Kieli, mieli ja lukeminen
Innostu, iloitse ja vahvistu!
Lukeminen on tärkeä taito. Lukeminen voi myös tuoda paljon iloa ja merkityksellisyyttä elämään.
Lukeva kunta kokoaa erilaisten toimijoiden voimat lukutaidon edistämiseksi. Lukutaito on yhteinen asia. Lukutaitotyötä tehdään kaikenikäisten parissa. Lukutaitotyössä huomioidaan myös lukemisessa tukea tarvitsevat erilaiset asukkaat.
Lukutaitotyö on suunnitelmallista lukutaidon oppimisen ja kirjallisuuden sekä muiden aineistojen saavutettavuuden lisäämistä. Lukutaitotyö on hallinnonalojen välistä yhteistyötä, ja sen tavoitteita johdetaan ja arvioidaan yhteistyössä.
Erilaiset yhteistyökumppanit ovat lämpimästi tervetulleita mukaan lukutaitotyöhön.
Kieli, mieli, lukeminen -ohjelma kutsuu mukaan innostumaan, iloitsemaan ja vahvistamaan lukutaitoa ja kielitietoista oppimisen yhteisöä. Iloitaan ja nautitaan yhdessä lukemisesta eri tavoin.
Varhaiskasvatuksessa lapsi oppii kieltä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Positiivinen, hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri tukee kielen oppimista. Varhaiskasvatuksen kasvattaja tukee lasten vuorovaikutussuhteita auttaen lasta saamaan ystäviä ja pääsemään mukaan leikkeihin sekä toimintoihin.
Varhaiskasvatuksessa lapsi oppii kieltä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Positiivinen, hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri tukee kielen oppimista. Varhaiskasvatuksen kasvattaja tukee lasten vuorovaikutussuhteita auttaen lasta saamaan ystäviä ja pääsemään mukaan leikkeihin sekä toimintoihin. Samalla lapsen kielelliset taidot kehittyvät varhaiskasvatuksen arjen eri toiminnoissa.
Hyvä pedagoginen oppimisympäristö on kielellisesti rikas. Se herättää lapsen uteliaisuuden kokeilemaan, leikkimään ja tutkimaan. Elävä oppiympäristö muotoutuu kunkin lapsiryhmän tarpeiden ja mielenkiinnon mukaan. Kieltä tukevassa oppimisympäristössä huomioidaan pelien ja leikkien merkitys kielen oppimisen tukijana. Lorut, riimit, laulut ja yhteiset lukuhetket ovat tärkeitä kielellisen kehityksen kannalta ja kuuluvat jokaiseen varhaiskasvatuspäivään.
Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksessa lasten kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan herätetään ja lisätään asteittain korostaen opettelun leikillisyyttä. Lapsia rohkaistaan käyttämään kieltä monipuolisesti, ja heille annetaan riittävästi mahdollisuuksia ja aikaa vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin. Monipuolinen kielellisen tietoisuuden taitojen harjoittelu tukee lukutaidon kehittymistä. Kielen havainnoimisen ja tutkimisen avulla suunnataan esiopetusikäisen lapsen huomiota sanojen merkityksistä kielen muotoihin ja rakenteisiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Lapsia rohkaistaan kirjoittamaan ja lukemaan leikillisesti.
Kielellisen ymmärtämisen taitoihin kuuluu myös monilukutaito. Monilukutaidolla syvennetään lapsen ymmärrystä maailmasta muun muassa kuvien, symbolien tai kehonkielen kautta. Kasvattajat yhdessä lasten kanssa tutustuvat erilaisiin kuvakieliin ja harjoittelevat tulkitsemaan erilaisia mediasisältöjä ja tuottamaan omia tulkintoja.
Varhaiskasvatus on lapselle tärkeä kielen oppimisen, lukuinnostuksen ja lukemista arvostavan asenteen edistäjä sekä oppimisympäristö. Yhteistyö vanhempien kanssa on tässäkin tärkeää lapsen kielellisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmakeskusteluissa vanhemmat ja varhaiskasvatuksen kasvattajat pääsevät yhdessä pysähtymään tämän tärkeän asian äärelle. Varhaiskasvatuksessa vinkataan hyvistä yhteisistä lukuhetkistä tai lapselle päiväkodissa mieleisistä lauluista, loruista ja kirjoista. Näihin voidaan yhdessä tutustua myös kotona. Päiväkodeissa tai perhepäivähoitajilla saattaa olla myös eteisessä iltasatukirjallisuutta, jota voidaan lainata myös kotiin.
Myös koululaiselle on tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsensa lukemaan oppimisesta. On tärkeää, että vanhemmat tukevat lapsensa lukutaidon kehittymisessä kannustamalla joskus sinnikkyyttäkin vaativaan harjoitteluun.
Myös koululaiset kaipaavat yhteisiä lukuhetkiä. Yhdessä lukeminen luo läheisyyttä ja tarjoaa ilahduttavia yhteisiä lukukokemuksia. On tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus löytää itselleen kiinnostavaa luettavaa. Yhteiset kirjastokäynnit luovat perustuksen elinikäiselle lukuharrastukselle.
Kieli ja lukutaito ovat oppimisen perusta. Kielen kehitys alkaa lapsena ja jatkuu aikuisuuteen asti. Oppiminen edellyttää lukutaidon erilaisia osa-alueita, jotka kehittyvät kouluiässä.
Kieli ja lukutaito ovat oppimisen perusta. Kielen kehitys alkaa lapsena ja jatkuu aikuisuuteen asti. Oppiminen edellyttää lukutaidon erilaisia osa-alueita, jotka kehittyvät kouluiässä.
Kieli, mieli, lukeminen – ohjelman tavoitteena on kaikkien lasten ja nuorten lukuinnostuksen, motivaation ja lukutaidon kehityksen edistäminen. Päämääränä on kielitietoinen koulu, jossa jokaisella opettajalla on keinoja tukea lapsia ja nuoria oppimaan eri oppiaineissa käsiteltäviä aiheita.
Lukeminen yhdessä voi luoda uudenlaisia yhdessä olemisen tapoja. Kieli, mieli ja lukeminen -ohjelma innostaa löytämään lukuystäviä ja aikaa yhdessä lukemiselle eri ikäisten kanssa. Koulumummit ja -vaarit ovat rakastettuja vieraita koulussa.
Lukutaidon kehityksen seurannan malli
Hämeenlinnassa on otettu käyttöön lukutaidon kehityksen seurannan malli, jonka tarkoitus on seurata lasten ja nuorten lukutaidon kehitystä, tunnistaa kehitykseen liittyvä tuen tarve ajoissa ja arvioida tukitoimien vaikuttavuutta. Malli tukee oppimisen tuen kohdentamista tarkoituksenmukaisella tavalla.
Lukumummit ja -vaarit ovat varttuneempia vapaaehtoisia, jotka vierailevat kouluilla koulupäivän aikana. Kahdenkeskisillä lukutuokioilla lapsilla on mahdollisuus vahvistaa lukemisen ensitaitoja ja herätellä lukuinnostusta yhdessä lukumummin tai -vaarin kanssa turvallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Toiminta on tarkoitettu 2.–6. -luokkien oppilaille. Lukumummi tai -vaari ja lapsi tapaavat noin 10 kertaa.
Toimintaa toteuttavat yhteistyössä Niilo Mäki Instituutti ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kanta-Hämeen piiri. Lukumummit ja -vaarit saavat vapaaehtoistehtäväänsä lyhyen koulutuksen sekä tuen ja ohjauksen.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä
Suvi Hietaniemi
MLL Hämeen piiri ry
suvi.hietaniemi@mll.fi
044 599 0581
Lisätietoa:
https://hameenpiiri.mll.fi/vapaaehtoiseksi/lukumummiksi-tai-vaariksi/
Tavoitteena on innostaa nuoria aktiivisina monilukutaidon osaajina. Kouluissa, kirjastoissa, nuorisotiloissa, lukutapahtumissa, kaduilla ja ostoskeskuksissa kokeillaan erilaisia lähestymistapoja nuorten tavoittamiseksi.
Tavoitteena on innostaa nuoria aktiivisina monilukutaidon osaajina. Kouluissa, kirjastoissa, nuorisotiloissa, lukutapahtumissa, kaduilla ja ostoskeskuksissa kokeillaan erilaisia lähestymistapoja nuorten tavoittamiseksi.
Lukea voi monella tavalla. Monenlaiset välineet, e-kirjat ja äänikirjat voivat painettujen kirjojen rinnalla tarjota reitin lukemisen maailmaan.
Kieli, mieli ja lukeminen -ohjelma kutsuu nuoret mukaan luomaan lukuiloa ja yhdessä lukemisen tapoja.
Lukutaito on jatkuvaa elinikäistä oppimista ja lukutaidon harjoittamista. Kansallisen lukutaitostrategian tavoitteena on löytää keinot erityisesti heikosti lukevien lukutaidon tukemiseen. Aikuisten lukutaito luo turvallisuutta ja vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja kulttuuria. Lukemisella ja lukutaidolla on havaittu lisäksi erityisiä hyvinvointivaikutuksia. Aikuisten lukutaitoon on yhteydessä erityisesti koulutus ja ikä. Pelkän perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet ja vanhimmat työikäiset aikuiset kohtaavat lukiessaan haasteita muita enemmän. Pyritään siis luomaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia myös vähän koulutetuille ja työttömille.
Ikäihmiset lukevat
Monipuolisten lukutaitojen kehittäminen tukee aktiivista vanhuutta ja osallisuuden kokemusta. Lukutaito on osa elinikäistä oppimista ja edellyttää lukemisen harjoittamista läpi elämän.
Lapsena tai nuorena alkanut lukuharrastus luo vankan pohjan hyvälle lukutaidolle, mutta lukuinnostus voi viritä myös aikuisuudessa. Ikäihmiset ovat perinteisten medioiden aktiivisimpia lukijoita, mutta myös digitaitojen kartuttaminen on osallisuuden kokemisen kannalta tärkeää. Lukemisen tavat saattavat iän myötä muuttua. Hidasteita voivat tuoda näkökyvyn, keskittymiskyvyn tai muistin heikkeneminen, mutta esimerkiksi selkoaineistot ja äänikirjat voivat tukea lukuharrastusta myös vanhuudessa.
Yhdessä lukeminen voi olla mieluisa eri ikäisten asukkaiden puuha. Lukumummit ja -vaarit ovat pidettyjä vieraita kouluissa.
