Varhaiskasvatuksessa aloittaminen

Varhaiskasvatuksen aloitus on suuri muutos lapsen ja perheen elämässä. Siihen voi liittyä monenlaisia tunteita ja odotuksia. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatuksen aloitus edistää lapsen sujuvaa sopeutumista uuteen ympäristöön, aikuisiin ja lapsiin sekä auttaa huoltajia tuntemaan olonsa turvalliseksi jättäessään lapsensa varhaiskasvatuspaikkaan.

Aloituskeskustelu

Huoltajien ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö on tärkeää lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyö alkaa tutustumisesta aloituskeskustelun aikana. Varhaiskasvatuksen henkilöstö ottaa perheeseen yhteyttä ja sopii ajan keskustelulle ennen aloitusta. Aloituskeskustelu voidaan käydä perheen toiveen mukaisesti joko kotona tai tulevassa varhaiskasvatuspaikassa.

Aloituskeskustelun tarkoitus on tutustuminen lapseen sekä antaa perheelle puheenvuoro. Keskustelussa jutellaan lapsen arkeen liittyvistä asioista kuten ruokailusta ja nukkumisesta, mitkä asiat ovat lapselle tärkeitä sekä mistä huoltajat iloitsevat lapsessaan tai ovatko huolissaan jostakin asiasta. Lisäksi keskustelussa sovitaan varhaiskasvatuksen aloittamisen käytännöistä kuten tutustumiskäynneistä tulevaan varhaiskasvatuspaikkaan.

Tutustuminen varhaiskasvatuspaikkaan

Varhaiskasvatuspaikkaan tutustumisen aikana lapsi voi huoltajiensa kanssa osallistua varhaiskasvatuksen arjen eri toimintoihin ja samalla myös tutustua lapsiryhmän käytäntöihin. Tutustumiseen käytetty aika vaihtelee lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Elokuussa aloittavien lasten huoltajien on hyvä huomioida se, että heinäkuussa avoinna on vain osa varhaiskasvatuspaikoista. Lapsi voi jäädä yksin ilman huoltajaa harjoittelemaan siitä päivästä lähtien, kun varhaiskasvatuspäätös on voimassa.

Lapsen aloitusvaihetta voi tukea mukana oleva tärkeä lelu tai kuva läheisistä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö auttaa lasta liittymään ryhmään ja käsittelemään mahdollisia ikävän tunteita. Aloitusvaiheessa uuteen totuttelu saattaa näkyä lapsen nukkumis- ja ruokailutottumuksissa, tai lapsi saattaa olla itkuisempi. Lapsi saattaa tarvita muutostilanteessa aikuisen huomiota, syliä ja yhdessä tekemistä aiempaa enemmän.

Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu

Lapselle laaditaan 2–3 kuukauden kuluttua aloituksesta lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu. Vasu laaditaan jokaiselle lapselle yhdessä huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Myös lapsi saattaa osallistua keskusteluun. Vasu-keskusteluja käydään kaksi kertaa vuodessa. Keskustelun aiheena ovat muun muassa lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet sekä niiden huomioon ottaminen varhaiskasvatuksessa. Keskustelussa mietitään yhdessä, miten varhaiskasvatuksessa voidaan tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.

Lämpimästi tervetuloa Hämeenlinnan varhaiskasvatukseen!