja Hanna Tuomisen aloitteesta.
”Olen hyvin huolissani metsäluonnon heikkenemisestä, jota liiallinen tehometsätalous aiheuttaa. Oman eliniän aikana olen huomannut selviä muutoksia esimerkiksi lintulajistossa, kuten vielä 80-luvulla yleisimmän lintulautavieraan hömötiaisten kannan romahduksen. Myös ilmastonmuutos ja vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta”, Tuominen kertoo.
LUMO-ohjelman tarkoitus on kehittää kaupungilla jo käytössä olevia toimintatapoja ja luoda uusia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on turvata luontoarvoja kunnan metsissä kuin vesistöissä, edistää heikentyneiden ekosysteemien palautumista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Hämeenlinnan luonnon ainutlaatuiset erityispiirteet
Hämeenlinnan keskustaa ympäröivät luonnonsuojelualueet, ja alueella esiintyy niin uhanalaisia luontotyyppejä kuin lajejakin. Tuominen listaa Hämeenlinnan erityispiirteitä luonnon näkökulmasta.
”Kaupungin länsipuolinen harjujakso ja Aulangon alue muodostavat arvokkaan maisema- ja luontoarvoja sisältävän kokonaisuuden. Täällä on suppia, paahderinteitä, arvokasta lajistoa, kuten hämeenkylmäkukkaa sekä uhanalaisia lehtotyyppejä. Hämeenlinnan alueella on noin 600 järveä, mikä tekee alueen vesiluonnosta erityisen.
Tuominen painottaa kaupunkien vastuuta luontotyössä.
”Jokaisella kunnalla on velvoite edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kantaa vastuu luontokadon torjunnassa. Luontoarvojen vaaliminen kaupungin toiminnassa on myös imagolle eduksi.
Myös sidosryhmien ja asukkaiden näkemykset huomioidaan ohjelmatyössä. Kuntalaisille toteutetaan marraskuussa LUMO-kysely, ja sidosryhmille järjestetään alkuvuodesta työpaja, jossa visioidaan Hämeenlinnan luontotyötä. LUMO-ohjelma valmistuu kesällä 2025.
Vapaa-ajallaan Tuominen sienestää, marjastaa, rengastaa pöllöjä ja toisinaan myös lepakoita.
”Luonto on tärkeä osa elämääni. Se on jokapäiväisen ihmetyksen ja ilon lähde. Lempiluontopaikkojani ovat iäkkäämmät kuusi- ja sekametsät, jossa on lahopuustoa ja järeitä haapoja.
Kaupungin ympäristöasiantuntija muistuttaa, että olemme kaikki vastuussa luonnon hyvinvoinnista.
”Pienilläkin teoilla on väliä. Omalle pihamaalle voi asentaa hyönteishotelleja, linnun- ja lepakonpönttöjä. Perustamalla niityn voi lisätä elinympäristöjä hyönteisille nauttien samalla kukkaloistosta. Kannattaa myös osallistua omalla paikkakunnallaan järjestettäviin vieraslajitalkoisiin.
Rikas ja monipuolinen luonto vaikuttaa myös meidän omaan hyvinvointiimme ja terveyteen. Huolehtiessamme luonnosta, huolehdimme samalla siis myös itsestämme.
Teksti: Hilja Kurkinen
Tämä artikkeli on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin Arjessa mukana-asukaslehdessä 3/2024. Lue koko lehti verkossa sähköisenä eJulkaisuna.